Oppimismyönteisyydellä ja digitaalisilla osaamismerkeillä työhyvinvointia ja kilpailukykyä
Digikyvykkyys

Oppimismyönteisyydellä ja digitaalisilla osaamismerkeillä työhyvinvointia ja kilpailukykyä

Nykyisessä nopeasti muuttuvassa työelämässä organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän siitä, miten ne tunnistavat ja kehittävät henkilöstönsä osaamista. Suomessa on perinteisesti painotettu tutkintotodistuksia, mutta osaamista kertyy yhä enemmän työelämässä ja vapaa-ajalla myös epävirallisemmilla tavoilla. Digitaaliset osaamismerkit ovat keskeinen väline osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä.

Osaamisen tunnistaminen ei ole vain henkilöstöhallinnon työkalu, vaan sillä on laajempia vaikutuksia organisaation toimintaan. Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkö Eriika Rieppo korostaa, että henkilöstön osaamisen kehittäminen näkyy myös työhyvinvoinnissa ja työntekijöiden sitoutumisessa.

“Kun henkilöstö saa mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja se tunnistetaan systemaattisesti, työssä viihtyminen paranee, ja organisaation vetovoima työnantajana vahvistuu.”

Oppimismyönteiset organisaatiot erottuvat kilpailijoistaan. Ne houkuttelevat huippuosaajia ja pitävät kiinni nykyisestä henkilöstöstään. TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Merja Sjöblom muistuttaa, että osaamisen kehittämisen tulisi olla pysyvä osa organisaation strategiaa:

“Jatkuvan oppimisen tukeminen kertoo henkilöstölle, että heidän osaamisensa on arvokasta ja tärkeää organisaation menestyksen kannalta.”

Osaamismerkit – moderni tapa tunnistaa ja hyödyntää osaamista

Digitaaliset osaamismerkit ovat yleistyneet erityisesti koulutussektorilla, mutta myös työelämässä niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat avautumassa.

Osaamismerkit ovat visuaalisia, digitaalisessa muodossa olevia todisteita osaamisesta, jotka sisältävät tiedon osaamisen kriteereistä ja osoittamisen tavoista. Ne ovat helposti jaettavissa ja integroitavissa HR-järjestelmiin.

TIEKE on ollut aktiivinen osaamismerkkien kehittäjä ja edistäjä. “Olemme mukana sekä luomassa osaamismerkkejä eri hankkeissa että auttamassa organisaatioita räätälöimään omia merkistöjään. Yritykset voivat hyödyntää merkkejä osaamisen seuraamisessa ja tunnistamisessa sekä kehittämistarpeiden ennakoinnissa”, Sjöblom kuvailee.

Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa osaamismerkkejä käytetään muun muassa tietoturvaosaamisen kehittämiseen ja tunnistamiseen.

”Osaamismerkit auttavat meitä paitsi tunnistamaan henkilöstön osaamista, myös konkretisoimaan osaamistavoitteita ja seuraamaan kehittymistä systemaattisesti.”

Eriika Rieppo, henkilöstöpäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu

Epävirallinen osaaminen voi olla organisaation suurin hyödyntämätön voimavara

Monissa organisaatioissa osaamista ei seurata tai kirjata systemaattisesti, mikä on suuri haaste. Osaamismerkit tarjoavat tähän ratkaisun. Niiden avulla organisaatiot voivat kerätä osaamisdataa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutusten suunnittelussa ja strategisessa päätöksenteossa.

EU-tason kehitystyö, kuten mikrokredentiaalien edistäminen, tukee osaamismerkkien laajempaa käyttöönottoa. TIEKEn digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen korostaa, että mikrokredentiaalit mahdollistavat osaamisen tunnistamisen pienemmissä osissa:

“Tämä lähestymistapa vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin ja tekee osaamisesta läpinäkyvää niin yksilölle kuin organisaatiolle.”

Yhteistyö on avain osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen

Osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen vaativat usein yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi TIEKEn, AFRYn ja Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Kiertotalouden osaamismerkit -hankkeessa kehitettiin useamman toimijan yhteistyöllä osaamismerkistö, jonka avulla pilottiorganisaatioissa tunnistettiin jo olemassa olevaa kiertotalousosaamista. Pilotin myötä organisaatiot saivat myös selkeän kuvan koulutustarpeista.

“Organisaation sisäinen ja ulkoinen yhteistyö mahdollistaa sen, että osaamista voidaan tunnistaa ja kehittää systemaattisesti ja tavoitteellisesti”, Sjöblom summaa.

TIEKE tarjoaa työkaluja kilpailukykyisen osaamiskulttuurin rakentamiseen

Osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen ovat kriittisiä paitsi työntekijöiden hyvinvoinnille myös organisaation kilpailukyvylle.

Onko teidän organisaatiossanne mietitty, miten osaamisen tunnistamista voisi kehittää? Voisivatko digitaaliset osaamismerkit olla osa ratkaisua?

TIEKE tarjoaa asiantuntemusta ja työkaluja, joiden avulla organisaatiot voivat luoda oppimismyönteistä kulttuuria ja hyödyntää osaamismerkkejä tehokkaasti. Aloita matkanne kohti parempaa osaamisen tunnistamista ja kehittämistä – se hyödyttää sekä yksilöitä että koko organisaatiota.

Lue seuraavaksi

Ajankohtaista
TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa
Ajankohtaista

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo
Ajankohtaista
Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 
Ajankohtaista

Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Hanna Niemi-Hugaerts
Vastuullisuus
Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 
Vastuullisuus

Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

Marja Matinmikko-Blue