Ongelmia ICT-kumppanin kanssa – kuinka toimia?

ICT-toimittajan aikataulut pettävät, toimituksissa on laatupuutteita ja virhetiketteihin reagoidaan hitaasti, mutta toimittajan verkkolaskut tulevat kyllä täsmällisesti perille kuukausittain. Tässä ei-niin-harvinaisessa tilanteessa asiakasyritys ryhtyy suunnittelemaan pikaista sopijakumppanin vaihtoa ja tutkii tilaussopimustensa irtisanomislausekkeita.

Sopimustarkistuksen tuloksena saatetaan päätyä huomaamaan, että kattavia kirjallisia sopimusdokumentteja ei ole tai vanhat usean vuoden takaiset aloitussopimukset eivät enää vastaa yhteistyön laajentunutta nykysisältöä. Sopimustarkistus saattaa toki tuottaa tuloksen, jossa yrityksen kaikki sopimusdokumentit ovat pilkulleen kunnossa ja sopimuksista löytyvät selkeät irtisanomislausekkeet irtisanomisaikoineen – tällöin yhteistyön päättämisessä ei luonnollisesti ole varsinaisia sopimusjuridisia ongelmia.

Monesti sopimustilanne silti on kuitenkin jotain, mikä on täysin puutteellisen ja täydellisen selkeän tilanteen välimaastossa. Näissä tulkinnanvaraisissa tapauksissa joudutaan pohtimaan, minkälaisilla irtisanomisajoilla ICT-sopimuskumppanistaan pääsee eroon ilman suurempia riskejä.

Määräaikaiset sopimukset päättyvät määräajan lopussa eivätkä pääsääntöisesti vaadi erillistä irtisanomisilmoitusta. Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset voidaan irtisanoa sopimustekstissä yksilöidyn irtisanomisajan mukaisesti. Ongelma onkin, että irtisanomisaikaa ei ole aina kirjattu sopimukseen lainkaan tai lauseke on kirjoitettu epäselvästi ja siihen on sotkettu esimerkiksi tulkinnanvaraisia sopimusrikkomusasioita tai puhutaan sopimuspurusta (joka edellyttää sopimusrikkomusta), kun tarkoitetaan irtisanomista.

Jos toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta puuttuu maininta irtisanomisajasta, on irtisanomisajan silti oltava sopimusoikeuden mukaan kohtuullinen. Kohtuullinen irtisanomisaika arvioidaan Suomessa aina tapauskohtaisesti kokonaisarviona, ja sen pituus voi vaihdella muutamasta viikosta puoleen vuoteen tai joskus jopa vuoteen. Riitatilanteessa kohtuullisen irtisanomisajan pituuden määrää oikeus.

Vuonna 2019 korkein oikeus lausui, että irtisanomisajan pituus vaihtelee eri sopimustyypeissä, ja kokonaisarvioinnissa merkittäviä seikkoja ovat esimerkiksi sopimussuhteen kesto, sopimusosapuolten panostukset ja sijoitukset sekä aika, joka osapuolella kuluu uuden sopijakumppanin etsimiseen. Eräissä liiketoimintasopimuksia koskevissa riidanratkaisuissaan KKO on todennut, että kohtuullinen irtisanomisaika on ollut 2–4 kuukautta.

ICT-alan vakioehtojen IT2022 määrittelemät irtisanomisajat antavat myös jonkinlaisia suuntaviivoja siihen, mitä Suomessa pidetään tavanomaisena ja kohtuullisena aikana ICT-sopimusten irtisanomistilanteessa.

Yllä mainitut irtisanomisajat eivät millään lailla sido ICT-sopimuksia laativia sopijakumppaneita. Yrityksillä on täysi sopimusvapaus sitoutua sen pituisiin irtisanomisaikoihin kuin katsovat tarpeelliseksi ja mitä pystyvät sopimusneuvotteluissa saavuttamaan. Tärkeintä olisi, että yritys ennen sopimuksen solmimista tarkistaa, että irtisanomislauseke ensinnäkin löytyy sopimuksesta ja toiseksi, että ehdotettu irtisanomisaika on omalle yritykselle liiketaloudellisesti järkevä. Pitkäaikaisiin määräaikaisiin tai vaikeasti irtisanottaviin toistaiseksi voimassa oleviin ICT-sopimuksiin kannattaa sitoutua vasta huolellisen harkinnan jälkeen.