Digikyvykkyyden selvittäminen on ensimmäinen askel kohti logistiikka-alan kilpailukykyä
Digikyvykkyys

Digikyvykkyyden selvittäminen on ensimmäinen askel kohti logistiikka-alan kilpailukykyä

Logistiikka-alan kilpailukyky riippuu yhä enemmän datan ja digitalisaation hyödyntämisestä. Yritysten on ensisijaisen tärkeää kartoittaa digikyvykkyytensä ja ottaa käyttöön oikeat työkalut, jotta ne voivat pysyä kilpailijoiden tahdissa ja täyttää sääntelyn vaatimukset. TIEKE tarjoaa logistiikka-alan yrityksille ratkaisuja, joiden avulla ne voivat parantaa digitaalista osaamistaan, tehostaa toimintaansa ja varmistaa työhyvinvoinnin.

Logistiikka-ala on toimiala, joka on kytköksissä moniin muihin sektoreihin toimitusketjujen kautta. Toimitusketjujen tehokas hallinta ei kuitenkaan onnistu ilman digitaalisten työkalujen ja datan hyödyntämistä.

Digitalisaatio on keskeisessä roolissa logistiikka-alalla, joten yritysten kannattaa lähteä kehittämään omaa digiosaamistaan. Logistisia prosesseja, joissa tavaraa vastaanotetaan, hyllytetään, varastoidaan, siirretään, kerätään ja lähetetään eteenpäin, on myös hyvin monissa eri toimialojen yrityksissä. Siten asia koskee läheisesti myös yrityksiä, jotka eivät suoraan logistiikan toimialalla toimikaan.

Logistiikka-alalla – tai logistisia prosesseja sisältävissä yrityksissä – digitalisaation ja datan merkityksen sivuuttaminen ja sen tarjoaman tehokkuuden hyödyntämättä jättäminen voi aiheuttaa menetettyjä mahdollisuuksia ja tarpeettomia riskejä yrityksen liiketoiminnalle ja kilpailukyvylle. TIEKE on tehnyt tiivistä yhteistyötä logistiikka-alan yritysten kanssa parantaakseen niiden digitaalista osaamista ja kykyä hyödyntää dataa tehokkaasti.

Logistiikka-ala on sääntelyn paineessa

Viime vuosien kehitys sääntelyssä on lisännyt painetta logistiikka-alan digitalisaatiolle. Yritysten on oltava valmiita vastaamaan vaatimuksiin, sillä ilman kykyä käsitellä dataa sähköisesti ne eivät pysty täyttämään sääntelyn edellytyksiä.

TIEKEn ja LAB-ammattikorkeakoulun LogDigiS-hanke on esimerkki projekteista, jotka auttavat logistiikka-alan yrityksiä kehittämään digikyvykkyyttään ja vastaamaan muuttuvan sääntelyn haasteisiin.

TIEKE tekee tiivistä yhteistyötä myös Traficomin ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa kehittääkseen logistiikan digitalisaatiota kansallisella tasolla. Tämä varmistaa sen, että alan yritykset saavat ajantasaista tietoa sääntelyn vaikutuksista ja niihin liittyvistä vaatimuksista.

Valtakunnallisesti kehitystyötä tehdään myös Peppol-järjestelmän ja tietosisältöjen standardoinnin parissa. Ne ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten digitaalisten järjestelmien yhteensopivuutta voidaan parantaa ja dataa hyödyntää entistä tehokkaammin toimitusketjun eri vaiheissa.

Logistiikka-alan datakyvykkyys vaihtelee suuresti – edelläkävijöitä on harvassa

Logistiikka-alan digitalisaation nykytila on Suomessa hyvin vaihteleva. TIEKEn verkottajan Jari Salon ja dataosaajan Jussi-Pekka Parkkarin mukaan osa yrityksistä on edelläkävijöitä, mutta erityisesti monet pienemmät toimijat ovat vasta digitalisaatiomatkansa alussa. Tämä ero näkyy myös siinä, miten tehokkaasti dataa osataan hyödyntää.

”On yrityksiä, jotka ovat pitkällä digitalisaatiossa, mutta myös niitä, jotka yrittävät välttää digitaalisia järjestelmiä,” Salo sanoo.

Parkkari korostaa, että vaikka kaikki yritykset ovat tavalla tai toisella digitalisoituneita, edelläkävijöitä löytyy vähän.

”Moni logistiikka-alan yritys käyttää sähköisiä järjestelmiä esimerkiksi tilausten hallinnassa ja rahtikirjojen käsittelyssä, mutta tietojärjestelmien taso vaihtelee merkittävästi.”

Kilpailukyvyn perusta on digitaalisen tason ymmärtäminen

Digiosaamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä digitalisaation avulla yritykset voivat tehostaa toimintaansa, vähentää virheitä ja parantaa kilpailukykyään.

”On tärkeää, että yritys ymmärtää oman digitaalisen tasonsa, jotta se voi arvioida itseään suhteessa kilpailijoihin.”

Jussi-Pekka Parkkari, TIEKE

Tämä koskee niin pienyrityksiä kuin suuria toimijoitakin. Kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii jatkuvaa kehitystä ja sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön.

DHL Supply Chain (Finland) Oy:n Health and Safety, Environment and Security Manager Vesa Korhonen antaa konkreettisia esimerkkejä, miten digitalisaatio on parantanut heidän yrityksensä logistiikkatoimintojen tehokkuutta.

”Meillä on robottitrukkeja, jotka automatisoivat keräilyprosessit, ja käytämme skannereita manuaalisten paperidokumenttien sijaan. Tämä ei ainoastaan nopeuta toimituksia, vaan parantaa myös työturvallisuutta ja vähentää virheitä.”

Työhyvinvointi ja digitalisaatio kulkevat käsi kädessä

Digitalisaatio ei vaikuta vain liiketoiminnan tehokkuuteen ja tuottavuuteen, vaan myös työhyvinvointiin. Kuten Jaana Lerssi-Uskelin LAB-ammattikorkeakoulusta korostaa, digitalisaation onnistunut käyttöönotto voi merkittävästi parantaa työntekijöiden hyvinvointia.

”Jos digiosaaminen on riittävää, se tukee työhyvinvointia. Jos taas osaamista ei ole, digitaalisten työkalujen käyttö voi aiheuttaa stressiä ja kuormitusta.”

Jaana Lerssi-Uskelin, LAB-ammattikorkeakoulu

TIEKEn ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen LogDigiS-hanke onkin pyrkinyt yhdistämään digitalisaation ja työhyvinvoinnin kehittämisen. Hanke kartoittaa yritysten nykytilanteen sekä digikyvykkyyden että työhyvinvoinnin osalta ja tarjoaa ratkaisuja molempien osa-alueiden parantamiseksi.

Hankkeen kokonaisvaltainen lähestymistapa takaa sen, että yritykset voivat kehittää toimintaansa kestävällä ja työntekijöitä tukevalla tavalla.

Digikyvykkyyden kartoitus on ensimmäinen askel kohti parempaa kilpailukykyä

Yrityksen oman digikyvykkyyden selvittäminen on ensimmäinen askel kohti kilpailukyvyn parantamista. TIEKEn tarjoamat palvelut, kuten digikyvykkyyskartoitukset ja erilaiset maturiteettitestit, auttavat yrityksiä ymmärtämään oman tilanteensa ja suunnittelemaan digitalisaatiopolun.

”Yrityksillä on usein kipukohtia, joita on vaikea itse tunnistaa, ja tähän ulkopuolinen näkökulma voi olla hyödyllinen,” TIEKEn Salo sanoo.

Lerssi-Uskelinin mukaan digitalisaation tuoma lisäarvo näkyy usein vasta pidemmän ajan kuluessa.

”On tärkeää, että yritykset oppivat johtamaan digitalisaatioprosessia, varmistamaan riittävän osaamisen ja valitsemaan oikeat työkalut, jotka tukevat liiketoimintaa,” hän toteaa.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Vastuullisuus

AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisten velvoitteiden soveltaminen on alkanut jo helmikuussa 2025.

Datatalous
Datasäädöksen soveltaminen alkaa syyskuussa 2025
Datatalous

Datasäädöksen soveltaminen alkaa syyskuussa 2025

Datan hallintaa ja käyttöä koskeva lainsäädäntö ja sopimuskäytäntö muuttuu Suomessa ja muissa EU-maissa. TIEKEn ICT-sopimuspohjapalveluun on nyt lisätty uusia ja tiiviitä word-muotoisia datasopimuspohjia. Näitä sopimuspohjia yritys voi käyttää apuvälineenä kartoittaessaan omia yrityskohtaisia datan käyttöön ja jakamiseen liittyviä sopimusvelvoitteitaan ja mahdollisia dokumentaationsa muutostarpeita.

Kuvassa Kari Keturi
lakimies Kari Keturi, Law Office Dancon Oy
Datatalous
Datalla energiansäästöä -hanke tuo energiatehokkuutta isännöinti- ja kiinteistöalalle
Datatalous

Datalla energiansäästöä -hanke tuo energiatehokkuutta isännöinti- ja kiinteistöalalle

Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeessa luodaan alalle ratkaisuja, joiden avulla voidaan seurata taloyhtiöiden jo olemassa olevan datan perusteella energiankulutusta sekä suunnitella ja toteuttaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Samalla vahvistetaan alan työntekijöiden osaamista, mikä tukee ratkaisujen käyttöönottoa ja luo pohjan uudenlaisen energiajohtamisen palvelun kehittämiselle. Hankkeen vaikuttavuutta lisää laaja yhteistyöverkosto ja sitoutuneet kumppanit.

Nina From