Datavalmiudella tarkoitetaan organisaation kykyä hyödyntää dataa järkevällä tavalla. Se on yrityksen valmiustaso tai kyvykkyys, jota voidaan kutsua myös datamaturiteetiksi.
”Datavalmius ei ole yksi iso kokonaisuus vaan se koostuu monista osa-alueista. Meidän kartoituksessamme se on jaettu seitsemään osa-alueeseen”, TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Mikko Eloholma kertoo.
Datavalmiuskartoitus on suunnattu erityisesti yrityksille, jotka haluavat hyödyntää dataa paremmin liiketoiminnassaan. Eloholma korostaa, että tämä ei koske vain suuria yrityksiä. ”Dataliiketoiminnassa on tosi iso potentiaali EU:ssa ja globaalistikin. Se ei ole pelkästään isojen datajättien asia, vaan myös pk-yritysten ja pienempien yritysten asia. Dataan panostamalla voi tehdä tuottavampaa liiketoimintaa”, Eloholma painottaa.
Maksuton kartoitus on avain tehokkaaseen datan hyödyntämiseen
TIEKEn uusi datavalmiuskartoitus on maksuton, ilmainen työkalu, joka löytyy netistä. Kartoituksen tekeminen vie yritykseltä 20–30 minuuttia. Kartoitus sisältää seitsemän osa-aluetta ja yhteensä noin 30 kysymystä.
Kartoituksen tehtyään yritys saa raportin, jossa arvioidaan yrityksen taso jokaisella osa-alueella. Raportti sisältää myös toimenpidesuosituksia. Sen voi lähettää itselleen sähköpostiin pdf-muodossa.
”Kartoitus auttaa ymmärtämään, mikä on tilanne omassa yrityksessä tällä hetkellä. Se antaa läpivalaisun siitä, missä mennään nyt datan hyödyntämisen kanssa”, Eloholma kertoo. Kartoitus on ensisijaisesti suunnattu pk-yrityksille, mutta myös mikroyritykset ja suuret yritykset voivat hyötyä siitä. Kartoituksessa ei ole toimialarajoitusta, vaan se sopii kaikille yrityksille.
Tapahtumatuottajan kokemus: Data on päätöksenteon perusta
Tapahtumatuotantoyhtiö To Do tapahtumat Oy on yksi TIEKEn datavalmiuskartoituksen tehneistä yrityksistä. Yrityksen toimitusjohtaja Jenna Ritala kertoo, että heille kartoituksen tekeminen oli silmiä avaava kokemus.
”Data tuntuu sanana etäiseltä, mutta kun miettii, mitä se oikeasti tarkoittaa, niin sitähän me käytämme koko ajan. Moni asia, joka tuntui aikaisemmin ehkä mututuntumalta, osoittautui lopulta tiedolla johtamiseksi”, Ritala kertoo.
To Do tapahtumat -yrityksessä työ perustuu saatavilla olevaan dataan. Yritys tekee vaativaa asiantuntijatyötä, jossa päätöksiä tehdään datan pohjalta. Kyse voi olla asiakkaan tavoitteista, osallistujakokemuksesta, tiimin ajankäytöstä tai tapahtuman vaikuttavuudesta.
”Saatavilla olevan ja muuttuvan datan pohjalta teemme päätöksiä ja ratkaisuja siitä, miten ja mihin suuntaan lähdemme rakentamaan tapahtuman kokonaisuutta eri palapelin palasista”, Ritala kuvaa.
Kartoituksen tekeminen oli yritykselle helppoa. Ritala suosittelee kartoitusta kaikille yrityksille. ”Varmasti ihan kaikille toimijoille on hyödyllistä pysähtyä oman toiminnan äärelle ja miettiä paremmin, miten on maailman menossa mukana ja onko tarvetta toimintaa muuttaa tai kehittää joiltain osin”, Ritala sanoo.
Datavalmiuskartoituksessa on seitsemän osa-aluetta
TIEKEn datavalmiuskartoitus jakautuu seuraaviin osa-alueisiin:
- Data liiketoiminnassamme – Kartoituksen ensimmäinen osa-alue keskittyy siihen, miten yritys hyödyntää dataa liiketoiminnassaan ja mitkä voisivat olla hyödyllisiä käyttötapauksia.
- Johto, strategia ja kulttuuri – Tässä osiossa arvioidaan, onko yrityksessä tehty strategia datan hyödyntämiselle, onko johto sitoutunut siihen ja millä tasolla datakulttuuri on yrityksessä.
- Dataosaaminen – Kolmas osa-alue kartoittaa koko yrityksen henkilöstön keskimääräistä dataosaamista. Osataanko dataa käyttää omassa työroolissa ja ymmärretäänkö datan tulkintaa?
- Datan hallinta – Neljäs osa-alue liittyy siihen, onko data selkeissä paikoissa, onko sille nimetty vastuuhenkilöt, onko se käytettävissä ja saatavilla tarvittaessa, ja onko se laadukasta.
- Analytiikka – Viides osa-alue kartoittaa, miten dataa analysoidaan yrityksessä ja millä tasolla analytiikka on.
- Datan jakaminen – Kuudes osa-alue selvittää, jaetaanko dataa oman yrityksen ulkopuolelle arvoa luovalla tavalla.
- Datavastuullisuus – Viimeinen osa-alue kartoittaa, tiedostetaanko dataan liittyvä lainsäädäntö, onko yrityksellä selkeät toimintatavat esimerkiksi tietosuojalainsäädännön noudattamiseksi ja onko toiminta eettisellä pohjalla.
Heikko datavalmius voi näkyä koordinaation puutteena
Eloholman mukaan yritykset kohtaavat tyypillisesti datan hyödyntämisessä kaksi haastetta. Ensimmäinen on, että yrityksellä ei ole käsitystä tai strategiaa siitä, miksi dataa kannattaisi hyödyntää.
“Jos tuntuu siltä, että datan hyödyntäminen vie resursseja ja hyöty ei ole näköpiirissä, voi se helposti johtaa tunteeseen, ettei datan hyödyntämiseen kannata panostaa”, Eloholma selittää.
Tähän haasteeseen auttaa tutustuminen sekä oman että muiden toimialojen yrityksiin. Datavalmiuskartoituksen tekeminen ja konkreettisten esimerkkien näkeminen auttaa ymmärtämään, miten dataa voi hyödyntää ja miksi.
Toinen haaste on, että dataa hyödynnetään epäjärjestelmällisesti ja ilman kokonaiskuvaa.
”Joskus puhutaan datasiiloista, eli toiminta tapahtuu eristyneesti niin, että ihmiset tekevät asioita omiin tarpeisiinsa ja ehkä omilla järjestelmillään. Kokonaishyöty jää saamatta, ja kuluu paljon resursseja, jos kaikki tekevät itse tietämättä, mitä muut tekevät”, Eloholma kuvaa. Tämä haaste kertoo alhaisemmasta valmiustasosta. Kun valmiustaso nousee, yrityksessä on koko yrityksen kattavia suunnitelmia ja periaatteita, ja ihmiset toimivat samalla tavalla.
Datan jakaminen edistää kaikkien kilpailukykyä
Yksi datavalmiuskartoituksen osa-alueista on datan jakaminen. Se on tärkeä teema, joka edistää Suomen kilpailukykyä.
”Jokaisella yrityksellä on jonkinlaista dataa, mistä joku muu voisi taloudellisesti hyötyä, ja muilla toimijoilla on aina sellaista dataa, josta itse voisi hyötyä.”
Mikko Eloholma, TIEKE
Tämä ei tarkoita, että kaikki data pitäisi avata kaikille. Sen sijaan kannattaa tunnistaa ekosysteemejä, joissa voitaisiin muodostaa vastavuoroinen systeemi datan jakamiselle.
Esimerkiksi toimitusketjuissa datan jakaminen, vaikkapa käytetyistä materiaaleista, on yhä enemmän lakisääteistä. Se on myös taloudellisesti hyödyllistä, koska se mahdollistaa uudenlaisia palveluita ja tekee toiminnasta tehokkaampaa. ”EU:ssakin panostetaan paljon data-avaruuksiin, joissa dataa jaetaan yhteisten periaatteiden ja pelisääntöjen mukaisesti skaalautuvalla tavalla. Tämä on suunta, mihin mennään. Ei ole kuviteltavissa tulevaisuutta, jossa dataa ei jaettaisi nykyistä enemmän”, Eloholma toteaa.
Kartoituksen jälkeen on monia mahdollisuuksia
Datavalmiuskartoituksen tehtyään yritys saa raportin, jossa on toimenpidesuosituksia. Nämä suositukset vaihtelevat sen mukaan, mitä yritys on vastannut kartoituksen kysymyksiin.
Yleisiä toimenpiteitä, joita Eloholma suosittelee kaikille yrityksille, ovat:
- Mieti oma strategia: Mitä datalta halutaan ja mikä on hyöty?
- Tunnista konkreettiset käyttötapaukset: Mitkä ovat ne oman toiminnan käyttötapaukset, joista on hyötyä?
- Tee tiekartta: Miten lähdetään etenemään tästä hetkestä, esimerkiksi seuraavan vuoden aikana?
- Tee inventaario: Mitä tällä hetkellä tehdään datan suhteen?
Kartoitus on ensimmäinen askel, mutta sen jälkeen on monia mahdollisuuksia edetä. TIEKEllä on esimerkiksi käynnissä Datatalousosaamisella vastuullista kilpailukykyä -hanke, jossa on tarjolla valmennusta aihepiiristä.
Käyttäjäystävällinen työkalu datan hyödyntämisen kartoittamiseen
Verkossa on tarjolla monia erilaisia datakypsyyden arviointityökaluja. Mikä tekee TIEKEn datavalmiuskartoituksesta ainutlaatuisen?
”Tällaista suomenkielistä datavalmiuskartoitusta, jossa yritys arvioi itse ja kysymyksiin vastaamisen kautta saa raportin, ei ole tullut ainakaan meille vastaan. Tämä on siinä mielessä nimenomaan dataan keskittyvien työkalujen joukossa uraauurtava.”
Mikko Eloholma, TIEKE
TIEKEn kartoituksessa on pyritty siihen, että monivalintakysymyksiin vastaamalla kartoitus antaa automaattisesti raportin, jossa on analyysi ja toimenpidesuositukset. Tämä helpottaa seuraavien askelten suunnittelua yrityksen datavalmiuksien kehittämisessä.
Tiedolla johtamisen mahdollisuudet jokaisen yrityksen ulottuvilla
”Yksi väärinkäsitys on, että data olisi vain isojen yritysten asia tai pelkästään sellaisten, joilla on digitaalisia tuotteita. Nämä ovat harhaluuloja. Kaikenkokoisten yritysten kaikilla toimialoilla kannattaa panostaa datan hyödyntämiseen”, Eloholma painottaa.
Myös se on väärinkäsitys, että datan hyödyntäminen olisi vaikeaa ja kallista. Liikkeelle pääsee pienelläkin investoinnilla.
Ritala To do tapahtumista on samaa mieltä:
”Uskon, että kun me saamme automatisoitua datan käyttöä, se tehostaa merkittävästi toimintaamme tulevaisuudessa.”
Jenna Ritala, To Do tapahtumat
Jos yrityksellä on vasta vähän tietoa datan hyödyntämisestä, Eloholma suosittelee tekemään datavalmiuskartoituksen sekä tutustumaan esimerkkeihin Suomesta tai muualta. Näin voi hahmottaa hyötyjä ja sitä, mitä oma yritys voisi saavuttaa.
Näin kartoitat yrityksenne datavalmiuden
TIEKEn uusi datavalmiuskartoitus on nyt saatavilla verkossa. Kartoitus on maksuton ja sen tekeminen vie vain 20–30 minuuttia. Tee kartoitus ja saat raportin, jossa on arvio yrityksesi datavalmiudesta ja suosituksia seuraavista askelista.
Kartoitus on julkaistu TIEKEn verkkosivuilla: www.tieke.fi/datavalmiuskartoitus
Myös Data Spaces Alliance Finlandin viestintäkampanja lisää ymmärrystä datan mahdollisuuksista. Kampanjassa nostetaan esille viisi suomalaista yritysesimerkkiä datan hyödyntämisestä. Tutustu kampanjaan Data Spaces Alliancen verkkosivuilla.
TIEKEllä on käynnissä myös Datavastuullisuuden valmennus, joka tarjoaa yrityksille tietoa ja työkaluja datavastuullisuuden kehittämiseen. Lue lisää ja ilmoittaudu syksyllä alkavaan seuraavaan valmennukseen.
