Suomalaisten vientiyritysten laskutuskäytäntöihin on luvassa tehostumista loppuvuodesta 2020, kun kansallinen Verkkolaskuosoite.fi täydentyy ruotsalaisilla verkkolaskuosoitteilla.
”Tämä on käsittääkseni maailman ensimmäinen rajat ylittävä verkkolaskuosoitteisto”, toteaa verkkolaskuoperaattori Apix Messaging Oy:n toimitusjohtaja ja osoitteistoprojektin puuhamies Veli-Matti Sahlberg.
Yhdellä formaatilla jouhevasti
Historiallisen Suomi-Ruotsi-yhteistyön perustana on Suomessa kesällä 2018 käyttöön otettu, uusittu Verkkolaskuosoite.fi-palvelu, jonka tavoitteena on luoda verkkolaskuosoitteille formaali malli ja mahdollistaa osoitteille samanlainen toiminta siirtotilanteissa kuin mobiilipuhelinnumeroille eli operaattorin vaihtuessa yhteystieto säilyy entisenä.
”Samalla luotiin pohjaa kansainväliselle toiminnalle, ja tekniset edellytykset myös muiden sähköisten osoitteiden välittämiselle samassa järjestelmässä”, Sahlberg toteaa.
Sahlbergin mukaan uusi järjestelmä on muotoutunut olennaiseksi osaksi suomalaista verkkolaskuinfrastruktuuria ja kiihdyttää entisestään verkkolaskutuksen käyttöä. Osoitteisto mahdollistaa myös automaation laskujen lähetyksessä – osoitteita ei tarvitse enää laskuttavan yrityksen hakea.
”Tämä on käsittääkseni maailman ensimmäinen rajat ylittävä verkkolaskuosoitteisto”
Veli-Matti Sahlberg, Apix Messaging
”Operaattorit voivat hakea ja tarkistaa vastaanottajan ajantasaiset osoitetiedot automaattisesti, jolloin lähettäjien ei tarvitse omissa laskutusjärjestelmissään tietää kuin vastaanottajan yrityksen tunniste”, Sahlberg kertoo.
Verkkolaskuosoite.fi-palvelun uudistushankkeen rahoittivat ja omistavat alan toimijat yhdessä.
”Luonnollinen valinta palvelun ylläpitäjäksi on TIEKE. Osoitteisto on myös TIEKEn koordinoiman Verkkolaskufoorumin hyväksymä”, Sahlberg kertoo.
Ruotsiin oma osoitteisto
Sahlbergin mukaan Ruotsissa toimivat verkkolaskuoperaattorit rakentavat oman kansallisen osoitteiston vuoden 2020 loppuun mennessä.
”Koska Ruotsin kansallinen verkkolaskuosoittesto rakennetaan Verkkolaskuosoite.fi:n kanssa yhteiselle pohjalle, ja se käyttää samoja tietorakenteita, yhdistyvät suomalaiset ja ruotsalaiset verkkolaskuosoitteet yhteen järjestelmään. Tämän ansiosta suomalaiset ja ruotsalaiset verkkolaskuosoitteet löytyvät yhdestä palvelusta.”
”Verkkolaskuosoitteiston käyttöönotto Ruotsissa mullistaa verkkolaskujen lähettämisen paikallisesti.”
Uudistuksen myötä molemmissa maissa toimivien vienti- ja tuontiyritysten laskut siirtyvät toimittajilta asiakkaille automaattisesti.
”Mutta ennen kaikkea verkkolaskuosoitteiston käyttöönotto Ruotsissa mullistaa verkkolaskujen lähettämisen paikallisesti. Koska Ruotsissa ei aiemmin ollut minkäälaista verkkolaskuosoitteistoa, on yritysten pitänyt kysellä suoraan omilta asiakkailtaan ja toimittajiltaan osoitteita ja sopia erikseen sähköiseen laskutukseen siirtymisestä”, Sahlberg lisää.
Direktiivi potkii toimimaan
Sahlbergin mukaan keväällä 2019 Suomessa ja Ruotsissa lakina voimaan tullut EU:n direktiivi verkkolaskutuksesta on pistänyt vauhtia standardointityöhön myös Ruotsissa. Lain tarkoitus on yhtenäistää laskutuskäytännöt EU:n alueella, jotta kaupankäynti jäsenvaltioiden rajojen yli helpottuisi.
Jatkossa sekä laskun lähettäjän että vastaanottajan on käytettävä kitkattomasti keskenään toimivia ratkaisuja, eikä laskun vastaanottaja voi vaatia laskun lähettäjää käyttämään esimerkiksi tietyn operaattorin palveluja.
Verkkolasku hyödyttää koko ketjua
- Laskutuskierto tehostuu, kun laskujen käsittelyssä osa työstä on automatisoitu.
- Verkkolasku kulkee asiakkaalle nopeasti digitaalisen datan siirtyessä välittömästi lähettäjän järjestelmästä vastaanottajan järjestelmään.
- Standardisoinnin ansiosta tiedot ovat laskuilla oikein.
Lisätietoja: Timo Simell, TIEKE
Ruotsi on Suomen tärkeä kumppani
- Suomalais-ruotsalaisen verkkolaskuosoitteiston hyödyt ulottuvat laajalle, sillä Ruotsi on heti Saksan jälkeen Suomen suurin vientimaa.
- Vuonna 2019 Suomesta Ruotsiin vietiin palveluja ja tuotteita 6,7 miljardilla eurolla, mikä oli reilu 10 prosenttia Suomen kaikesta viennistä.
- Suomen tuontikaupasta Ruotsin osuus on 11 prosenttia.
Lähde: Tulli
