Pk-yritysten digiosaaminen kuntoon yhdessä yritysneuvojien kanssa
Digikyvykkyys

Pk-yritysten digiosaaminen kuntoon yhdessä yritysneuvojien kanssa

TIEKEn ja yritysneuvontaorganisaatioiden yhteinen Digiyritysneuvonta-hanke kehittää sekä pk-yritysten digikyvykkyyttä että yritysneuvojien valmiuksia neuvoa yrityksiä niiden digikehitysmatkalla. Hankkeessa tuotetaan valtakunnallinen neuvontamalli, jonka myötä yritysten mahdollisuudet saada omien tarpeidensa mukaista digineuvontaa paranevat valtakunnallisesti merkittävästi.

Digitalisaatio koskettaa jatkuvasti useampia yrityksiä, mullistaen niiden toimialoja ja toimintaympäristöjä. Digitaalisuuden, datan ja tekoälyn toivotaan tehostavan yritysten toimintaa, tarjoavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja osaltaan tukevan Suomen hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista. Erityisesti pienissä yrityksissä resurssien niukkuus kuitenkin hidastaa uusien teknologioiden hyödyntämistä, ja yritykset tarvitsevat tukea modernien teknologioiden käyttöönottoon. Sekä aloittavat että toimintaansa kehittävät yritykset hyödyntävät usein yritysneuvontaorganisaatioiden palveluita, ja olisikin luontevaa, että yritykset saisivat neuvontaorganisaatioilta tukea myös digikyvykkyytensä parantamiseen. Neuvontaorganisaatioilla ei usein ole tarpeeksi tietoa tai työkaluja yritysten tukemiseen digi- ja dataliiketoiminnan kehittämisessä, tekoälyn hyödyntämisessä tai kaksoissiirtymässä etenemisessä.

Juuri käynnistynyt Digiyritysneuvonta-hanke tuo ratkaisuja ongelmaan kehittämällä sekä yritysneuvojien valmiuksia antaa digineuvontaa että pk-yritysten digikyvykkyyttä.

”Tässä hankkeessa toimimme yhteistyössä TIEKEn ja usean eri yritysneuvontaorganisaation kanssa. Mukana ovat Business Turku Oy, Lappeenrannan kaupunki, Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry ja Prizztech Oy. Yhdessä pystymme tavoittamaan valtakunnallisesti eri kokoisia ja eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä ja auttamaan niitä digitalisoimaan toimintaansa. Saamme koottua parhaat käytännöt ja opit, joita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää digineuvonnassa valtakunnan laajuisesti”, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toimiva Jari Salo TIEKEstä. 

Yritysneuvojien digiosaaminen avainasemassa

Yritysneuvojat tarvitsevat lisää osaamista digitalisaatiosta ja digitaalisista liiketoimintamalleista, jotta he voivat tukea yrityksiä digityökalujen käytössä ja digitaalisten liiketoimintaprosessien rakentamisessa. Neuvojilla täytyy olla valmius neuvoa yrityksiä hyödyntämään uusia teknologioita riippumatta yrityksen tilanteesta – tarvitsi yritys apua sitten liiketoiminnan suunnittelun tai kasvun, toiminnan kehittämisen tai sukupolvenvaihdoksen vaiheissa.

Hankkeessa kootaan yhteen saatavilla olevia yritysten digitalisaatiota ja teknologioiden hyödyntämistä tukevia työkaluja ja menetelmiä, kuten maturiteettityökaluja, kanvaksia, osaamiskartoituksia ja vertaissparrauksia. Hankkeen puitteissa muodostetaan yritysneuvojaverkosto, jonka jäseniä koulutetaan näiden työkalujen ja menetelmien käyttöön. Verkostossa neuvojat voivat siirtää tietoa ja osaamista toisilleen sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Verkoston kokemusten perusteella hankkeessa tuotetaan Digineuvojan työkalupakki, jossa huomioidaan eri vaiheissa olevien yritysten tarvitsema tuki. Digineuvojan työkalupakki tulee olemaan merkittävä lisä yritysneuvojien työkaluvalikoimaan.

Yritysneuvonnalla varmuus mallin toimivuuteen

Digineuvojan työkalupakkia pilotoidaan hankkeen aikana 150 yrityksen kanssa Turun seudulla, Oulun seudulla, Lappeenrannassa ja Satakunnan alueilla. Pilotoinnilla sekä autetaan laajaa yritysjoukkoa eteenpäin heidän digipolullaan että varmistutaan neuvontamallin sopivuudesta yritysten tarpeisiin. Valtakunnallisesti tarkasteltuna näillä alueilla toimii eri toimialojen yrityksiä erilaisissa toimintaympäristöissä, joten pilotointi varmistaa, että neuvonta sopii eri toimialoille ja mukautuu niiden erityistarpeisiin.

Hankkeeseen osallistuvat saavat tietoa omasta digivalmiuksien tasostaan ja tukea uusien digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Tavoitteena on, että digitalisaation, datan ja tekoälyn mahdollisuudet nähdään yrityksissä aiempaa positiivisemmassa valossa ja motivaatio niiden hyödyntämiseen lisääntyy.

Kaikille avoin opas digi- data- ja tekoälyneuvontaan

Hankkeen kehitystyön pohjalta kootaan opas digi-, data- ja tekoälyneuvontaan. Opas ja digikyvykkyyden kehittämisen työkalupakki tulevat olemaan Suomen kaikkien yritysneuvontaorganisaatioiden ja digikyvykkyyttään kehittävien yritysten hyödynnettävissä myös hankkeen jälkeen. Materiaalit tullaan säilyttämään TIEKEn sivuilla, ja cc-lisenssin ansiosta materiaaleja on mahdollista kehittää edelleen myös hankkeen jälkeen.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub