Yritysten yhteiskuntavastuutyötä on pitkään tehty haittojen vähentäminen edellä. Leikataan päästöjä 15 prosenttia, torjutaan korruptiota, vältetään onnettomuuksia. Tällä työllä on yhä paikkansa. Se ei kuitenkaan enää riitä.
Ilmastokriisin ratkaisemiseksi pitää nyt päästöjen vähentämisen ohella sitoa ilmakehään jo päästettyjä kasvihuonekaasuja. Monimuotoisuuden varjelemiseksi täytyy elinympäristöjen tuhoutumisen jarruttamisen lisäksi ennallistaa jo menetettyjä ympäristöjä.
Nettopositiivisuuden perusajatus on yksinkertainen: tehdä kokonaisuutena enemmän hyvää kuin pahaa. Nettopositiivisella yrityksellä hyödyt (kädenjälki) ovat siis haittoja (jalanjälki) suuremmat.
”Nettopositiivisen yrityksen toiminnasta
syntyy enemmän hyötyjä kuin haittoja.”
Etujoukoissa kulkee ict-ala. Se on ymmärrettävää: alan suorat ympäristövaikutukset suhteessa liikevaihtoon ovat maltilliset, mutta sen tarjoamat palvelut voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä.
Alalle itselleen tämä on toki ollut ilmeistä pitkään. Digitalisaation mahdollisuudet tulivat myös suurelle yleisölle tutuksi viimeistään koronaviruskeväänä 2020, kun kokoukset ja seminaarit jouduttiin siirtämään verkkoon – ja samalla vähennettiin päästöjä aiheuttavaa matkustamista.
Esimerkiksi telejätti BT aikoo tuottaa ”nettohyvää” (Net Good). Tietokonevalmistaja Dell puolestaan on esittänyt 10×20-vision: vuonna 2020 yhtiön myönteisen vaikutuksen maailmaan pitää olla kymmenkertainen haittoihin nähden.
Arizona State University kertoo rohkaisevia tuloksia verkkotutkintojen nettovaikutuksista: lähiopetukseen verrattuna verkkotutkinnot ovat nettopositiivisia sekä ilmaston että talouden kannalta. Kovimman päätöksen on tehnyt Microsoft. Ohjelmistojätti ilmoitti pyrkivänsä hiilinegatiiviseksi (eli ilmastopositiiviseksi) vuoteen 2030 mennessä – ja hyvittävänsä lopulta kaikki koko historiansa aikana aiheuttamansa päästöt.
Suomessa nettopositiivisuuteen on tartuttu varovaisemmin. Suunnittelu- ja konsultointialan Ramboll tosin ilmoitti vähän aikaa sitten yltäneensä nettopositiiviseksi.
Nettopositiivisuus tarjoaa työkalun, jolla yritykset voivat saavuttaa vastuullisuustyössä uuden tason. Samalla se voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Myös Suomessa ict-ala voisi näyttää tietä.
Tiedosta-lehti 1/2020
Kirjoitus on julkaistu Tiedosta-lehden kevään numerossa. Lehti on kokonaan luettavissa TIEKEn SlideSharessa ja yksittäiset artikkelit myös aiemmista numeroista lehden verkkosivuilla.
