Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla
Digikyvykkyys

Kuva: Minna Kankare / Pixabay

Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla

Järkevä-hankkeessa selvitämme järjestöjen toimintaa digitalisaation hyödyntäjinä ja edistäjinä niin paikallisesti kuin alueellisesti. Hankkeen jälkeen tiedetään paremmin, minkälainen rooli järjestöillä on digin ja tietotalousosaamisen välittäjänä maaseuduilla.

Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla (JÄRKEVÄ) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään järjestöjä kansalaisten digiyhteiskuntavalmiuksien edistäjinä. Syksyyn 2022 mennessä selvitetään, minkälainen rooli järjestöillä on digitalisaatioon ja tietotalouteen liittyvän lisäarvon jäämisessä maaseutualueille. Toimeen tartutaan mm. maakunnittaisten järjestöfoorumien kautta. Rahoitus on myönnetty Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) vuoden 2021 hankehaun kautta.

Järjestöjen merkitys digiyhteiskunnan rakentajina on helppo nähdä. Niitä on Suomessa yhdistysrekisterin mukaan noin 100 000, ja järjestötoiminta vaikuttaa paikasta riippumatta. Järjestöjen yhteisöllinen merkitys ja aktivoiva rooli korostuu kaikkialla. Palveluiden tuottamisessa järjestöjen korostunee enemmän siellä, missä palveluita tai kilpailua palveluiden tuottamisesta on vähemmän.

Järjestöt digiyhteiskunnan rakentajina

Yritysten ja julkisten organisaatioiden tapaan järjestöillekin digitaalinen muutos on koko yhteisön läpäisevä. Järjestötoiminta kytkeytyy yhteiskunnallisiin innovaatioihin, joilla pyritään parantamaan kansalaisten toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Periaatteessa kaikki järjestöt voivat olla digiyhteiskunnan rakentajia ja tietotalousosaamisen välittäjiä. Järjestödigi-kartoituksen 2020 perusteella tähän on hyvät edellytykset jo olemassa, mutta osaamisen sekä resurssien puute hidastaa etenemistä.  Digi- ja väestötietoviraston (DVV 2020) kartoitus todentaa samaa tuen tarvetta ja virasto jo koordinoikin valtakunnallisesti sekä kansalaisille että yrityksille ja yhteisöille suunnatun digituen kehittämistä. Tukea tarjoavat myös monet muut toimijat, mutta suuri osa vain oman toimintansa tueksi. Tällöin laajempi välillinen vaikutus jää arvailujen varaan.

Järjestöjen rooli digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäjinä sekä edistäjinä paikallisesti ja alueellisesti on keskeinen kysymys JÄRKEVÄ-hankkeessa. Hankkeen jälkeen tiedetään paremmin, minkälainen rooli järjestöillä on digin ja tietotalousosaamisen välittäjänä maaseuduilla.

Alueilla puolestaan osataan aiempaa paremmin hyödyntää järjestöyhteistyötä siihen, että tunnistetaan paikallisia signaaleja uudenlaisista, hyvää elämää edistävistä ja tulevaisuutta luovista innovaatioista ja investointitarpeista. Lisäksi hankkeen myötä on löydetty uusia toimintamalleja digitukitoiminnan ja järjestöjen digi- ja tietotaloustyön tueksi sekä tunnistettu koulutuksen ja tuen tarpeita.

Lue seuraavaksi

Ajankohtaista
Vastaa 30.9. mennessä: Valtakunnallinen tutkimus selvittää palvelunhallinnan nykytilaa Suomessa
Ajankohtaista

Vastaa 30.9. mennessä: Valtakunnallinen tutkimus selvittää palvelunhallinnan nykytilaa Suomessa

Ilman systemaattista palvelunhallintaa on vaikea rakentaa laadukkaita ja toimivia palveluita. Hyvin johdettu palvelunhallinta ei ainoastaan tehosta organisaatioiden toimintaa, vaan se vahvistaa myös koko yhteiskunnan sujuvuutta ja luottamusta yksityisiin ja julkisiin palveluihin.

Millainen palvelunhallinnan nykytila on suomalaisissa organisaatioissa? Entä miltä palvelunhallinnan tulevaisuus Suomessa näyttää?

Ajankohtaista
TIEKEn Jari Salo suunnisti eläkkeelle
Ajankohtaista

TIEKEn Jari Salo suunnisti eläkkeelle

TIEKEssä yli 30 vuotta ansiokasta työtä tehnyt Jari Salo on jäänyt ansaituille eläkepäiville heinäkuussa 2025. Pitkän uransa aikana Jari on tullut tunnetuksi osaamisestaan, lämminhenkisyydestään ja rauhallisesta työotteestaan – piirteistä, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen niin meihin TIEKEläisiin kuin yhteistyökumppaneihimmekin.

Marko Silventoinen
Vastuullisuus
Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 1
Vastuullisuus

Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 1

Kansallisen Green ICT -ekosysteemin perustamisesta tuli kesällä 2025 täyteen vuosi ja sen toiminta on lähtenyt käyntiin vauhdilla. Ekosysteemi tukee ICT-alan vihreää siirtymää yhdistämällä alan toimijat yhteen verkostoon, mahdollistaen näin parhaiden käytäntöjen jakamisen ja suomalaisen teollisuuden ja akateemisten toimijoiden kohtaamisen. Mitä olemme saaneet ensimmäisen vuoden kohtaamisten perusteella oppia erityisesti alan tarpeista ja toiveista vihreään teknologiaan liittyen?

Antti Sipilä