Digiä voisi verrata henkilöautoon, joka mahdollistaa pääsyn paikasta toiseen – markkinoilla on niin tuulivoimalla ladattavaa sähköautoa kuin dieselsyöppöä vanhaa jenkkirautaa. Mistä tiedän, miten paljon ja mitä polttoainetta suosimani digipalvelu kuluttaa, ja mitkä ovat sen päästöt?
Yksittäisen käyttäjän näkökulmasta digitaalinen palvelu on lähes aina ekologisempi vaihtoehto kuin perinteinen asiointi; digitaaliset palvelut ovat laajan yleisön saavutettavissa kellon ympäri.
Vaikka perinteisien palvelujen digitalisoinnilla vähennetään ympäristökuormitusta, on alan toimijoiden tuotettava uudet ratkaisut mahdollisimman ympäristömyönteisesti. Tosiasia on se, että digitaalisia palveluita syntyy jatkuvasti lisää, ja lähitulevaisuudessa internetin käyttäjiä on miljardi enemmän kuin nyt.
Palvelujen käyttäjälle vastuuta ei voi sälyttää, sillä hänen vaikutusmahdollisuutensa päästöjen vähentämiseen ovat rajalliset – siitä huolimatta, että keskivertonetinkäyttäjän vuosipäästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin yksittäinen mannertenvälinen lentomatka.
Sen sijaan digitaalisia palveluja tarjoavat tahot voivat itse vaikuttaa palveluidensa ympäristökuormaan. Keskivertoverkkosivusto, jolla on 10 000 sivulatausta kuukaudessa, tuottaa yhtä raskaan ympäristökuorman kuin edellämainittu yksittäinen lentomatka. Suosituilla palveluilla ympäristökuorma voi olla jopa tuhansia kertoja suurempi.
Sisältöjä ja toteutusta määritellessään palvelujen tarjoajat voivat ottaa kantaa ympäristövaikutuksiin ja vaatia toteuttavalta osapuolelta asian huomioimista. Uskon, että kuluttajien herääminen digipalvelujen ympäristövaikutuksiin tapahtuu hyvin pian, ja silloin vastuulliset toimijat erottuvat edukseen.
”Vastuu ja potentiaali ympäristön kannalta kestävien ratkaisuiden edistämisessä on palvelujen toimittajilla.”
Vastuu ja potentiaali ympäristön kannalta kestävien ratkaisuiden edistämisessä on palvelujen toimittajilla. Satojen ja tuhansien verkkopalvelujen kokonaisuudessa jo pienikin ympäristövaikutusten huomioon ottaminen voi tuoda suuria kokonaisvaikutuksia. Joissain tapauksissa oikeilla toimenpiteillä voidaan palvelun hiilijalanjälkeä pienentää jopa 90 prosenttia.
Tekniset ratkaisut eivät ole ainoa tekijä palvelun ympäristöystävällisyydessä. Visuaalisessa suunnittelussa voidaan huomioida esimerkiksi kuvien ja videoiden käyttö, sillä ne vaikuttavat yleensä huomattavasti siirrettävän tiedon määrään. Käyttämällä vähemmän tai kevyempiä kuvia voidaan tiedonsiirrossa säästää merkittävästi.
Käytettävyyden ja arkkitehtuurin roolia ei myöskään pidä väheksyä. Mitä selkeämpi sivusto on, sitä helpommin käyttäjä löytää tarvitsemansa tiedon, ja näin tarpeettomien sivulatausten määrä vähenee. Sama pätee myös hakukoneoptimoinnissa: mitä helpommin käyttäjä löytää etsimänsä informaation, sitä vähemmän hänen tarvitsee surffata turhaan.
Ota mukaan green tech thinking prosesseihisi tänään, ja ympäristön lisäksi asiakkaasi kiittävät sinua viimeistään huomenna!
Tiedosta-lehti 1/2020
Kirjoitus on julkaistu Tiedosta-lehden kevään numerossa. Lehti on kokonaan luettavissa TIEKEn SlideSharessa ja yksittäiset artikkelit myös aiemmista numeroista lehden verkkosivuilla.
