Tietosuojatyökalun kehittäminen käyntiin pk-yritysten kanssa
Digikyvykkyys

Tietosuojatyökalun kehittäminen käyntiin pk-yritysten kanssa

GDPR2DSM-hankkeessa kehitetään verkossa avoimesti käytettävissä oleva työkalu, jonka avulla pk-yritykset voivat kasvattaa tietosuojaosaamistaan, arvioida käytäntöjensä nykytilaa sekä saada tämän pohjalta vinkkejä tietosuojansa kehittämiseen.

Työpajassa esitelty tietosuojatyökalun toimintaa esittelevä kaavio, jota osallistujat pääsivät kommentoimaan.

Osaamisen arviointia  

Tietosuojayökalun yhteiskehittäminen käynnistyi kesäkuussa yhteisessä työpajassa 30 osallistujan voimin. Työkalu on suunnattu erityisesti henkilöille, jotka vastaavat tietosuojasta pk-yrityksessä. Työkalun käyttäjä voi tehdä aluksi vapaavalintaisen lähtötasotestin, johon hän vastaa oman osaamisensa ja yrityksen tietosuojatilanteen pohjalta. Lähtötasotestin tulokset vaikuttavat myöhemmin siihen, minkä tasoisia kysymyksiä työkalu vastaajalle kohdentaa. Työpajassa lähtötasotestin ideaa pidettiin hyvänä, mutta aivan alkuun toivottiin henkilötiedon ja rekisterinpitäjän kaltaisten peruskäsitteiden selventämistä. 

Roolin valinta  

Lähtötasotestin jälkeen vastaaja valitsee roolin, jossa hän tuleviin kysymyksiin vastaa. Roolina voi olla esimerkiksi rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä. Työpajassa kiinnitettiin huomiota siihen, että vastaaja ei välttämättä itsekään tiedä, missä roolissa hän tietosuojan näkökulmasta on. Vastaajan yritys saattaa myös olla useassa roolissa, esimerkiksi rekisterinpitäjänä oman henkilöstön suuntaan ja henkilötietojen käsittelijänä asiakkaiden suuntaan. Tietosuojatyökalun kysymyksiin voi onneksi vastata useasti eri näkökulmista, jolloin kokonaisuudesta saa selkeämmän kuvan. Ennen roolin valintaa tietosuojatyökalun tulee tarjota lisätietoa eri roolien merkityksestä.  
 

Yrityksen tietosuojatilanne ja jatkosuositukset 

Lähtötasotestin ja roolin valitsemisen jälkeen käyttäjä vastaa yrityksensä tilanteen pohjalta tietosuojaa koskeviin kysymyksiin. Kysymyspatteriston tavoitteena on kartoittaa sitä, missä määrin yritys toimii tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Kysymyksenä voi olla esimerkiksi “Onko yrityksessänne tunnistettu tietojen maantieteelliset käsittelysijainnit, mukaan lukien mahdolliset siirrot EU/ETA ulkopuolelle?”. Työpajassa kommentoitiin, että jotkin kysymykset vaatisivat lisätietoa-painikkeen, joka konkretisoi kysymystä esimerkin kautta. Osaan kysymyksistä toivottiin myös tarkentavia lisäkysymyksiä. 

Lopulta käyttäjä saa vastaustensa pohjalta raportin, joka antaa yritykselle palautetta tietosuojatilanteesta ja vinkkejä jatkoa ajatellen. Työpajassa raportin toivottiin olevan konkreettinen, “tee ainakin nämä asiat” -tyylinen tarkistuslista. Lakijargonia tulisi välttää, mutta toisaalta asiantuntijoille toivottiin viittauksia lakitekstiin, jotta yhteys lainsäädäntöön tulisi selväksi. Myös raporttiin toivottiin runsaasti konkreettisia esimerkkejä ja visuaalisuutta. Raportin toivottiin myös antavan arvioita erilaisista riskeistä, joita tietosuojan puutteisiin liittyy.

Tietosuojatyökalun kehitys jatkuu 

Kehitämme tietosuojatyökalusta ensimmäisen version saamamme palautteen pohjalta. Yhteiskehittäminen jatkuu 15.10. Järjestettävässä työpajassa. Tavoitteena on, että työkalu saadaan pk-yritysten käyttöön hankkeen päättyessä vuoden 2022 loppuun mennessä. Työkalu toteutetaan avoimeen lähdekoodiin perustuvalla ratkaisulla, mikä mahdollistaa sen vapaan jatkokehittämisen. Työkalu käännetään ruotsin ja englannin kielelle, mikä mahdollistaa sen hyödyntämisen myös muissa EU-maissa.

Tämän julkaisun sisältö edustaa vain kirjoittajan näkemyksiä ja tekijä on niistä yksin vastuussa. Euroopan komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän aineiston käytöstä.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia
Digikyvykkyys

Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia

LOgistiikkalaBRA (LOBRA) on Etelä-Suomen logistiikka-alan kehittämishanke, jossa TIEKE yhdessä kumppaniverkoston kanssa vahvistaa alan yritysten digi- ja datakyvykkyyksiä. Hankkeessa kehitetään työkaluja, koulutuksia ja toimintamalleja, joiden avulla organisaatiot voivat arvioida nykyistä digimaturiteettiaan, tunnistaa kehityskohteitaan ja rakentaa osaamista tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on tukea logistiikka-alan uudistumista ja käytännön työn tehostumista tarjoamalla yrityksille konkreettisia välineitä digitalisaation hyödyntämiseen.

Piia Aaltonen