Ihmisyydestä tulee megatrendi
Elämää tietoyhteiskunnassa

Kuva: Eetu Ahanen

Ihmisyydestä tulee megatrendi

Myönteinen digikulttuuri edellyttää huomattavaa panostusta ihmisiin, osaamiseen ja toimintakulttuurien kehittämiseen.

Digitaalisuus on tuonut mukanaan uudenlaisia käyttäytymismalleja, jotka ilmenevät muun muassa sosiaalisessa mediassa ja verkkoyhteisöissä, tavoissa viestiä ja pitää yhteyttä toisiin, pelattaessa digitaalisia pelejä ja tehdessämme työtä.

Toimimme kulttuurissa, jossa korostuu erilaisten yhteisöjen, verkostojen, joukkoistamisen ja jakamisen voima. Tämä digikulttuuri on arkipäiväistänyt teknologian osaksi lähes kaikkea elämäämme.

Digitaalinen kulttuuri hakee suuntaa ja sisältöä organisaatioille ja ihmisille. Puhutaan merkityksellisestä työelämästä, pehmeistä arvoista, paremmasta arjesta ja paremmasta liiketoiminnasta. Ongelmat ja keskustelun ydin eivät yllättäen olekaan teknologisia vaan inhimillisiä.

Näkyvissä on selvä auktoriteettisten tapojen murtuminen. Ihmiset haluavat tehdä omaa työtään koskevia päätöksiä sekä osallistua kokonaisuuden kehittämiseen.

Myönteinen digikulttuuri edellyttää huomattavaa panostusta ihmisiin, osaamiseen ja toimintakulttuurien kehittämiseen.

Vanhanaikainen johtaminen, jossa organisaatiolta odotetaan kritiikitöntä sitoutumista pienen piirin valmistelemiin päätöksiin, ei enää toimi. Tämän päivän ja huomisen menestyjiä ovat avoimesti keskustelevat ja jäseniään kunnioittavat yhteisöt.

Digitaalinen kuilu saattaa kohdata niin organisaatioita kuin yksityisiä ihmisiä. Kehityksen nopea tahti ja yhteiskunnan rakenteiden hidas mukautuminen syventävät kuilua.

Yhteiskunta voi ohjata kehitystä kestävään suuntaan panostamalla sekä koulutukseen että tutkimukseen. Normeja ja standardeja asettamalla estetään epäsuotuisia ilmiöitä sekä helpotetaan teknologioiden käyttöönottoa ja uusien toimintamallien leviämistä. Myönteinen digikulttuuri edellyttää huomattavaa panostusta ihmisiin, osaamiseen ja toimintakulttuurien kehittämiseen.

Tulevaisuuden tutkija, professori Sirkka Heinonen sanoo tulevassa Tiedosta-lehdessä, että hyvän kierre syntyy, kun muutokseen otetaan vaikuttaja-asenne, eikä tyydytä seuraamaan vierestä, minkälaisia tehtäviä esimerkiksi tekoälylle eri toimijat antavat. Siinä on hyvä asenneohje muutokseen.

Digitaalinen kuilu saattaa kohdata niin organisaatioita kuin yksityisiä ihmisiä.

Parhaillaan painossa oleva Tiedosta-lehti tulee tarjoamaan aiheita pohdinnalle, onko ihmisyydestä tulossa megatrendi teknologiakeskeisyyden jälkeen. Merkkejä syvällisestä arvojen muutoksesta on havaittavissa sekä yhteiskunnan ilmapiiriä luotaavissa tutkimuksissa että käytännön arjessa: itsekeskeisen hyödyntavoittelun sijaan tulevaisuuden sukupolvet etsivät merkityksellisyyttä ympäröivästä maailmasta ja yhteisöistä, ja työssään he haluavat toteuttaa tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita.

Toivotan nyt viimeisen kerran lehden ja verkkosisältöjen lukijoillemme antoisia lukuhetkiä, sillä vuoden 2019 päättyessä jään eläkkeelle ja käännän elämässäni ”uuden lehden”.

Kiitän lämpimästi TIEKEn jäseniä, yhteistyökumppaneita ja laajoja verkostoja, joiden kanssa olen saanut työskennellä tietoyhteiskuntaa kehittävien teemojen parissa.

Kirsti Timperi
toiminnanjohtaja

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

Digikyvykkyys
TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä
Digikyvykkyys

TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digikyvykkyyden, datatalouden, digitaalisen taloushallinnon ja vaikuttavuuden saralla. Haemme nyt myynnin ammattilaista työskentelemään palveluidemme ja tuotteidemme myynnin parissa.