Espoon mobiililoikka hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Kuva: Adobestock

Espoon mobiililoikka hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Espoo käynnisti Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa. Vähähiilisessä liikenteessä tarvitaan tietoliikenneyhteyksiä sekä aina mukana kulkevia puhelimia.

Espoossa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää erittäin suuria päästövähennyksiä. Koska liikenne aiheuttaa merkittävän osan Espoon hiilijalanjäljestä, sen kehittäminen voi parhaimmillaan tarkoittaa isoa harppausta kohti hiilineutraaliutta.

Espoon kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia aiheutuu liikenteestä, ja liikennepäästöistä 60 prosenttia on peräisin henkilöautoilusta – espoolaiset taittavat puolet kaikista matkoistaan henkilöautolla.

Sähköauto ei yksin ratkaise

Liikenteen päästöt vähennevät ajan kanssa autokannan uudistuessa ja sähköistyessä. Teknologian tutkimuskeskus VTT ennustaa kuitenkin, että Suomessa on vuonna 2030 vain 250 000 sähköautoa.

Ennusteen valossa ei vaikuta realistiselta, että sähköä ja muita vähähiilisiä energianlähteitä käyttävät autot voisivat yksinään ratkaista kaupunkilaisten liikkumisen päästöhaasteita – ainakaan tällä aikajänteellä.

Tulee muistaa, että vaikka moottorit saataisiin päästöttömiksi, autoliikenne vaikuttaa elämänlaatuun monilla muilla tavoilla, esimerkiksi ruuhkina sekä renkaiden ja päällysteen kulumisesta syntyvinä pienhiukkasina.

”Tavoitellessamme ekologisen kuorman keventämistä on kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen pärjättävä vertailussa autolle.”

Suunnistetaan solmuista

Tavoitellessamme ekologisen kuorman keventämistä onkin kestävien liikkumistapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) pärjättävä vertailussa autolle. Tehdäkseen kestävästä liikkumisesta aiempaa houkuttelevampaa Espoo on käynnistänyt yhdessä Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa.

Tavoitteena on kehittää keskusmaisia solmukohtia, jotka kokoavat yhteen erilaisia liikennemuotoja ja ihmisiä. Tällaiset solmukohdat ovat paikkoja, joihin on helppo saapua jalan tai polkupyörällä, ja joissa sujuvat matkaketjut ovat mahdollisia helposti saavutettavien joukkoliikenteen runkoyhteyksien ja uusien, kätevien liikkumispalveluiden ansiosta.

Välttämätön työkalu

Kestävä liikennejärjestelmä ei olisi mitään ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä sekä taskuissa ja laukuissa aina mukana kulkevia puhelimia.

Monet itsensä läpi lyövistä palveluista perustuvat hyvään käyttökokemukseen, johon voidaan päästä, kun käyttäjä pystyy selvittämään vaivattomasti ainakin liikkumisvälineiden saatavuuden ja hinnan. Yhtä tärkeää on, että käyttäjä pystyy vertailemaan erilaisia palveluja helposti ja nopeasti, ja että niiden yhdistäminen sujuu mutkattomasti.

 

Liikennettä kehittävä 6Aika

  • Espoon kaupunki, Business Tampere, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki etsivät yritysten kanssa vähähiilisiä ratkaisuja liikkumiseen.
  • Lokakuuhun 2021 jatkuvassa projektissa toteutetaan kokeiluja, jotka parantavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävät liikennejärjestelmän kestävää kehitystä.

Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen strategia

  • 6Aika on Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun – yhteinen kestävän kaupunkikehittämisen strategia.
  • Hankkeissa yritykset testaavat tuotteita ja palveluja aidossa ympäristössä.
  • Tuloksena syntyy elämänlaatua ja ilmastotavoitteita tukevia älykkäitä ratkaisuja.
  • Hankekokonaisuutta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

Lisätietoja: https://6aika.fi

Kehittäminen perustuu digiin

6Aika-hanke suosittelee kiertotalouden innovoijille ja toteuttajille tehokkaita työkaluja:

  • Verkkotyöpajat
  • Sähköiset yhteiskehittämisalustat, esimerkiksi: ENOll, CitHub, HYVE, idClic, iMinds, industryHAck, jovoto, Nimble Bee.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela
Tekoäly ja datatalous
Datatalouden kiinnostavimmat 2026 -haku on käynnissä
Tekoäly ja datatalous

Datatalouden kiinnostavimmat 2026 -haku on käynnissä

Data Economy Spotlight – Datatalouden kiinnostavimmat -listaus nostaa valokeilaan tämän hetken innostavimmat dataa hyödyntävät toimintamallit ja ratkaisut. Kutsumme yrityksiä, organisaatioita ja verkostoja osallistumaan avoimeen hakuun. Luvassa on asiantuntijaraadin tunnustus edelläkävijäratkaisulle, näkyvyyttä valtakunnallisella kärkilistalla sekä listan ja kärkiratkaisujen esittely toukokuussa.

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Johanna Jäkälä (Business Finland), Merja Mattila (CSC) ja Christoffer Sundqvist (Kesko). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Aalto-yliopiston Kimmo Karhu. Vuonna 2026 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja tekoälyn sekä vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo