Jopa 120 000 euron vuosisäästöt tai 15 prosenttia vähemmän hukkapuuta

TIEKEn, TIVIAn ja LUT-yliopiston Green ICT -hankkeen johdolla perustettu ekosysteemi haluaa korostaa, että välitöntä lähitulevaisuutta, ellei jo nykyaikaa, on sisällyttää kestävyys osaksi ICT-liiketoiminnan ydintä. Toukokuun ekosysteemitapaamisessa asiantuntijat neljästä yrityksestä jakoivat omia kokemuksiaan.

AtoZin ohjelmistoarkkitehti Jarkko Koistinaho aloitti muistelemalla, kuinka takavuosina tapana oli hankkia lisää palvelinkapasiteettia, jos vaihtoehtona oli ohjelmiston optimointi. Raha saneli, koska rauta oli halvempaa kuin ihmistyö. Asetelma on nykyään vielä hankalampi, sillä uutta palvelinkapasiteettia voi hankkia muutamalla hiiren klikkauksella pilvestä.

Koistinaho kertoi viime vuonna toteutetusta Energiatehokkaat ohjelmistot -hankkeesta, jossa luotiin energiatehokkaan hankkeen auditointiprosessi. Prosessissa on yhteensä 40 tarkastuskohtaa ja seitsemän kategoriaa. Hanke toteutui neljä pilottiauditointia, joiden yhteenlaskettu säästöpotentiaali oli arviolta jopa 120 000 euroa, 2 000 kg hiilidioksidiekvivalenttia ja 7 megawattia sähköä vuodessa. Vaikuttavia lukuja kaikki. Auditoinneissa asiakkaan ohjelmistohistoriaa tarkasteltaessa oli tavallista havaita, että ohjelmistoja on ollut tekemässä monta ihmistä. Silloin on vaikeaa löytää henkilö, joka on tietyn ratkaisun toteuttanut ja yhtä vaikeaa on selvittää syytä, miksi ratkaisu on tehty. Dokumentointi onkin tärkeä osa energiatehokasta ohjelmistotuotantoa.

Myynti- ja asiakasvastaava Jari Hakulinen Compile Oy:stä teki uransa alkupuolella matkapuhelinten ohjelmistotuotantoa, jossa resurssin niukkuus oli koko ajan läsnä. Ammattiylpeyttä toi se, kun ohjelmisto hyödynsi laitteistoa mahdollisimman säästeliäästi. Hakulinen kokee, että pilvipohjaiset järjestelmät skaalautuvatkin ylöspäin liian helposti. Onneksi nyt on käynnissä käänne, jossa on alettu arvostaa taas koodin tehokkuutta.

Hakulisen mukaan kestävä ohjelmistokehitys perustuu samoihin arvoihin, joiden varaan Compile aikanaan perustettiin: Myynnin rehellisyyteen ja lupausten lunastamiseen. Devaajien osaaminen on tietenkin tärkeä. mutta myös se että heidän motivaatiotaan tuetaan riittävästi. Kestävä ohjelmistokehitys on myös osa työntekijöiden pitovoimaa, kun ohjelmistokehittäjät kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä järkevillä tavoilla. Compile jakaakin ohjelmistokehityksen viiteen eri kategoriaan: inhimilliseen, tekniseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologisesti kestävään. Inhimillinen näkökulma sisältää yrityksessä myös työhyvinvoinnin, koska tyytyväinen koodari todennäköisemmin tekee myös tulosta ja osaa ajatella myös ympäristöä.

Konenäön ja tekoälyn avulla on mahdollista tehdä ilmastoa ja ympäristöä säästäviä valintoja teollisuudessa, kertoo Satu Lapinlampi, Hiottu Oy:n toimitujohtaja. Yritys on tuottanut Rautelle ratkaisun viilunsorvauslinjoihin. MillSIGHTS-tietojärjestelmä lisää vanerin päällimmäisiin kerroksiin kelpaavan viilun määrää ja käyttää puun aikaisempaa tehokkaammin. MillSIGHTS säästi energiaa jopa 5 prosenttia ja toi 15 prosentin lisäyksessä huippulaatuisen vanerin tuotantoon. Prosentinkin säästö puunjalostusteollisuudessa on merkittävä asia, joten MillSIGHTS on vähentänyt materiaalihukkaa tuntuvasti.

Lapinlammen mukaan vihreä ohjelmistokehitys on kilpailuetu, sillä vastuullisuus kiinnostaa kilpailtaessa sekä asiakkaista että tekijöistä. Myös lainsäädäntö muuttuu, mihin voi suhtautua joko tulevaa ennakoiden tai sitten kehitystä jarruttaen. Jatkossa ekologiset valinnat säästävät lähtökohtaisesti myös rahaa.

Liiketoiminnan konsultti Tiia Katajamäki työskentelee adesso Nordicsilla. Hänen mukaansa lainsäädännön muutokset, sidosryhmien lisääntyneet vaatimukset, kestävät toiminnot, riskien hallinta, kasvava kilpailu ja brändikysymykset ovat tärkeitä ajureita kohti vihreää dataliiketoimintaa. Mahdollisuudet ovat suuret, kun uutta monialaista ja organisaatiorajat ylittävää tekemistä syntyy. ESG-data ja tiedolla johtaminen ovat jatkossa keskiössä, mutta organisaation vastuullisuusdatan hyödyntäminen ja datamaturiteetti käyvät käsi kädessä.

ICT-sektorilla on suuri rooli niin energian kulutuksen optimoinnissa, vastuullisuusasioiden huomioinnissa kuin uusissa innovatiivisissa ratkaisuissa, Katajamäki painotti. Hänen oheisesta esityksestään löydät myös kestävän liiketoiminnan esimerkkejä adesson Nordicsin omasta tuoteportfoliosta.

Esiintyjät kohtasivat myös tunnin pituisessa paneelikeskustelussa, joka aloitettiin kysymyksellä kestävään ohjelmistokehitykseen kouluttamisesta yrityksen sisällä. Vastaukset olivat varsin yhtenevät. Aluksi oli hyvä tehdä kaikille yhteinen peruskoulutuspaketti. Sitten voi luoda roolikohtaisia syventäviä koulutuksia. Aihetta nostetaan esiin myös yhteisissä tilaisuuksissa ja kuukausittaisissa keskusteluissa tekijän ja esimiehen välillä. Lisäksi Jari Hakulinen kertoi Compilen käyttävän kevyttä fiilismittaria siitä, miten kestävyys tulee huomioiduksi omassa tiimissä.

Paneelikeskustelu sisälsi paljon vakavaa asiaa, mutta myös konsensuksen siitä, kuinka mukava aihe Green ICT:n edistäminen on. Kilpailijankin kanssa on helppo keskustella vihreysasioista, kun etsitään samaa ajatusmaailmaa kannattavia tahoja, joista muodostuu verkostoja. Ei etsitä vastakkainasettelua, vaan yhdessä tekemistä.

Koko paneelikeskustelun kestävyyden lisäämisestä liiketoimintaan pääset katsomaan YouTubessa.