Rekrytointi – myymistä ja jalkatyötä

Rekrytointi – myymistä ja jalkatyötä

Aiemmin riitti, että yritys julkaisi osaamisvaatimukset sisältävän työpaikkailmoituksen ja jäi odottamaan hakemuksia. Osaajapula on saanut rekrytoijat tiivistämään yhteispeliä markkinoinnin kanssa.

Oli aika, jolloin ICT-alallekin tuli työhakemuksia niin runsaasti, että rekrytoijat jopa toivoivat robottia avuksi niiden läpikäymiseen”, CGI:n henkilöstöjohtaja Ulla Walli muistaa.

Nyt on pulaa sekä nuorista että senioriosaajista. Enää ei ole varaa jäädä odottamaan hakemuksia. Päinvastoin yritykset kehittävät jatkuvasti uusia rekrytointi-innovaatioita.

”Rekrytointi on nykyisin pitkälti myymistä ja jalkatyötä. Rekrytointinäkökulma pitää ottaa huomioon lähes kaikissa organisaation toiminnoissa”, Walli tiivistää.

Kaikki alkaa siitä, että yritys- ja työnantajamielikuva ovat kunnossa – ja että yritys myös pitää niihin liittyvät lupauksensa. Yhtä tärkeää on henkilöstön työtyytyväisyys ja viihtyminen työpaikalla.

”On rekrytoinnin näkökulmastakin tärkeää, että yritys pitää huolta nykyisistä työntekijöistään. Kun he pysyvät yrityksessä ja ovat ylpeitä työnantajastaan, he ovat myös valmiita suosittelemaan sitä omalle verkostolleen.”

Juniorit ja seniorit työpareina

CGI:llä rekrytointiin ja perehdytykseen satsataan monin tavoin.

”Esimerkiksi tammikuun rekrytointitapahtumaamme Finlandia-talolla osallistui noin 800 nuorta. Järjestimme opiskelijoille bussikuljetuksia, ja maksoimme matkakustannuksia”, Walli kertoo.

”Kun uusi ihminen aloittaa työt, hän saa yleensä työparikseen vanhemman työntekijän. Kumpikin oppii toisiltaan.”

Henkilöstöjohtaja Ulla Walli, CGI

 

Nuori saa käyttöönsä kokeneen osaajan tuen ja asiantuntemuksen. Konkari saa tuoretta tietoa uusista teknologioista ja nuorten ajattelutavoista.

”Olemme palkanneet 4–6 kuukauden palkalliselle harjoittelujaksolle 500 nuorta osaajaa, joista kaksi kolmasosaa on jatkanut meillä pitempäänkin”, Walli kertoo.

Hän kuitenkin patistaa opiskelijoita tekemään opintonsa loppuun. Monet jatkavatkin töitä osa-aikaisesti opintojen ohessa.

Omistajuus houkuttaa

CGI:n erikoisuus useimpiin kilpailijoihin verrattuna on, että 80 prosenttia henkilöstöstä on myös yrityksen osakkeenomistajia. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus sijoittaa palkastaan enimmillään kolme prosenttia kuukaudessa CGI:n osakkeisiin.

Yhtiö tuplaa sijoituksen eli ostaa vastaavan määrän osakkeita sijoittajalle.

”Omistajuus on erittäin arvostettu henkilöstöetu, joka on kurssikehityksen myötä myös tuottanut hyvin. Omistajuuteen perustuvasta kulttuuristamme kertoo myös se, että meillä työntekijöistä käytetään nimitystä ”member”, Walli kertoo.

Asiantuntija nousee huipulle

Moni ict-alan asiantuntija haluaa keskittyä substanssiosaamiseensa. CGI:llä tämä on otettu huomioon siten, että uralla on mahdollista edetä johtajaksi asti ilman, että on hallinnollinen esimies.

”Arvostamme huippuasiantuntijuutta. Korostamme tätä erityisesti houkutellessamme kovimpia hot skill -osaajia, joista on pula työmarkkinoilla. Meillä he voivat keskittyä omaan osaamisalueeseensa ja kehittyä siinä Suomen ja vaikka koko maailman parhaiksi”, Walli korostaa.

Yhtiö palkkaa vuoteen 2020 mennessä tuhat nuorta osaajaa eri tehtäviin useille eri paikkakunnille.

”Future Talent on rekrytointiohjelmamme, jonka kautta opiskelijat ja vastavalmistuneet pääsevät helposti tutustumaan uramahdollisuuksiinsa CGI:llä ja samalla verkostoitumaan yhtiön asiantuntijoiden ja rekrytoivien esimiesten kanssa”, Walli kertoo.

Future Talent -harjoittelu (4–6 kuukautta) voi olla sekä startti uudelle uralle että mahdollisuus työllistyä harjoittelun jälkeen vakituiseksi työntekijäksi.

Talent Academy -koulutusohjelma avulla CGI perehdyttää sekä omaa henkilöstöään että vasta rekrytoituja uusiin teknologioihin

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela
Tekoäly ja datatalous
Datatalouden kiinnostavimmat 2026 -haku on käynnissä
Tekoäly ja datatalous

Datatalouden kiinnostavimmat 2026 -haku on käynnissä

Data Economy Spotlight – Datatalouden kiinnostavimmat -listaus nostaa valokeilaan tämän hetken innostavimmat dataa hyödyntävät toimintamallit ja ratkaisut. Kutsumme yrityksiä, organisaatioita ja verkostoja osallistumaan avoimeen hakuun. Luvassa on asiantuntijaraadin tunnustus edelläkävijäratkaisulle, näkyvyyttä valtakunnallisella kärkilistalla sekä listan ja kärkiratkaisujen esittely toukokuussa.

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Johanna Jäkälä (Business Finland), Merja Mattila (CSC) ja Christoffer Sundqvist (Kesko). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Aalto-yliopiston Kimmo Karhu. Vuonna 2026 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja tekoälyn sekä vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo