Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla

Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla (JÄRKEVÄ) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään järjestöjä kansalaisten digiyhteiskuntavalmiuksien edistäjinä. Syksyyn 2022 mennessä selvitetään, minkälainen rooli järjestöillä on digitalisaatioon ja tietotalouteen liittyvän lisäarvon jäämisessä maaseutualueille. Toimeen tartutaan mm. maakunnittaisten järjestöfoorumien kautta. Rahoitus on myönnetty Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) vuoden 2021 hankehaun kautta.

Järjestöjen merkitys digiyhteiskunnan rakentajina on helppo nähdä. Niitä on Suomessa yhdistysrekisterin mukaan noin 100 000, ja järjestötoiminta vaikuttaa paikasta riippumatta. Järjestöjen yhteisöllinen merkitys ja aktivoiva rooli korostuu kaikkialla. Palveluiden tuottamisessa järjestöjen korostunee enemmän siellä, missä palveluita tai kilpailua palveluiden tuottamisesta on vähemmän.

Yritysten ja julkisten organisaatioiden tapaan järjestöillekin digitaalinen muutos on koko yhteisön läpäisevä. Järjestötoiminta kytkeytyy yhteiskunnallisiin innovaatioihin, joilla pyritään parantamaan kansalaisten toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Periaatteessa kaikki järjestöt voivat olla digiyhteiskunnan rakentajia ja tietotalousosaamisen välittäjiä. Järjestödigi-kartoituksen 2020 perusteella tähän on hyvät edellytykset jo olemassa, mutta osaamisen sekä resurssien puute hidastaa etenemistä.  Digi- ja väestötietoviraston (DVV 2020) kartoitus todentaa samaa tuen tarvetta ja virasto jo koordinoikin valtakunnallisesti sekä kansalaisille että yrityksille ja yhteisöille suunnatun digituen kehittämistä. Tukea tarjoavat myös monet muut toimijat, mutta suuri osa vain oman toimintansa tueksi. Tällöin laajempi välillinen vaikutus jää arvailujen varaan.

Järjestöjen rooli digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäjinä sekä edistäjinä paikallisesti ja alueellisesti on keskeinen kysymys JÄRKEVÄ-hankkeessa. Hankkeen jälkeen tiedetään paremmin, minkälainen rooli järjestöillä on digin ja tietotalousosaamisen välittäjänä maaseuduilla.

Alueilla puolestaan osataan aiempaa paremmin hyödyntää järjestöyhteistyötä siihen, että tunnistetaan paikallisia signaaleja uudenlaisista, hyvää elämää edistävistä ja tulevaisuutta luovista innovaatioista ja investointitarpeista. Lisäksi hankkeen myötä on löydetty uusia toimintamalleja digitukitoiminnan ja järjestöjen digi- ja tietotaloustyön tueksi sekä tunnistettu koulutuksen ja tuen tarpeita.