Oppimismyönteisyydellä ja digitaalisilla osaamismerkeillä työhyvinvointia ja kilpailukykyä
Digikyvykkyys

Oppimismyönteisyydellä ja digitaalisilla osaamismerkeillä työhyvinvointia ja kilpailukykyä

Nykyisessä nopeasti muuttuvassa työelämässä organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän siitä, miten ne tunnistavat ja kehittävät henkilöstönsä osaamista. Suomessa on perinteisesti painotettu tutkintotodistuksia, mutta osaamista kertyy yhä enemmän työelämässä ja vapaa-ajalla myös epävirallisemmilla tavoilla. Digitaaliset osaamismerkit ovat keskeinen väline osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä.

Osaamisen tunnistaminen ei ole vain henkilöstöhallinnon työkalu, vaan sillä on laajempia vaikutuksia organisaation toimintaan. Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkö Eriika Rieppo korostaa, että henkilöstön osaamisen kehittäminen näkyy myös työhyvinvoinnissa ja työntekijöiden sitoutumisessa.

“Kun henkilöstö saa mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja se tunnistetaan systemaattisesti, työssä viihtyminen paranee, ja organisaation vetovoima työnantajana vahvistuu.”

Oppimismyönteiset organisaatiot erottuvat kilpailijoistaan. Ne houkuttelevat huippuosaajia ja pitävät kiinni nykyisestä henkilöstöstään. TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Merja Sjöblom muistuttaa, että osaamisen kehittämisen tulisi olla pysyvä osa organisaation strategiaa:

“Jatkuvan oppimisen tukeminen kertoo henkilöstölle, että heidän osaamisensa on arvokasta ja tärkeää organisaation menestyksen kannalta.”

Osaamismerkit – moderni tapa tunnistaa ja hyödyntää osaamista

Digitaaliset osaamismerkit ovat yleistyneet erityisesti koulutussektorilla, mutta myös työelämässä niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat avautumassa.

Osaamismerkit ovat visuaalisia, digitaalisessa muodossa olevia todisteita osaamisesta, jotka sisältävät tiedon osaamisen kriteereistä ja osoittamisen tavoista. Ne ovat helposti jaettavissa ja integroitavissa HR-järjestelmiin.

TIEKE on ollut aktiivinen osaamismerkkien kehittäjä ja edistäjä. “Olemme mukana sekä luomassa osaamismerkkejä eri hankkeissa että auttamassa organisaatioita räätälöimään omia merkistöjään. Yritykset voivat hyödyntää merkkejä osaamisen seuraamisessa ja tunnistamisessa sekä kehittämistarpeiden ennakoinnissa”, Sjöblom kuvailee.

Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa osaamismerkkejä käytetään muun muassa tietoturvaosaamisen kehittämiseen ja tunnistamiseen.

”Osaamismerkit auttavat meitä paitsi tunnistamaan henkilöstön osaamista, myös konkretisoimaan osaamistavoitteita ja seuraamaan kehittymistä systemaattisesti.”

Eriika Rieppo, henkilöstöpäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu

Epävirallinen osaaminen voi olla organisaation suurin hyödyntämätön voimavara

Monissa organisaatioissa osaamista ei seurata tai kirjata systemaattisesti, mikä on suuri haaste. Osaamismerkit tarjoavat tähän ratkaisun. Niiden avulla organisaatiot voivat kerätä osaamisdataa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutusten suunnittelussa ja strategisessa päätöksenteossa.

EU-tason kehitystyö, kuten mikrokredentiaalien edistäminen, tukee osaamismerkkien laajempaa käyttöönottoa. TIEKEn digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen korostaa, että mikrokredentiaalit mahdollistavat osaamisen tunnistamisen pienemmissä osissa:

“Tämä lähestymistapa vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin ja tekee osaamisesta läpinäkyvää niin yksilölle kuin organisaatiolle.”

Yhteistyö on avain osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen

Osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen vaativat usein yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi TIEKEn, AFRYn ja Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Kiertotalouden osaamismerkit -hankkeessa kehitettiin useamman toimijan yhteistyöllä osaamismerkistö, jonka avulla pilottiorganisaatioissa tunnistettiin jo olemassa olevaa kiertotalousosaamista. Pilotin myötä organisaatiot saivat myös selkeän kuvan koulutustarpeista.

“Organisaation sisäinen ja ulkoinen yhteistyö mahdollistaa sen, että osaamista voidaan tunnistaa ja kehittää systemaattisesti ja tavoitteellisesti”, Sjöblom summaa.

TIEKE tarjoaa työkaluja kilpailukykyisen osaamiskulttuurin rakentamiseen

Osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen ovat kriittisiä paitsi työntekijöiden hyvinvoinnille myös organisaation kilpailukyvylle.

Onko teidän organisaatiossanne mietitty, miten osaamisen tunnistamista voisi kehittää? Voisivatko digitaaliset osaamismerkit olla osa ratkaisua?

TIEKE tarjoaa asiantuntemusta ja työkaluja, joiden avulla organisaatiot voivat luoda oppimismyönteistä kulttuuria ja hyödyntää osaamismerkkejä tehokkaasti. Aloita matkanne kohti parempaa osaamisen tunnistamista ja kehittämistä – se hyödyttää sekä yksilöitä että koko organisaatiota.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta
Vastuullisuus

Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta

EDIFY-EDU on eurooppalainen Erasmus+ -yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa osaamista monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion (DEI/EDI) teemoissa erityisesti pk-yritysten ja johtamisen näkökulmasta. Hanke tarjoaa monipuolisen koulutuskokonaisuuden, joka koostuu kaikille avoimesta englanninkielisestä MOOC-verkkokurssista, maakohtaisesti räätälöitävästä erikoistumiskurssista sekä työelämälähtöisestä työssäoppimisjaksosta.

Nina From
Digikyvykkyys
Yritysten kokemuksia kiertotalouden osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Yritysten kokemuksia kiertotalouden osaamismerkkien suorittamisesta

TIEKEn hallinnoima kiertotalouden osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin asiantuntijatason kiertotalousosaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Toukokuun aikana 15 erikokoisten ja erilaisten yritysten kiertotaloustehtävissä toimivaa henkilöä suoritti osaamismerkkejä yhteistyössä Helsingin Arabian kiertotaloushubin kanssa.

Mikko Eloholma ja Merja Sjöblom
Vastuullisuus
AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Vastuullisuus

AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisten velvoitteiden soveltaminen on alkanut jo helmikuussa 2025.