Verkkolaskujen oikeellisuuden tarkistus aloitetaan huhtikuussa
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskujen oikeellisuuden tarkistus aloitetaan huhtikuussa

Verkkolaskujen validoinnin tavoitteena on parantaa verkkolaskuissa olevien tietojen oikeellisuutta ja edistää taloushallinnon automatisointia.

Verkkolaskuoperaattorit aloittavat eurooppalaisen normin mukaisten verkkolaskujen validoinnin 6.4.2021.

Validointi tarkoittaa sitä, että tarkistetaan ovatko verkkolaskut muodostettu sisällöllisesti oikein. Esimerkiksi tuotteen hinnasta laskettava arvonlisävero on oikein laskettu tuotteen verottomasta hinnasta.

Validointisäännöt ovat tiukat. Jos lasku ei mene validoinnista läpi, sitä ei toimiteta lainkaan vastaanottajalle.

Verkkolaskujen tarkistuksen tavoite

Validoinnin tavoitteena on parantaa verkkolaskuissa olevien tietojen oikeellisuutta. Tällä tavoin pystytään parantamaan yksityisen ja julkisen sektorin taloushallinnon automatisointia. Verkkolaskuissa on tällä hetkellä usein väärin muodostettuja tietoja, joiden tarkistus ja oikaisu kuormittavat taloushallinnon toimintaa huomattavasti.

Tarkistussäännöt perustuvat EU-standardiin

Validoinnissa käytettävät validointi- eli tarkistussäännöt perustuvat ns. Eurooppa-normiin eli EU:n standardiin EN16931. Validointisäännöt on tehty yhteystyössä verkkolaskuoperaattoreiden, Valtiokonttorin ja Verohallinnon kanssa ja validointisäännöt ovat heidän hyväksymiä.

Vain Eurooppa-normin mukaiset laskut tarkistetaan

Vain laskuille, jotka ovat merkitty EN16931-merkillä, tehdään Eurooppa-normin mukainen tarkistus. Muut laskut tarkistetaan kuten aikaisemminkin.

Siirtyminen Eurooppa-normin mukaisiin verkkolaskuihin

Taustalla on laki Euroopan unionin (EU) verkkolaskudirektiivin mukainen laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019), joka tuli voimaan 1.4.2020.

Edellä mainitun lain mukaisesti julkisen sektorin organisaatiot siirtyvät käyttämään Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja. Valtiokonttori julkaisi omasta toiminnastaan tiedotteen asiasta.

Lisätietoja tarkistuksesta löytyy Tieken sivuilta.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 
Digikyvykkyys

Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 

Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa tekoäly ja algoritmit ohjaavat yhä enemmän arkea ja verkossa toimimista, mutta ymmärrys niiden toiminnasta ja riskeistä ei synny itsestään. DatatAItaja-hanke vastasi tähän tarpeeseen tuomalla tekoäly- ja datalukutaidon lähelle nuoria, heidän opettajia ja nuorten vanhempia sekä luokkahuoneissa että valtakunnallisesti avoimen verkkomateriaalin kautta.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo