TIEKE vaikuttaa EU-yhteistyön kautta
Digikyvykkyys

TIEKE vaikuttaa EU-yhteistyön kautta

Vaikka koronapandemia hiljensi lentokentät ja tyhjensi konferenssikeskukset, TIEKE harppoi reippaasti eteenpäin kansainvälisillä areenoilla vuonna 2020. Yhteydenpito verkostoihin, osallistuminen työpajoihin ja tapahtumiin sekä suhteiden luominen uusiin kumppaneihin sujuvat luontevasti virtuaalikanavilla.

TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts kertoo tuloksista: marraskuussa varmistui EU-rahoitus hankkeelle, jossa suomalaisille pk-yrityksille kehitetään helppokäyttöinen työkalu tietosuojakäytäntöjen arviointiin, ja vuoden 2021 alussa odotamme päätöksiä neljälle muulle hankehakemukselle.

Parhaillaan työstettävänä ovat hakemukset muun muassa Eurooppalaiset innovaatiohubit (EDIH) ja Green Deal -ohjelmiin. Lisäksi TIEKEssä valmistaudutaan Horisontti Eurooppa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmien hankehakuihin.

Kansainvälisessä huippujoukossa

Perustaa tulevien hankkeiden toteutukselle TIEKE rakentaa useissa EU:n verkostoissa, joissa edistetään muun muassa ihmislähtöisiä ja yhteentoimivia kaupunkeja, kansalaistaitoja, työelämävalmiuksia, opettajien etäpedagogista osaamista ja EU:n ilmastotavoitteita.

”Haluamme jakaa hyviä käytäntöjä ja tuottaa ratkaisuja alan kansainvälisten huippujen kanssa. Ylipäätään digikenttään kohdistuvat linjaukset tehdään kasvavissa määrin EU-tasolla, joten TIEKEn tehtävä on vaikuttaa työn alla oleviin linjauksiin”, Niemi-Hugaerts toteaa.  

Niemi-Hugaerts kannustaa suomalaisorganisaatioita osallistumaan nykyistä huomattavasti aktiivisemmin digitaalisen Euroopan rakentamiseen.

Konkreettisena havaintona vähäisestä innostuksesta hän kertoo eräästä EU:n hankehausta, johon osallistui osasta EU-maita satoja toimijoita, mutta Suomesta vain kolme.

TIEKE löytää oikeat kontaktit

”Ymmärrän hyvin, että haku voi tuntua hankalalle, jos verkostoja ei ole valmiina tai jos hakukäytännöt tuntuvat hankalille. Juuri tässä TIEKE voi auttaa. TIEKEllä on paitsi pitkät perinteet konsortioiden muodostamisessa myös laajat verkostot EU:n sisällä.”

Niemi-Hugaerts kertoo esimerkin eräästä digipalvelujen kehittämiseen liittyvästä hankkeesta, johon suomalaiset hakijat etsivät kumppaneita muualta Euroopasta. Omissa verkostoissa heillä ei kuitenkaan ollut sopivia kontakteja, joten Niemi-Hugaerts ryhtyi toimeen.

”Kontaktieni kautta löysin eurooppalaisia, vastaavissa hankkeissa kokeneita toimijoita, ja ydinryhmä oli koossa yhden päivän aikana.”

Oikeat ihmiset löytyivät avointen ja ihmiskeskeisten innovaatioekosysteemien European Network of Living Labs -verkostosta, jossa Niemi-Hugaerts vaikutti jo edellisessä tehtävässään Forum Virium Helsingin IoT-alueen johtajana. 

Uusi ohjelmakausi käynnistyy

TIEKE suuntasi katseet tammikuussa 2021 alkavaan ohjelmakauteen webinaarissa marraskuun lopulla. Tilaisuudessa Business Finlandin eurooppalaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä vastaava johtaja Elina Holmberg  totesi, että EU:n komissio on yksinkertaistanut ja selkeyttänyt hakumenettelyjä, minkä ansiosta hankekonsortioiden on aiempaa helpompi osallistua hakuihin.

Lisäksi Business Finland tukee suomalaisia hanketoimoijoita uudella, vuonna 2021 käynnistyvällä palvelulla.

”Business Finland isännöi Suomessa yhtenäistä EU-rahoituspalvelua. Kysymys on nelivuotisesta määräaikaisesta tehtävästä, jonka nettisivuilta ja asiakasneuvonnasta saa tietoa eri ohjelmiin sisältyvistä vaihtoehdoista. Tulossa on nettisivu ja asiakasneuvontaa eri ohjelmiin sisältyvistä vaihtoehdoista” Holmberg kertoo.

”Jotta saamme eurooppalaisesta yhteistyöstä kaiken irti, kutsumme jäseniämme, yhteistyökumppaneitamme ja kaikkia asiasta kiinnostuneita kuulemaan tarjolla olevista ja vuonna 2021 avautuvista vaikuttamis- ja rahoitusmahdollisuuksista”, Niemi-Hugaerts puolestaan kannusti.

Tutustu ensin strategiaan

Entä mitkä ovat painopisteet uudella ohjelmakaudella? Miten digitaalisen Euroopan suomalaisrakentajien kannattaa orientoitua tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin?

EU:n digitalisaatiopolitiikan erityisasiantuntija, Brysselin Helsinki EU Officessa työskentelevä Iiro Kangas korostaa, että hankehakemus osuu maaliin sitä todennäköisemmin, mitä terävämmin se fokusoidaan EU:n strategioihin.

Kangas viittaa EU:n digitalisaatiostrategiaan, jossa keskeisiä tavoitteita ovat ihmisten hyväksi toimiva teknologia, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen digitalous sekä avoin, demokraattinen ja kestävä yhteiskunta. Kangas kehottaa seuraamaan myös vuoden 2021 alkupuolella valmistuvaa EU:n digitaaliset 2030-tavoitteet tiekarttaa, jonka painopisteitä ovat datan hyödyntämisen ja datatalouden edistäminen sekä tekoäly ja tietoliikenneinfra.

Lähteet: Hanna Niemi-Hugaertsin haastattelu, Elina Holmbergin ja Iiro Kankaan esitykset TIEKEn webinaarissa 24.11.2020.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen