Web 3.0 ja lohkoketjut: hypekäyrä korkealla, mutta järkeä taustalla 
Datatalous

Web 3.0 ja lohkoketjut: hypekäyrä korkealla, mutta järkeä taustalla 

TIEKEn kevätkokouksen asiantuntijavieraat pohtivat, miten netin seuraava kehitysvaihe vaikuttaa organisaatioiden elämään.

Jos nykyinen internet 2.0 on datajättien hallitsema pelikenttä, lupaa internetin seuraava kehitysvaihe web 3.0 pistää kaiken uusiksi. Visioissa luvataan paluuta netin alkujuurille, takaisin hajautettuun toimintamalliin. 

Luvassa on muun muassa uudenlaisia itsenäisiä organisaatioita, luotettavampaa datan jakamista ja identiteettien todentamista, parempaa tuotanto- ja toimitusketjujen jäljitettävyyttä sekä lisääntynyttä kaupankäyntiä kryptovaluutoilla.  

Tulevaisuuden webissä yksilö omistaisi oikeasti oman datansa, ja hajautettu lohkoketjuteknologia tekee nykyisistä välittäjäorganisaatioista turhia, väittävät web 3.0 -intoilijat. Esimerkiksi maksujen välitys voisi tapahtua lohkoketjujen avulla ilman pankkeja tai luottokorttiyhtiöitä. 

”Puhetta web 3.0:n ympärillä riittää, mutta myös aitoja käyttöcaseja alkaa löytymään”, toteaa TIEKEn kevätkokouksessa puhunut Demos Helsingin vanhempi konsultti ja TIEKEn hallituksen puheenjohtaja Johannes Anttila (alhaalla vasemmalla). Muut paneelikeskusteluun osallistujat olivat TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts (ylävasen), Equilibrium Labsin CEO Olli Tiainen (yläoikea) ja TIEKE digivirittäjä Timo Simell (alaoikea).

Lennokkaat visiot ovat innostaneet myös pääomasijoittajia. Kryptovaluutta- ja lohkoketjustartupit ovat keränneet huimasti rahoitusta. TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä järjestetyssä webinaarissa asiantuntijoiden viesti oli, että web3-teknologian hypekäyrä on tällä hetkellä todella korkealla. 

”Suuri osa tällä hetkellä on kyllä hypetystä”, toteaa Olli Tiainen, lohkoketjuteknologiaa kehittävän Equilibrium Labsin toimitusjohtaja.   

Mutta kaiken pöhinän keskellä on myös se kova ydin, muistuttivat keskustelijat. Tiainen ennustaa, että lähimpänä läpimurtoa hajautettu lohkoketjuteknologia on kansainvälisenä maksuverkkona. Lähitulevaisuutta uusi teknologia voi olla esimerkiksi arvopapereiden ja rahan siirtämisessä. 

”Lohkoketjut ovat vähän kuin virtuaalisia tietokoneita”, Tiainen kuvaa. Nykyiset tietokoneet tekevät kahta asiaa, tallentavat dataa, ja tekevät datalla laskutoimituksia.  

”Lohkoketjujen myötä tietokoneilla on ensi kertaa kolmas ominaisuus: ne takaavat, että tallennus ja laskenta tapahtuvat sovitulla tavalla”, Olli Tiainen kertoo.  

Tämä on koko web 3.0:n avain. Kun nyt luotamme erilaisiin instituutioihin, lupaa hajautettu teknologia automatisoida luottamuksen. Tämä tekisi monet välittäjäorganisaatiot sekä esimerkiksi finanssi- ja lakipalvelut tarpeettomiksi.  

”Nyt meillä on uudenlainen tapa luoda takeita digitaalisessa maailmassa. Lohkoketjut ovat uudenlainen laskenta-alusta, jonka päälle voi rakentaa sovelluksia.” 

Myös TIEKE tutkii aktiivisesti uuden teknologian hyötykäyttöä. Työn alla on esimerkiksi Uudenmaan liiton tilaama Lohkoketjuteknologia kiertotaloudessa -selvitys. Selvitys auttaa yrityksiä löytämään lohkoketjuteknologioista ja muista hajautetuista järjestelmistä uusia vihreään teknologiaan ja digitaalisuuteen perustuvia liiketoimintamalleja. 

Valmisteilla oleva EU:n kiertotaloutta edistävä direktiiviehdotus linjaa, että jatkossa fyysisten tuotteiden tiedot tullaan tallentamaan digitaaliseen tuotepassiin.  Vahva ehdokas tuotepassin tietojen varastointiin on lohkoketjuteknologia.  

Selvityksen tekijä Timo Simell kertoo, että uuden teknologian matka teoriasta käytäntöön on vielä pitkä.   

”Kiinnostusta on, mutta osaaminen on aikamoinen haaste”, Simell toteaa. 

 ”TIEKE on kumppaninanne, jos haluatte lähteä tekemään tähän liittyviä kehittämishankkeita tai pilotteja. Olkaa rohkeasti yhteydessä”, kannustaa TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts

Lue seuraavaksi