Verkkolaskujen oikeellisuuden tarkistus aloitetaan huhtikuussa
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskujen oikeellisuuden tarkistus aloitetaan huhtikuussa

Verkkolaskujen validoinnin tavoitteena on parantaa verkkolaskuissa olevien tietojen oikeellisuutta ja edistää taloushallinnon automatisointia.

Verkkolaskuoperaattorit aloittavat eurooppalaisen normin mukaisten verkkolaskujen validoinnin 6.4.2021.

Validointi tarkoittaa sitä, että tarkistetaan ovatko verkkolaskut muodostettu sisällöllisesti oikein. Esimerkiksi tuotteen hinnasta laskettava arvonlisävero on oikein laskettu tuotteen verottomasta hinnasta.

Validointisäännöt ovat tiukat. Jos lasku ei mene validoinnista läpi, sitä ei toimiteta lainkaan vastaanottajalle.

Verkkolaskujen tarkistuksen tavoite

Validoinnin tavoitteena on parantaa verkkolaskuissa olevien tietojen oikeellisuutta. Tällä tavoin pystytään parantamaan yksityisen ja julkisen sektorin taloushallinnon automatisointia. Verkkolaskuissa on tällä hetkellä usein väärin muodostettuja tietoja, joiden tarkistus ja oikaisu kuormittavat taloushallinnon toimintaa huomattavasti.

Tarkistussäännöt perustuvat EU-standardiin

Validoinnissa käytettävät validointi- eli tarkistussäännöt perustuvat ns. Eurooppa-normiin eli EU:n standardiin EN16931. Validointisäännöt on tehty yhteystyössä verkkolaskuoperaattoreiden, Valtiokonttorin ja Verohallinnon kanssa ja validointisäännöt ovat heidän hyväksymiä.

Vain Eurooppa-normin mukaiset laskut tarkistetaan

Vain laskuille, jotka ovat merkitty EN16931-merkillä, tehdään Eurooppa-normin mukainen tarkistus. Muut laskut tarkistetaan kuten aikaisemminkin.

Siirtyminen Eurooppa-normin mukaisiin verkkolaskuihin

Taustalla on laki Euroopan unionin (EU) verkkolaskudirektiivin mukainen laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019), joka tuli voimaan 1.4.2020.

Edellä mainitun lain mukaisesti julkisen sektorin organisaatiot siirtyvät käyttämään Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja. Valtiokonttori julkaisi omasta toiminnastaan tiedotteen asiasta.

Lisätietoja tarkistuksesta löytyy Tieken sivuilta.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela
Tekoäly ja datatalous
Datatalouden kiinnostavimmat 2026 -haku on käynnissä
Tekoäly ja datatalous

Datatalouden kiinnostavimmat 2026 -haku on käynnissä

Data Economy Spotlight – Datatalouden kiinnostavimmat -listaus nostaa valokeilaan tämän hetken innostavimmat dataa hyödyntävät toimintamallit ja ratkaisut. Kutsumme yrityksiä, organisaatioita ja verkostoja osallistumaan avoimeen hakuun. Luvassa on asiantuntijaraadin tunnustus edelläkävijäratkaisulle, näkyvyyttä valtakunnallisella kärkilistalla sekä listan ja kärkiratkaisujen esittely toukokuussa.

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Johanna Jäkälä (Business Finland), Merja Mattila (CSC) ja Christoffer Sundqvist (Kesko). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Aalto-yliopiston Kimmo Karhu. Vuonna 2026 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja tekoälyn sekä vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo