Espoon mobiililoikka hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Kuva: Adobestock

Espoon mobiililoikka hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Espoo käynnisti Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa. Vähähiilisessä liikenteessä tarvitaan tietoliikenneyhteyksiä sekä aina mukana kulkevia puhelimia.

Espoossa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää erittäin suuria päästövähennyksiä. Koska liikenne aiheuttaa merkittävän osan Espoon hiilijalanjäljestä, sen kehittäminen voi parhaimmillaan tarkoittaa isoa harppausta kohti hiilineutraaliutta.

Espoon kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia aiheutuu liikenteestä, ja liikennepäästöistä 60 prosenttia on peräisin henkilöautoilusta – espoolaiset taittavat puolet kaikista matkoistaan henkilöautolla.

Sähköauto ei yksin ratkaise

Liikenteen päästöt vähennevät ajan kanssa autokannan uudistuessa ja sähköistyessä. Teknologian tutkimuskeskus VTT ennustaa kuitenkin, että Suomessa on vuonna 2030 vain 250 000 sähköautoa.

Ennusteen valossa ei vaikuta realistiselta, että sähköä ja muita vähähiilisiä energianlähteitä käyttävät autot voisivat yksinään ratkaista kaupunkilaisten liikkumisen päästöhaasteita – ainakaan tällä aikajänteellä.

Tulee muistaa, että vaikka moottorit saataisiin päästöttömiksi, autoliikenne vaikuttaa elämänlaatuun monilla muilla tavoilla, esimerkiksi ruuhkina sekä renkaiden ja päällysteen kulumisesta syntyvinä pienhiukkasina.

”Tavoitellessamme ekologisen kuorman keventämistä on kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen pärjättävä vertailussa autolle.”

Suunnistetaan solmuista

Tavoitellessamme ekologisen kuorman keventämistä onkin kestävien liikkumistapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) pärjättävä vertailussa autolle. Tehdäkseen kestävästä liikkumisesta aiempaa houkuttelevampaa Espoo on käynnistänyt yhdessä Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa.

Tavoitteena on kehittää keskusmaisia solmukohtia, jotka kokoavat yhteen erilaisia liikennemuotoja ja ihmisiä. Tällaiset solmukohdat ovat paikkoja, joihin on helppo saapua jalan tai polkupyörällä, ja joissa sujuvat matkaketjut ovat mahdollisia helposti saavutettavien joukkoliikenteen runkoyhteyksien ja uusien, kätevien liikkumispalveluiden ansiosta.

Välttämätön työkalu

Kestävä liikennejärjestelmä ei olisi mitään ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä sekä taskuissa ja laukuissa aina mukana kulkevia puhelimia.

Monet itsensä läpi lyövistä palveluista perustuvat hyvään käyttökokemukseen, johon voidaan päästä, kun käyttäjä pystyy selvittämään vaivattomasti ainakin liikkumisvälineiden saatavuuden ja hinnan. Yhtä tärkeää on, että käyttäjä pystyy vertailemaan erilaisia palveluja helposti ja nopeasti, ja että niiden yhdistäminen sujuu mutkattomasti.

 

Liikennettä kehittävä 6Aika

  • Espoon kaupunki, Business Tampere, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki etsivät yritysten kanssa vähähiilisiä ratkaisuja liikkumiseen.
  • Lokakuuhun 2021 jatkuvassa projektissa toteutetaan kokeiluja, jotka parantavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävät liikennejärjestelmän kestävää kehitystä.

Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen strategia

  • 6Aika on Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun – yhteinen kestävän kaupunkikehittämisen strategia.
  • Hankkeissa yritykset testaavat tuotteita ja palveluja aidossa ympäristössä.
  • Tuloksena syntyy elämänlaatua ja ilmastotavoitteita tukevia älykkäitä ratkaisuja.
  • Hankekokonaisuutta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

Lisätietoja: https://6aika.fi

Kehittäminen perustuu digiin

6Aika-hanke suosittelee kiertotalouden innovoijille ja toteuttajille tehokkaita työkaluja:

  • Verkkotyöpajat
  • Sähköiset yhteiskehittämisalustat, esimerkiksi: ENOll, CitHub, HYVE, idClic, iMinds, industryHAck, jovoto, Nimble Bee.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta
Tekoäly ja datatalous

Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta

Taloyhtiöissä syntyy jo nyt paljon tietoa sähköstä, lämmöstä, vedestä ja kiinteistön käytöstä. Ongelma ei kuitenkaan ole datan puute. Ongelma on se, että tieto on hajallaan eri järjestelmissä, eri toimijoilla ja eri muodoissa. Siksi se päätyy harvoin arjen päätöksenteon tueksi. Kun tieto ei siirry käyttöön, energiatehokkuus jää helposti raportoinnin tasolle, eikä poikkeamiin päästä kiinni ajoissa.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa
Tekoäly ja datatalous

Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa

Allianssi kokoontui toukokuussa 2026 tarkastelemaan data-avaruuksien kehitystä, datatalouden roolia sekä niiden kytkentää tulevaan hallitusohjelmaan ja kansallisiin strategioihin. Tapaaminen toi yhteen yritysten, julkisen sektorin ja TKI-toimijoiden asiantuntijoita yhteisen tavoitteen äärelle vauhdittamaan datatalouden kasvua ja data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa.

Hanna Vuohelainen
Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Ruotsissa isot rakennusyhtiöt ovat laskeneet, että pystyvät säästämään noin 30 prosenttia rakentamiskustannuksista toimivan datan ja digitaalisen toimitusketjun avulla. Suomessa on kaikki edellytykset samaan. Alan pk-yrityksille viesti on selvä: kyky hyödyntää dataa koko toimitusketjussa on nyt kilpailuetu, kohta myös selviytymisen edellytys.