TIEKE vaikuttaa EU-yhteistyön kautta
Digikyvykkyys

TIEKE vaikuttaa EU-yhteistyön kautta

Vaikka koronapandemia hiljensi lentokentät ja tyhjensi konferenssikeskukset, TIEKE harppoi reippaasti eteenpäin kansainvälisillä areenoilla vuonna 2020. Yhteydenpito verkostoihin, osallistuminen työpajoihin ja tapahtumiin sekä suhteiden luominen uusiin kumppaneihin sujuvat luontevasti virtuaalikanavilla.

TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts kertoo tuloksista: marraskuussa varmistui EU-rahoitus hankkeelle, jossa suomalaisille pk-yrityksille kehitetään helppokäyttöinen työkalu tietosuojakäytäntöjen arviointiin, ja vuoden 2021 alussa odotamme päätöksiä neljälle muulle hankehakemukselle.

Parhaillaan työstettävänä ovat hakemukset muun muassa Eurooppalaiset innovaatiohubit (EDIH) ja Green Deal -ohjelmiin. Lisäksi TIEKEssä valmistaudutaan Horisontti Eurooppa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmien hankehakuihin.

Kansainvälisessä huippujoukossa

Perustaa tulevien hankkeiden toteutukselle TIEKE rakentaa useissa EU:n verkostoissa, joissa edistetään muun muassa ihmislähtöisiä ja yhteentoimivia kaupunkeja, kansalaistaitoja, työelämävalmiuksia, opettajien etäpedagogista osaamista ja EU:n ilmastotavoitteita.

”Haluamme jakaa hyviä käytäntöjä ja tuottaa ratkaisuja alan kansainvälisten huippujen kanssa. Ylipäätään digikenttään kohdistuvat linjaukset tehdään kasvavissa määrin EU-tasolla, joten TIEKEn tehtävä on vaikuttaa työn alla oleviin linjauksiin”, Niemi-Hugaerts toteaa.  

Niemi-Hugaerts kannustaa suomalaisorganisaatioita osallistumaan nykyistä huomattavasti aktiivisemmin digitaalisen Euroopan rakentamiseen.

Konkreettisena havaintona vähäisestä innostuksesta hän kertoo eräästä EU:n hankehausta, johon osallistui osasta EU-maita satoja toimijoita, mutta Suomesta vain kolme.

TIEKE löytää oikeat kontaktit

”Ymmärrän hyvin, että haku voi tuntua hankalalle, jos verkostoja ei ole valmiina tai jos hakukäytännöt tuntuvat hankalille. Juuri tässä TIEKE voi auttaa. TIEKEllä on paitsi pitkät perinteet konsortioiden muodostamisessa myös laajat verkostot EU:n sisällä.”

Niemi-Hugaerts kertoo esimerkin eräästä digipalvelujen kehittämiseen liittyvästä hankkeesta, johon suomalaiset hakijat etsivät kumppaneita muualta Euroopasta. Omissa verkostoissa heillä ei kuitenkaan ollut sopivia kontakteja, joten Niemi-Hugaerts ryhtyi toimeen.

”Kontaktieni kautta löysin eurooppalaisia, vastaavissa hankkeissa kokeneita toimijoita, ja ydinryhmä oli koossa yhden päivän aikana.”

Oikeat ihmiset löytyivät avointen ja ihmiskeskeisten innovaatioekosysteemien European Network of Living Labs -verkostosta, jossa Niemi-Hugaerts vaikutti jo edellisessä tehtävässään Forum Virium Helsingin IoT-alueen johtajana. 

Uusi ohjelmakausi käynnistyy

TIEKE suuntasi katseet tammikuussa 2021 alkavaan ohjelmakauteen webinaarissa marraskuun lopulla. Tilaisuudessa Business Finlandin eurooppalaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä vastaava johtaja Elina Holmberg  totesi, että EU:n komissio on yksinkertaistanut ja selkeyttänyt hakumenettelyjä, minkä ansiosta hankekonsortioiden on aiempaa helpompi osallistua hakuihin.

Lisäksi Business Finland tukee suomalaisia hanketoimoijoita uudella, vuonna 2021 käynnistyvällä palvelulla.

”Business Finland isännöi Suomessa yhtenäistä EU-rahoituspalvelua. Kysymys on nelivuotisesta määräaikaisesta tehtävästä, jonka nettisivuilta ja asiakasneuvonnasta saa tietoa eri ohjelmiin sisältyvistä vaihtoehdoista. Tulossa on nettisivu ja asiakasneuvontaa eri ohjelmiin sisältyvistä vaihtoehdoista” Holmberg kertoo.

”Jotta saamme eurooppalaisesta yhteistyöstä kaiken irti, kutsumme jäseniämme, yhteistyökumppaneitamme ja kaikkia asiasta kiinnostuneita kuulemaan tarjolla olevista ja vuonna 2021 avautuvista vaikuttamis- ja rahoitusmahdollisuuksista”, Niemi-Hugaerts puolestaan kannusti.

Tutustu ensin strategiaan

Entä mitkä ovat painopisteet uudella ohjelmakaudella? Miten digitaalisen Euroopan suomalaisrakentajien kannattaa orientoitua tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin?

EU:n digitalisaatiopolitiikan erityisasiantuntija, Brysselin Helsinki EU Officessa työskentelevä Iiro Kangas korostaa, että hankehakemus osuu maaliin sitä todennäköisemmin, mitä terävämmin se fokusoidaan EU:n strategioihin.

Kangas viittaa EU:n digitalisaatiostrategiaan, jossa keskeisiä tavoitteita ovat ihmisten hyväksi toimiva teknologia, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen digitalous sekä avoin, demokraattinen ja kestävä yhteiskunta. Kangas kehottaa seuraamaan myös vuoden 2021 alkupuolella valmistuvaa EU:n digitaaliset 2030-tavoitteet tiekarttaa, jonka painopisteitä ovat datan hyödyntämisen ja datatalouden edistäminen sekä tekoäly ja tietoliikenneinfra.

Lähteet: Hanna Niemi-Hugaertsin haastattelu, Elina Holmbergin ja Iiro Kankaan esitykset TIEKEn webinaarissa 24.11.2020.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 
Digikyvykkyys

Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 

Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa tekoäly ja algoritmit ohjaavat yhä enemmän arkea ja verkossa toimimista, mutta ymmärrys niiden toiminnasta ja riskeistä ei synny itsestään. DatatAItaja-hanke vastasi tähän tarpeeseen tuomalla tekoäly- ja datalukutaidon lähelle nuoria, heidän opettajia ja nuorten vanhempia sekä luokkahuoneissa että valtakunnallisesti avoimen verkkomateriaalin kautta.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo