TIEKEn muistio palvelu on ollut käytössä jo 8 vuotta.
Digikyvykkyys

TIEKEn muistio palvelu on ollut käytössä jo 8 vuotta.

Muistio-palvelua käytetään ryhmätyötilana ja kokous- ja yleisten muistiinpanojen tekemiseksi. Jotkut myös perheen työtehtävien muistilistana.

Muistio-palvelua käytetään ryhmätyötilana ja kokous- ja yleisten muistiinpanojen tekemiseksi. Jotkut myös perheen työtehtävien muistilistana.

Palvelu on maksuton kaikille, se on avoin työkalu tekstinmuokkaukseen ja sitä käytetään selaimen kautta. Mitään ei siis tarvitse ladata eikä asentaa omalle tietokoneelle. Muistio palvelu ei edellytä käyttäjätilien eikä tunnuksien luomista.

Muistio-palvelun ehkä tärkein piirre on se, että siinä voi useampi ihminen muokata tekstiä yhtä aikaa. Palvelussa käyttäjät tunnistetaan eri väreistä. Ohjelma antaa kullekin käyttäjälle oman värin ja käyttäjän tekemät muutokset näkyvät tekstissä tämän värin perusteella. Usean eri käyttäjän muokatessa tekstiä on ruudulla käynnissä aikamoinen värien kavalkadi.

Tekstiin tehdyt muutokset jäävät myös muokattavan tekstin muistiin.  Siis kaikki tekstiin tehtävät lisäykset ja poistot on nähtävissä jälkikäteen. Palvelussa on kätevä liukukytkin, jolla muutoksia voidaan tarkastella. Näin ei pääse aikaisemmin kirjoitetut teksti pätkät häviämään.

Muistio-palvelua käytetään varsin ahkerasti. Sillä on noin 3000 käyttäjää kuukaudessa.

Palvelu tekniikka pohjautuu avoimen lähdekoodin Etherpad-ohjelmaan. Etherpad on ohjelma, jota kehitetään jatkuvasti ja sillä on laaja kehittäjäjoukko takana. Etherpadin kehittäjien tavoitteena on tarjota yksinkertainen verkkopalvelu tekstin muokkaukseen. Etherpadin kehittäjät ovat tehneet joukon erilaisia lisäosia tekstinmuokkauksen avuksi. Näitä lisäosia ei kuitenkaan ole asennettu Tieken Muistio-palveluun. Ehterpad on vapaasti ladattavissa tästä osoitteesta: http://etherpad.org/#.

Muistio-palvelu löytyy osoitteesta http://muistio.tieke.fi/

Muistio-palvelun ohjeet löytyvät osoitteesta https://oma.tieke.fi/display/Etusivu/Muistion+ohje. TIEKEn ohjeita päivitetään sitä mukaan kuin saamme kysymyksiä ja ehdimme niihin vastauksia kirjoittaa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen