Digitaitoja aikuisille
Uutta osaamista

Kuva: Outi Neuvonen

Digitaitoja aikuisille

Suomi on sijoittunut monilla mittareilla hyvin globaaleissa digivertailuissa, mutta suomalaisten digiosaamisessa on petrattavaa.

Eivätkö kaikki suomalaiset osaakaan käyttää tietokonetta ja älypuhelinta?

”Se on voimakas näköharha. Tämä asia koskee kaikenikäisiä suomalaisia”, TIEKEn digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja sekä InPromptu-hankkeen projektipäällikkö Hanna Vuohelainen sanoo.

Tieto- ja viestintäteknologia on kouluissa tiivis osa opetusta. Samalla meillä on aikuisväestössä paljon ihmisiä, jotka eivät ole oman opintopolkunsa aikana päässeet hankkimaan digitaalisia perustaitoja.

TIEKE tarttui ongelmaan keväällä 2018 InPromptu-hankkeella, johon se on saanut EU:n ESR-rahoitusta. Hanke keskittyy aikuisten digitaitojen kehittämiseen. Näin siksi, että aikuisten PISA-tutkimus PIAAC paljasti, että isolla osalla suomalaisista aikuisista on merkittäviä puutteita digiperustaidoissa.

”On näköharha, että kaikilla on riittävät digitaidot.”

PIAAC-tulokset eivät olleet TIEKElle yllätys, sillä se oli jo aiemmin todennut useiden yhteistyötahojen kanssa saman ilmiön. Kumppaneiden kautta löytyi yksi uusi kanava lähteä korjaamaan tilannetta.

InPromptu käynnistettiin pilotilla, jonka jälkeen toimintamallia on kehitetty määrätietoisesti kolmen vuoden ajan.

”Niiden ihmisten kanssa, joilla on vaatimattomat perustaidot, tarvitaan paljon resursseja vievää lähivalmennusta. Tämä vaatii  jalkautumisen ympäri Suomea. Järjestökumppaneiden, kuten Helsingin Työkanava HeTyn, kanssa olemme tavoittaneet moninaisen joukon aikuisia, jotka tarvitsevat opastusta digitaitoihin.”

TIEKE ja HeTy ovat tuottaneet hankkeessa laajan materiaalipaketin keskeisistä digitaidoista. Sen voi ladata verkosta digitaitojen osaamiskirjana. Kirja on saatavilla pdf-tiedostona. Painettua versiota lähetetään  mukana olleiden yhdistysten käyttöön.

Kahden tason valmennusta

Digivalmennusta on tehty yhdistysten kanssa kahdella tavalla: oppia on annettu yhdistysten jäsenille ja yhdistysaktiiveja on valmennettu käyttämään digitekniikkaa entistä tehokkaammin yhdistysten toiminnan pyörittämiseen.

”Jo pelkästään tiedotteiden tekemiseen, sosiaalisen median kanavien käyttöön ja sähköpostilistojen jakamiseen olemme voineet tuoda yhdistyksille uutta osaamista”, Vuohelainen sanoo.

”Ihmiset ovat huomanneet, että he eivät ole yksin puutteellisten digitaitojen kanssa.”

Hankkeen tavoitteena on ollut se, että yhdistyskumppanit voivat jatkossa valmentaa paikallisesti ihmisiä digitaidoissa. Korona-aika on tuonut tähän omat vaikeutensa, koska yhdistysten on pitänyt rajoittaa toimintaansa.

Toisaalta korona on vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat aiempaa motivoituneempia hankkimaan digitaitoja, koska monien asioiden hoitaminen vaatii perusdigitaitojen hallintaa. Verkko-ostosten tekeminen, nettikonsertit tai verkkotapaamisiin osallistuminen ei ilman niitä onnistu.

”Ihmiset ovat huomanneet, että he eivät ole yksin puutteellisten digitaitojen kanssa.”

Valmennukset on otettu ilolla vastaan. Ihmiset ovat rohkaistuneet digin äärelle. ”Hekin, joilla on ollut korkea kynnys hankia digitaitoja, ovat saaneet niitä ja voivat nyt hyödyntää digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia”, Vuohelainen sanoo.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

Digikyvykkyys
TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä
Digikyvykkyys

TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digikyvykkyyden, datatalouden, digitaalisen taloushallinnon ja vaikuttavuuden saralla. Haemme nyt myynnin ammattilaista työskentelemään palveluidemme ja tuotteidemme myynnin parissa.