Ympäristökestävyys koskee jokaista yritystä, mutta harva tietää oman tasonsa

Useimmat yritykset toimivat osana laajempia arvoketjuja, alihankkijoina tai kumppaneina, joissa ympäristövastuusta on tullut osa kilpailukykyä. Harva kuitenkaan kokee, että kokonaisuus olisi täysin hallussa. Ympäristöasioita tehdään jo – mutta kokonaiskuva puuttuu. On ohjeita, yksittäisiä käytäntöjä ja digitaalisia ratkaisuja, mutta selkeä vastaus kysymykseen ”missä me oikeasti olemme nyt?” jää usein epäselväksi.

Ongelmana ei yleensä ole haluttomuus kehittää toimintaa, vaan tiedon ja kokonaisuuden jäsentymättömyys. Kun ympäristökestävyys kytkeytyy strategiaan, hankintoihin, ICT-ratkaisuihin ja arjen valintoihin, kehitystyö jää helposti reaktiiviseksi tai sattumanvaraiseksi.

Ympäristökestävyys vaikuttaa yhä useammin siihen, kenet valitaan toimittajaksi, millaisia ehtoja sopimuksiin sisällytetään sekä miten yritys perustelee valintojaan asiakkailleen ja rahoittajilleen. Harva yritys kuitenkaan lähtee ympäristötyöhön tyhjältä pöydältä. Käytössä voi jo olla energiatehokkaita laitteita, etätyötä tukevia digitaalisia ratkaisuja, paperittomia prosesseja tai ohjeita vastuullisempiin hankintoihin. Haasteena ei ole tekemisen puute, vaan se, että tekeminen ei aina ole jäsenneltyä tai näkyvää.

Ilman selkeää kuvaa organisaation nykytilanteesta, on kestävyyttä koskeviin kysymyksiin vaikea vastata:

Kehittäminen on tehokasta vasta silloin, kun se perustuu ymmärrykseen omasta nykytilasta, ei oletuksiin tai yksittäisiin pakollisiin toimenpiteisiin.

Ympäristökestävyyden kehittäminen ei lähde uusista vaatimuksista, sertifikaateista tai raportointivelvoitteista, vaan ymmärryksestä. Yritykset ovat eri lähtötasoilla, eikä ole olemassa yhtä oikeaa mallia kaikille. Siksi ensimmäinen ja tärkein askel on pysähtyä hetkeksi ja tarkastella kokonaisuutta.

Tätä tarvetta varten Green ICT VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta -hankkeessa on kehitetty ympäristökestävyyden kypsyyden itsearviointityökalu. Se tarjoaa yrityksille selkeän ja matalan kynnyksen tavan ymmärtää nykytilaansa ja suunnitella seuraavia askeleita.

Työkalun avulla yritys voi muodostaa kokonaiskuvan siitä, miten ympäristöasiat tällä hetkellä näkyvät:

Kypsyystyökalu ei korvaa ulkoista auditointia, sertifiointia tai muuta arviota. Se on yrityslähtöinen peili, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja tukemaan päätöksentekoa. Kun yritys tunnistaa oman ympäristökestävyyden tasonsa, se pystyy kertomaan siitä uskottavasti ja kehittämään toimintaansa hallitusti liiketoiminnan ja ympäristön kannalta.

Ympäristökestävyys on pikemminkin kehityspolku kuin yksittäinen kerralla valmiiksi tehtävä projekti. Samalla on hyvä tunnistaa, että organisaatio ei ole tällä polulla yhdessä pisteessä, vaan eri kohdissa yhtä aikaa: joissain asioissa ollaan pitkällä, toisissa vasta alussa.

Siksi tärkeintä on ymmärtää, miten ympäristökestävyys toteutuu kokonaisuutena eri osa-alueilla. Vasta tämän jälkeen kehittämistä voidaan viedä eteenpäin johdonmukaisesti ja oikein kohdennettuna.

Omaa ympäristökestävyyttään arvioiva yritys voi aloittaa selvittämällä nykytilansa ympäristökestävyyden kypsyystyökalulla. Matalan kynnyksen itsearviointi auttaa hahmottamaan, missä ollaan nyt ja mihin kehittämistä kannattaa seuraavaksi kohdistaa.

Ympäristökestävyyden kypsyyden arviointityökalu on kehitetty Euroopan unionin osarahoittamassa Green ICT VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta -hankkeessa. Hankkeen rahoitus on Itä-Suomen elinvoimakeskuksen myöntämä. Kypsyystyökalu pohjautuu Itä-Suomessa vuonna 2024 alkaneeseen kehittämistyöhön, jossa on vahvistettu alueen yritysten ymmärrystä siitä, miten ICT voi tukea vihreää siirtymää. Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa on työskennelty systemaattisesti sekä ICT ratkaisujen hankkijoiden että tuottajien kanssa, jotta ympäristövastuu istuisi luontevaksi osaksi arjen päätöksentekoa. Työkalusta ja VICTIS-hankkeen toteutuksesta vastaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry yhteistyössä LUT-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.