Espoon mobiililoikka hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Uutta osaamista

Kuva: Adobestock

Espoon mobiililoikka hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Espoo käynnisti Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa. Vähähiilisessä liikenteessä tarvitaan tietoliikenneyhteyksiä sekä aina mukana kulkevia puhelimia.

Espoossa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää erittäin suuria päästövähennyksiä. Koska liikenne aiheuttaa merkittävän osan Espoon hiilijalanjäljestä, sen kehittäminen voi parhaimmillaan tarkoittaa isoa harppausta kohti hiilineutraaliutta.

Espoon kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia aiheutuu liikenteestä, ja liikennepäästöistä 60 prosenttia on peräisin henkilöautoilusta – espoolaiset taittavat puolet kaikista matkoistaan henkilöautolla.

Sähköauto ei yksin ratkaise

Liikenteen päästöt vähennevät ajan kanssa autokannan uudistuessa ja sähköistyessä. Teknologian tutkimuskeskus VTT ennustaa kuitenkin, että Suomessa on vuonna 2030 vain 250 000 sähköautoa.

Ennusteen valossa ei vaikuta realistiselta, että sähköä ja muita vähähiilisiä energianlähteitä käyttävät autot voisivat yksinään ratkaista kaupunkilaisten liikkumisen päästöhaasteita – ainakaan tällä aikajänteellä.

Tulee muistaa, että vaikka moottorit saataisiin päästöttömiksi, autoliikenne vaikuttaa elämänlaatuun monilla muilla tavoilla, esimerkiksi ruuhkina sekä renkaiden ja päällysteen kulumisesta syntyvinä pienhiukkasina.

”Tavoitellessamme ekologisen kuorman keventämistä on kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen pärjättävä vertailussa autolle.”

Suunnistetaan solmuista

Tavoitellessamme ekologisen kuorman keventämistä onkin kestävien liikkumistapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) pärjättävä vertailussa autolle. Tehdäkseen kestävästä liikkumisesta aiempaa houkuttelevampaa Espoo on käynnistänyt yhdessä Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa.

Tavoitteena on kehittää keskusmaisia solmukohtia, jotka kokoavat yhteen erilaisia liikennemuotoja ja ihmisiä. Tällaiset solmukohdat ovat paikkoja, joihin on helppo saapua jalan tai polkupyörällä, ja joissa sujuvat matkaketjut ovat mahdollisia helposti saavutettavien joukkoliikenteen runkoyhteyksien ja uusien, kätevien liikkumispalveluiden ansiosta.

Välttämätön työkalu

Kestävä liikennejärjestelmä ei olisi mitään ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä sekä taskuissa ja laukuissa aina mukana kulkevia puhelimia.

Monet itsensä läpi lyövistä palveluista perustuvat hyvään käyttökokemukseen, johon voidaan päästä, kun käyttäjä pystyy selvittämään vaivattomasti ainakin liikkumisvälineiden saatavuuden ja hinnan. Yhtä tärkeää on, että käyttäjä pystyy vertailemaan erilaisia palveluja helposti ja nopeasti, ja että niiden yhdistäminen sujuu mutkattomasti.

 

Liikennettä kehittävä 6Aika

  • Espoon kaupunki, Business Tampere, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki etsivät yritysten kanssa vähähiilisiä ratkaisuja liikkumiseen.
  • Lokakuuhun 2021 jatkuvassa projektissa toteutetaan kokeiluja, jotka parantavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävät liikennejärjestelmän kestävää kehitystä.

Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen strategia

  • 6Aika on Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun – yhteinen kestävän kaupunkikehittämisen strategia.
  • Hankkeissa yritykset testaavat tuotteita ja palveluja aidossa ympäristössä.
  • Tuloksena syntyy elämänlaatua ja ilmastotavoitteita tukevia älykkäitä ratkaisuja.
  • Hankekokonaisuutta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

Lisätietoja: https://6aika.fi

Kehittäminen perustuu digiin

6Aika-hanke suosittelee kiertotalouden innovoijille ja toteuttajille tehokkaita työkaluja:

  • Verkkotyöpajat
  • Sähköiset yhteiskehittämisalustat, esimerkiksi: ENOll, CitHub, HYVE, idClic, iMinds, industryHAck, jovoto, Nimble Bee.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell