VS-digi-hanke jatkuu kevätkauden 2021

VS-digi-hanke jatkuu kevätkauden 2021

Vuoden 2020 koronatilanne siirsi VS-digi-hankkeen lähitapahtumat verkkoon. Siirtymisen myötä hankerahaa jäi käyttämättä, mikä mahdollistaa toiminnan jatkamisen keväällä 2021.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Digitalisaation hyödyntäminen vapaassa sivistystyössä -hankkeelle jatkoaikaa kesäkuun 2021 loppuun saakka. Koronatilanne siirsi kaikki suunnitellut lähitapahtumat verkkoon, jolloin hankerahaa jäi toiminnan jatkamiseksi keväällä 2021.

Kevään 2021 aikana tulemme järjestämään verkkokoulutuksia hankkeessa mukana olevien toiveiden pohjalta, huomioiden erityisesti vapaan sivistystyön tuntiopettajat. Koulutuksia on toivottu mm. seuraavilta aihealueilta: fasilitointi verkossa, ryhmätyöskentely verkkoympäristöissä, palvelumuotoilu, ongelmanratkaisutaidot verkossa (neuvonta ja digituki) sekä erilaiset case-esimerkit, esim. kielikoulutukset verkossa. Lisäksi jatkamme digitutorverkoston ylläpitämistä ja kehittämistä sekä pohdimme tämän arvokkaan verkoston tulevaisuutta hankkeen päättymisen jälkeen.

Digitutorit verkossa

VS-digi-hankkeen tavoitteena on suunnitella, kokeilla ja vakiinnuttaa digitutor-toiminnan malli. Vapaan sivistystyön kentällä on paljon oppilaitoksia ympäri maata, osa pieniä, osa isoja. Näemmekin hankkeessa, että digitutoreiden kannattaa verkostoitua keskenään, jotta he voivat tukea toinen toistaan työssään ja oppia toisiltaan.

Digitutor toimii vertaistukena osaamisen ja toimintamallien kehittämisessä niin omassa oppilaitoksessa kuin verkostoissa, tehden yhteistyötä muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa.

”Jokainen osaa jotain – yhdessä osaamme enemmän”

Digitutor-verkostolle on järjestetty runsaasi koulutusta, tähän mennessä yli 50 koulutustapahtumaa! Lisäksi käytämme verkoston kanssa Peda.net-ympäristössä Intranetia ja mobiiliapplikaatio Emilliä tiedon jakamiseen ja verkostoitumiseen. Tapaamme myös kerran kuussa verkkotapaamisessa, jossa vapaa keskustelu, kysymykset ja ajankohtaiset asiat ovat pääroolissa.

”Paras palkinto on, kun huomaa miten voi auttaa toista”

Digitutoreille myönnetään toiminnastaan myös digitaalisia osaamismerkkejä.

Digitutorin osaamismerkit
Digitutorin osaamismerkit

Pilottien tulokset hyötykäyttöön

Hankkeessa on toteutettu 12 pilottia kansalaisopistoissa, kansanopistoissa ja opintokeskuksissa. Pilottien tavoitteena oli testata ja rakentaa toimintamalleja, jotka ovat sovellettavissa myös muihin vapaan sivistystyön oppilaitoksiin.

Pilotteja järjestettiin ympäri maata hyvin erilaisista aiheista, mm. henkilöstön osaamisen kehittäminen, vertaisohjaajakouluttaja- ja digitutor-toiminnan kehittäminen, osallistava kurssisuunnittelu, digitaalisen asiakaspalvelun kehittäminen, osaamismerkkien käyttöönotto, verkkomuistikoulu, ikäihmisten digijumppa ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen verkossa.

Näihin upeisiin pilotteihin kannattaa tutustua ja poimia oppeja myös omaan käyttöön.

Tuntiopettajien rooli tutkimuksen kohteena

Hankkeen osana toteutetaan myös gradututkimus, jossa keskitytään erityisesti tuntiopettajien rooliin ja asemaan vapaan sivistystyön kentällä. Gradussa pohditaan mm. työn muutoksia, digitalisaation vaikutuksia työhön, henkilöstön asenteita digitalisaatiokehitystä kohtaan sekä oman osaamisen tasoa ja kehittämistarpeita.

Tuntiopettajat näkevät, että 10 vuoden päästä etäopetus ja verkko-oppimisympäristöt ovat arkipäivää. Samalla myös opettajuus muuttuu ohjaavampaan suuntaan. He näkevät myös laitteiden ja opiskelijoiden laitteenkäyttötaitojen kehittyneen huomattavasti nykyisestä. Uudet teknologiat on huomioitava omassa osaamisessa ja opetuksen sisällöissä. Työn tuloksellisuus korostuu, vaikka opetuksessa tullaan todennäköisesti säästämään paljonkin.

Gradun julkaisuaika on helmikuu 2021.  

Lisätiedot

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen