Espoon mobiililoikka hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Kuva: Adobestock

Espoon mobiililoikka hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Espoo käynnisti Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa. Vähähiilisessä liikenteessä tarvitaan tietoliikenneyhteyksiä sekä aina mukana kulkevia puhelimia.

Espoossa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää erittäin suuria päästövähennyksiä. Koska liikenne aiheuttaa merkittävän osan Espoon hiilijalanjäljestä, sen kehittäminen voi parhaimmillaan tarkoittaa isoa harppausta kohti hiilineutraaliutta.

Espoon kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia aiheutuu liikenteestä, ja liikennepäästöistä 60 prosenttia on peräisin henkilöautoilusta – espoolaiset taittavat puolet kaikista matkoistaan henkilöautolla.

Sähköauto ei yksin ratkaise

Liikenteen päästöt vähennevät ajan kanssa autokannan uudistuessa ja sähköistyessä. Teknologian tutkimuskeskus VTT ennustaa kuitenkin, että Suomessa on vuonna 2030 vain 250 000 sähköautoa.

Ennusteen valossa ei vaikuta realistiselta, että sähköä ja muita vähähiilisiä energianlähteitä käyttävät autot voisivat yksinään ratkaista kaupunkilaisten liikkumisen päästöhaasteita – ainakaan tällä aikajänteellä.

Tulee muistaa, että vaikka moottorit saataisiin päästöttömiksi, autoliikenne vaikuttaa elämänlaatuun monilla muilla tavoilla, esimerkiksi ruuhkina sekä renkaiden ja päällysteen kulumisesta syntyvinä pienhiukkasina.

”Tavoitellessamme ekologisen kuorman keventämistä on kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen pärjättävä vertailussa autolle.”

Suunnistetaan solmuista

Tavoitellessamme ekologisen kuorman keventämistä onkin kestävien liikkumistapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) pärjättävä vertailussa autolle. Tehdäkseen kestävästä liikkumisesta aiempaa houkuttelevampaa Espoo on käynnistänyt yhdessä Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa.

Tavoitteena on kehittää keskusmaisia solmukohtia, jotka kokoavat yhteen erilaisia liikennemuotoja ja ihmisiä. Tällaiset solmukohdat ovat paikkoja, joihin on helppo saapua jalan tai polkupyörällä, ja joissa sujuvat matkaketjut ovat mahdollisia helposti saavutettavien joukkoliikenteen runkoyhteyksien ja uusien, kätevien liikkumispalveluiden ansiosta.

Välttämätön työkalu

Kestävä liikennejärjestelmä ei olisi mitään ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä sekä taskuissa ja laukuissa aina mukana kulkevia puhelimia.

Monet itsensä läpi lyövistä palveluista perustuvat hyvään käyttökokemukseen, johon voidaan päästä, kun käyttäjä pystyy selvittämään vaivattomasti ainakin liikkumisvälineiden saatavuuden ja hinnan. Yhtä tärkeää on, että käyttäjä pystyy vertailemaan erilaisia palveluja helposti ja nopeasti, ja että niiden yhdistäminen sujuu mutkattomasti.

 

Liikennettä kehittävä 6Aika

  • Espoon kaupunki, Business Tampere, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki etsivät yritysten kanssa vähähiilisiä ratkaisuja liikkumiseen.
  • Lokakuuhun 2021 jatkuvassa projektissa toteutetaan kokeiluja, jotka parantavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävät liikennejärjestelmän kestävää kehitystä.

Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen strategia

  • 6Aika on Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun – yhteinen kestävän kaupunkikehittämisen strategia.
  • Hankkeissa yritykset testaavat tuotteita ja palveluja aidossa ympäristössä.
  • Tuloksena syntyy elämänlaatua ja ilmastotavoitteita tukevia älykkäitä ratkaisuja.
  • Hankekokonaisuutta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

Lisätietoja: https://6aika.fi

Kehittäminen perustuu digiin

6Aika-hanke suosittelee kiertotalouden innovoijille ja toteuttajille tehokkaita työkaluja:

  • Verkkotyöpajat
  • Sähköiset yhteiskehittämisalustat, esimerkiksi: ENOll, CitHub, HYVE, idClic, iMinds, industryHAck, jovoto, Nimble Bee.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen