Green ICT -ekosysteemi käynnisti toimintansa
Vastuullisuus

Green ICT -ekosysteemi käynnisti toimintansa

ICT:n ammattilaiset kaipaavat ainakin yhteistyötä, keissejä, rahoitustietoa ja mittaamisen työkaluja kestävän ICT:n edistämiseksi.

Kestävää kehitystä ICT-alalla ja kestävää tietoyhteiskuntakehitystä edistävä Green ICT -ekosysteemi aloitti toimintansa 1.6.2022. Ekosysteemin ensimmäisessä tapaamisessa kartoitimme työhön osallistumisesta kiinnostuneiden tahojen tarpeita. 80 osallistujan voimin pidimme työpajan, johon osallistui edustajia niin julkishallinnosta, korkeakouluista, kolmannelta sektorilta kuin yrityksistäkin.  
 
Yksi työpaja keskittyi kartoittamaan hankintaorganisaatioiden ja toinen tuottajaorganisaatioiden tarpeita, työkaluna käytimme virtuaalista Mural-valkotaulua. Tauluille osallistujat liittivät yhteensä yli 300 toivomusta ekosysteemin toiminnasta ja ominaisuuksista, joista tämän jälkeen he äänestivät toivotuimmat. 

Mitä ammattilaiset toivovat kestävän ICT:n ekosysteemiltä?

Sekä ICT-laitteita ja palveluita tuottavat että hankkivat ammattilaiset kaipaavat ekosysteemin toiminnasta verkostoitumisen ja yhteistyön vahvistamisen työkaluja sekä rahoitusmahdollisuuksien löytämistä.  
 
Hankkijapuolella työpajassa nousivat esiin etenkin hankintataitoihin ja parhaisiin käytäntöihin liittyvän osaamisen ja tiedon jakaminen, myös kestävän ICT:n kannalta onnistuneita hankintakeissejä toivottiin esimerkkejä. Toinen hankkijapuolen selkeä toive olivat konkreettiset, helppokäyttöiset mittarit hankintojen kestävyyden arviointiin ja pisteyttämiseen. Tähän tarpeeseen pyrkii vastaamaan MitViDi-hanke, jossa TIEKE on myös mukana. MitViDi-hankkeessa kehitetään mittareita ja työkaluja digihankintojen päästöille. Myös erilaiset markkinavuoropuhelua kevyemmät keskustelumahdollisuudet markkinatoimijoiden kanssa nousivat esiin useamman kerran. 

Tuottajien työpajassa kannettiin huolta yritysten siiloutumisesta. Emme kaipaa tilannetta, jossa jokainen miettii omassa nurkassaan omia ideoitaan ja vihreä pyörä keksitään useita kertoja uudestaan. Etenkin pk-yrityskentällä yhteistyö takaa mahdollisuuden kehittää toimintaa nojaten kumppanien vahvuuksiin. Toinen toivottu tuottajien välisen yhteistyön muoto oli julkishallinnon kilpailutuksiin mukaan lähteminen yhteisellä tarjouksella, joihin paukut eivät muuten pk-sektorilla riitä. Lisäksi vauhdittamista toivottiin TKI-yhteistyöhön akatemian ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Näitä vauhdittamaan on jo suunnitteilla ekosysteemitapahtuma, josta tiedotetaan enemmän syksyllä, kun päästään toteuttamisvaiheeseen. 

TIEKE, LUT yliopisto ja TIVIA kiittää kaikkia ekosysteemin määrittelytyöhön osallistuneita. Leppoisaa kesää! 

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Haaga-Helian lehtori Nina Rostén työkiertoon TIEKEen Green ICT -aiheiden pariin
Vastuullisuus

Haaga-Helian lehtori Nina Rostén työkiertoon TIEKEen Green ICT -aiheiden pariin

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun IT-puolen lehtori Nina Rostén aloitti maaliskuussa työkiertojakson TIEKEssä Green ICT -teemojen parissa. Rosténille aihe ei ole vieras – hän on perehtynyt kestävän ICT:n kokonaisuuksiin jo aiempien TIEKEn koulutusten kautta ja vienyt teemoja myös Haaga-Helian opetukseen. TIEKEssä Rosténin tehtävät keskittyvät erityisesti Green ICT -palvelujen kehittämiseen.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?
Digikyvykkyys

Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?

Tekoäly voi sujuvoittaa työtä merkittävästi, mutta edellyttää aivan uudenlaista otetta työpaikan toimintatapoihin. Onnistuminen ei synny itsestään: se vaatii selkeää tukea, aikaa harjoittelulle ja yhteistä ymmärrystä siitä, missä työtehtävissä tekoäly tuo todellista hyötyä.

Virpi Kalakoski
Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti eivät ole IT-kysymyksiä vaan liiketoiminnan jatkuvuuden kysymyksiä. Suomi on 92-prosenttisesti riippuvainen ulkomaisista digitaalisista palveluista, ja tilanne on sama koko EU:ssa: Microsoftin, Amazonin ja Googlen osuus EU:n pilvipalveluista on noin 70 prosenttia. Miten suomalainen organisaatio voi varmistaa, että kriittiset järjestelmät toimivat ja data on saatavilla myös poikkeustilanteissa?

Viestintätoimisto Aivela