Digitaitoja aikuisille
Digikyvykkyys

Kuva: Outi Neuvonen

Digitaitoja aikuisille

Suomi on sijoittunut monilla mittareilla hyvin globaaleissa digivertailuissa, mutta suomalaisten digiosaamisessa on petrattavaa.

Eivätkö kaikki suomalaiset osaakaan käyttää tietokonetta ja älypuhelinta?

”Se on voimakas näköharha. Tämä asia koskee kaikenikäisiä suomalaisia”, TIEKEn digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja sekä InPromptu-hankkeen projektipäällikkö Hanna Vuohelainen sanoo.

Tieto- ja viestintäteknologia on kouluissa tiivis osa opetusta. Samalla meillä on aikuisväestössä paljon ihmisiä, jotka eivät ole oman opintopolkunsa aikana päässeet hankkimaan digitaalisia perustaitoja.

TIEKE tarttui ongelmaan keväällä 2018 InPromptu-hankkeella, johon se on saanut EU:n ESR-rahoitusta. Hanke keskittyy aikuisten digitaitojen kehittämiseen. Näin siksi, että aikuisten PISA-tutkimus PIAAC paljasti, että isolla osalla suomalaisista aikuisista on merkittäviä puutteita digiperustaidoissa.

”On näköharha, että kaikilla on riittävät digitaidot.”

PIAAC-tulokset eivät olleet TIEKElle yllätys, sillä se oli jo aiemmin todennut useiden yhteistyötahojen kanssa saman ilmiön. Kumppaneiden kautta löytyi yksi uusi kanava lähteä korjaamaan tilannetta.

InPromptu käynnistettiin pilotilla, jonka jälkeen toimintamallia on kehitetty määrätietoisesti kolmen vuoden ajan.

”Niiden ihmisten kanssa, joilla on vaatimattomat perustaidot, tarvitaan paljon resursseja vievää lähivalmennusta. Tämä vaatii  jalkautumisen ympäri Suomea. Järjestökumppaneiden, kuten Helsingin Työkanava HeTyn, kanssa olemme tavoittaneet moninaisen joukon aikuisia, jotka tarvitsevat opastusta digitaitoihin.”

TIEKE ja HeTy ovat tuottaneet hankkeessa laajan materiaalipaketin keskeisistä digitaidoista. Sen voi ladata verkosta digitaitojen osaamiskirjana. Kirja on saatavilla pdf-tiedostona. Painettua versiota lähetetään  mukana olleiden yhdistysten käyttöön.

Kahden tason valmennusta

Digivalmennusta on tehty yhdistysten kanssa kahdella tavalla: oppia on annettu yhdistysten jäsenille ja yhdistysaktiiveja on valmennettu käyttämään digitekniikkaa entistä tehokkaammin yhdistysten toiminnan pyörittämiseen.

”Jo pelkästään tiedotteiden tekemiseen, sosiaalisen median kanavien käyttöön ja sähköpostilistojen jakamiseen olemme voineet tuoda yhdistyksille uutta osaamista”, Vuohelainen sanoo.

”Ihmiset ovat huomanneet, että he eivät ole yksin puutteellisten digitaitojen kanssa.”

Hankkeen tavoitteena on ollut se, että yhdistyskumppanit voivat jatkossa valmentaa paikallisesti ihmisiä digitaidoissa. Korona-aika on tuonut tähän omat vaikeutensa, koska yhdistysten on pitänyt rajoittaa toimintaansa.

Toisaalta korona on vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat aiempaa motivoituneempia hankkimaan digitaitoja, koska monien asioiden hoitaminen vaatii perusdigitaitojen hallintaa. Verkko-ostosten tekeminen, nettikonsertit tai verkkotapaamisiin osallistuminen ei ilman niitä onnistu.

”Ihmiset ovat huomanneet, että he eivät ole yksin puutteellisten digitaitojen kanssa.”

Valmennukset on otettu ilolla vastaan. Ihmiset ovat rohkaistuneet digin äärelle. ”Hekin, joilla on ollut korkea kynnys hankia digitaitoja, ovat saaneet niitä ja voivat nyt hyödyntää digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia”, Vuohelainen sanoo.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia
Digikyvykkyys

Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia

LOgistiikkalaBRA (LOBRA) on Etelä-Suomen logistiikka-alan kehittämishanke, jossa TIEKE yhdessä kumppaniverkoston kanssa vahvistaa alan yritysten digi- ja datakyvykkyyksiä. Hankkeessa kehitetään työkaluja, koulutuksia ja toimintamalleja, joiden avulla organisaatiot voivat arvioida nykyistä digimaturiteettiaan, tunnistaa kehityskohteitaan ja rakentaa osaamista tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on tukea logistiikka-alan uudistumista ja käytännön työn tehostumista tarjoamalla yrityksille konkreettisia välineitä digitalisaation hyödyntämiseen.

Piia Aaltonen