Yritysneuvojat digitaidoiltaan aloittelija- ja perustasolla – halu oppia kuitenkin suurta
Digikyvykkyys

Yritysneuvojat digitaidoiltaan aloittelija- ja perustasolla – halu oppia kuitenkin suurta

Yritysneuvojien omilla digitaidoilla on suuri merkitys, kun he tukevat asiakasorganisaatioita toiminnan kehittämisessä digitalisaatiota hyödyntäen. Kuitenkin yritysneuvojat kokevat, että heidän digitaalinen osaamisensa on aloittelija- tai perustasolla. Asia käy ilmi Digiyritysneuvonta-hankkeen alkukartoituskyselystä. Tulokset osoittavat, että hankkeelle on olemassa todellinen tarve yritysneuvojien osaamistason kasvattamiseksi. Myös yritysneuvojien itsensä innokkuus ottaa uusia työkaluja käyttöön on suurta.

Kyselyyn vastasi noin 30 yritysneuvojaa viidestä mukana olevasta hankeorganisaatiosta. Yritysneuvojat analysoivat kyselyssä omaa digiosaamistaan ja oman organisaation tukea digimatkalla. Heiltä kysyttiin myös, mistä aihepiireistä he toivoisivat saavansa lisää osaamista. Kysely koostui eri osa-alueista, joita olivat: taustatiedot, kyber- ja tietoturva, digitaalinen markkinointi ja -myynti, data- ja digiliiketoiminnan mahdollisuudet (ansaintalogiikat), tekoäly sekä työhyvinvointi. Kysely toistetaan hankkeen päätteeksi, jotta pystymme tarkastelemaan hankkeen vaikutuksia osaamistason nostoon sekä neuvojien työhyvinvointiin.  

Yritysneuvojat digimyönteisiä ja innostuneita osaamisen kasvattamiseen  

Vastaajista 73 % arvioi digitaalisen osaamisensa tason olevan joko aloittelija- tai perustasolla. Tämä luku toi hyvin esiin sen, että Digiyritysneuvonta-hankkeellemme on olemassa todellinen tarve yritysneuvojien osaamistason kasvattamiseksi, jotta pystymme jatkossa tarjoamaan asiakasyrityksillemme ajantasaista neuvontaa. 

Teemoista erityisesti tekoälyosaamisen kasvattaminen koettiin tärkeäksi. Oli ilahduttavaa kuulla, että vastaajista noin 70 % käyttää jo työssään apuna tekoälyä, ja lähes kaikki vastaajat haluaisivat lisätä tekoälyn käyttöä työtehtäviensä hoitamisessa. Muita osaamisalueita, joissa osaamisen nosto koettiin tärkeäksi, olivat erityisesti digitaalinen markkinointi ja myynti, data- ja digiliiketoiminta sekä digitaaliset työkalut. Suurin osa vastaajista, 77 %, kertoi osallistuneensa viimeisen kahden vuoden aikana digitaalisiin työkaluihin liittyvään koulutukseen, mutta tästä huolimatta lisäkoulutuksen tarvetta siis on. Kaikki vastaajat olivat myötämielisiä erilaisten digitaalisten työkalujen käyttöä kohtaan ja suurin osa heistä, lähes 50 %, suhtautui uusien digitaalisten työkalujen käyttöön jopa erittäin innostuneesti. 

Digikyvykkyys nousuun koulutusten avulla  

Tulokset kertovat siitä, että hankkeellemme on tilausta. Moni toivoi saavansa lisää tietoa ja koulutusta digikyvykkyyteen liittyvistä teemoista, ja hankkeen aikana tarjoammekin yritysneuvojille tukea ja koulutusta näihin teemoihin liittyen.  

Myös ensi vuoden syksyllä voimaan tuleva EU:n uusi datasäädös nousi vastauksissa esiin. Siihen liittyen kaivattiin lisää ohjeistusta. Tämä aihepiiri on sellainen, johon hankkeessa ei ollut varauduttu, mutta tulemme järjestämään tähän liittyvän perehdytyksen hankkeen aikana. 

Useampi vastaaja koki, että digitaalisista trendeistä ja teknologioista ajan tasalla pysyminen on hankalaa. Tulemme varmasti pohtimaan hankkeen aikana, miten tätä voitaisiin helpottaa ja toisaalta estää liiallista tietoähkyä. 

Tarkastelussa myös koulutusten ja tekoälyn yhteys työhyvinvointiin  

Oli ihanaa huomata, että kyselyyn vastanneet yritysneuvojat kokevat työnsä merkitykselliseksi. Työ- ja yksityiselämän tasapainottaminen oli suurimmalla osalla hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla, mutta vastaajista löytyi myös niitä, jotka kokevat sen vain kohtalaiseksi tai huonoksi. Tulemme tarkastelemaan, miten koulutuksen lisääminen ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet vaikuttavat tähän kokemukseen.  

Työyhteisön tuki sai kiitosta suurimmalta osalta vastaajista, mikä tietenkin on mahtava asia. 

Toivottavasti hankkeemme tuo yritysneuvojille eväitä parempaan työarkeen sekä parantaa asiakaskohtaamistemme laatua. Tätä pääsemme tarkemmin tarkastelemaan hankkeen päättyessä, kun kysely toistetaan. 

Lue seuraavaksi

Datatalous
Energiansäästöä datalla – yhteistyöllä kohti energiatehokkaampaa kiinteistönhallintaa työhyvinvointi huomioiden
Datatalous

Energiansäästöä datalla – yhteistyöllä kohti energiatehokkaampaa kiinteistönhallintaa työhyvinvointi huomioiden

Rakennettu ympäristö kuluttaa merkittävän osan energiasta ja tuottaa suuren osan päästöistä. Energiansäästöä datalla -hanke tarttuu tähän haasteeseen yhdistämällä isännöintipalvelujen, kiinteistöhallinnan, huoltopalveluiden ja teknologiaosaajien voimat. Tavoitteena on kehittää datan hyödyntämistä energiatehokkuuden parantamiseksi siten, että samalla edistetään alan ammattilaisten työhyvinvointia.

Nina From
Digitaalinen taloushallinto
Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon
Digitaalinen taloushallinto

Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon

Syyskuussa käynnistynyt Peppol-kouluttajakoulutus tuo Suomeen uudenlaista osaamista digitaalisen taloushallinnon saralle. Koulutus toteutetaan TIEKEn ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä, osana Datatalouden Uudet Mahdollisuudet (DUM) -hanketta. TIEKE vastaa koulutuspakettien tuottamisesta ja kouluttajien kouluttamisesta, loppuvuonna Jamk alkaa kouluttamaan keskisuomalaisia yrityksiä datan hyödyntämisessä liiketoiminnassa, jolle Peppol-sanomat luovat hyvää pohjaa.

Nina From
Datatalous
Datalla Energiansäästöä -hanke mukana Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa
Datatalous

Datalla Energiansäästöä -hanke mukana Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa

Datalla Energiansäästöä -hanke tuo uutta näkökulmaa isännöinti- ja kiinteistö-palvelualalle hyödyntämällä vertailudataa energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on auttaa isännöitsijöitä ja taloyhtiöitä tunnistamaan säästömahdollisuudet, perustelemaan energiatehokkuustoimet osakkaille ja muuttamaan ne konkreettisiksi euroiksi. Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa hankekumppanit esittelivät käytännön ratkaisuja ja innosti alan toimijoita mukaan kehitystyöhön.

Teemu Lehtinen, KIRAHub (KIRA-InnoHub ry)