Elektroniikkalaitteet ovat sekä datatalouden että kiertotalouden raaka-ainetta. Näiden kahden rajapinnassa tapahtuu nyt paljon. Parhaimmillaan muutokset tukevat molempia: data edistää tuotteiden jäljitettävyyttä, korjauspalveluja ja kiertotaloutta. Toisaalta tuotepassien vaatimat tiedot luovat uusia datatalouden mahdollisuuksia.
Digitaaliset tuotepassit tehostavat datan liikkumista ja kiertotaloutta
Digitaaliset tuotepassit ovat EU:n kehittämä keino koota yhteen dataa tuotteiden kestävyydestä, raaka-aineista, materiaaleista ja turvallisuudesta. Ne tuovat kaikki tuotteisiin liittyvät tiedot helposti saataville, mikä parantaa datan liikkumista eri toimijoiden välillä ja luo arvoa koko toimitusketjulle.
”Tuotepasseilla on iso rooli kiertotalouden liiketoiminnan kehittämisessä. Datan liikkuminen eri toimijoiden välillä tulee olemaan jatkossa hyvin merkittävää,” Sandvikin tutkimusinsinööri Eero Kauko ennakoi.
”Datan hallinnan avulla tiedot kulkevat paremmin kaikkien osapuolten välillä. Tämä hyödyttää sekä valmistajia että alihankkijoita. Kun tietoa jaetaan molempiin suuntiin, tuotteita ja toimintaa voidaan kehittää tehokkaammin.”
Kaukon mukaan tuotepassien datan avulla yritykset voivat parantaa kestävän kehityksen tavoitteidensa toteutumista kuten päästövähennyksiä ja materiaalin kierrätystä.
”Tuotepassien sisältämien tietojen ansiosta yritys voi parantaa raportointikykyään eli ymmärtää omaa toimintaansa paremmin kuin aikaisemmin.”
Digitaaliset tuotepassit otetaan käyttöön vuodesta 2027 alkaen vaiheittain. Euroopan komissio julkaisee pian työsuunnitelman tuotepassien käyttöönotosta, ja ensimmäisinä vaiheina toteutetaan akkujen ja paristojen, tekstiilien ja vaatteiden sekä raudan ja teräksen tuotepassit.
Datasäädös tehostaa datan hyödyntämistä
EU:n datasäädös muuttaa merkittävästi sitä, miten yritykset hallitsevat ja jakavat tuotteista kertyvää dataa. Sen tavoite on varmistaa, että sekä yritykset että kuluttajat voivat hyödyntää tätä dataa oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti.
Säädös koskee laajasti kaikkea dataa, jota syntyy verkkoon kytkettyjen laitteiden käytöstä. Näitä voivat olla niin pienet sensorit ja älykellot kuin suuret teollisuuslaitteet kuten paperikoneet tai lentokoneet.
Nykyään, jos esimerkiksi tehdasrobottiin tukee vika, vain laitteen valmistajalla on pääsy dataan ja korjausmahdollisuus. Datasäädös muuttaa tilanteen: käyttäjä voi pyytää, että myös halvempi korjauspalvelu saa pääsyn dataan. Tämä voi tehdä tuotteiden korjaamisesta helpompaa.
”Jos tuotepassilla tai sen datalla kehitetään palvelumalleja, ne voivat helpottaa yrityksen työtä esimerkiksi raportoinnissa ja vähentää tarvittavia resursseja. Ne voivat myös suunnata työpanosta oleellisiin asioihin” Kauko arvioi.
Digitaaliset tuotepassit parantavat elektroniikkalaitteiden jäljitettävyyttä
EU:n datasäädös ja digitaaliset tuotepassit liittyvät saumattomasti yhteen, SER-tuottajayhteisö ry:n (SERTY) toiminnanjohtaja Arto Puumalainen korostaa. Hän näkee, että datasäädös ja digitaaliset tuotepassit voivat parantaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden seurantaa ja jäljitettävyyttä.
”Datasäädös ja tuotepassit voivat osaltaan auttaa varmistamaan, että laitteet tulevat asianmukaiseen kiertoon. Seurattavuus ja jäljitettävyys ovat tärkeä asia”, Puumalainen toteaa.
Elektroniikkalaitteiden jäljitettävyys on erityisen tärkeää kierrätyksen näkökulmasta. Kun laitteen koko elinkaari tiedetään tarkemmin, voidaan varmistaa, että sen sisältämät arvokkaat materiaalit saadaan takaisin kiertoon.
SERTY on kiinnostunut etenkin siitä, miten tieto laitteiden materiaalikoostumuksesta voisi auttaa kierrätysprosesseja.
”Digitaalinen tuotepassi voisi käytännössä auttaa korjaustarpeen arvioinnissa. Siitä löytyisi tieto, mistä laite on rikki, paljonko se maksaa ja paljonko menee töitä sen korjaamiseen. Siellä voisi olla jopa käyttöohjeet tai korjausohjeet.”
Arto Puumalainen, SERTY
Parhaimmillaan tuotepassit voivat edistää pidempää käyttöikää. Erityisen tärkeää on, että tieto laitteiden koostumuksesta ja korjausohjeista on helposti saatavilla.
”Jos tuotepassin avulla pystytään säilyttämään tietoa laitteen koko elinkaaren ajalta, se voisi mullistaa kierrätyksen ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia.”
Sääntelyyn vastaaminen tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia pk-yrityksille
Pk-yrityksille siirtyminen uusien vaatimusten mukaiseen toimintaan saattaa tuoda haasteita. On kuitenkin hyvä huomata, että datasäädöksen velvoitteet eivät koske samalla tavalla kaikkia elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksiä – soveltamiseen vaikuttaa se, valmistaako yritys verkkoon kytkeytyviä elektroniikkalaitteita. Pk-yritykset on vapautettu osasta säädöksen velvollisuuksista, mutta vaatimuksia voi toisaalta kohdistua niihinkin, jos ne toimivat osana laajempia tuotantoketjuja
”Omien järjestelmien mukauttaminen seuraavan toimitusketjun vaiheen datatarpeisiin on iso haaste. Tietojen pitäisi olla saatavilla mahdollisimman automaattisesti”, Eero Kauko toteaa.
Kaukon mukaan panostaminen datanhallintaan kuitenkin parantaa laatua ja arvonluontia. ”Se usein parantaa kannattavuutta, ja miksei myös imagoa.”
Pienet ja keskisuuret yritykset voivat valmistautua tulevaan selvittämällä, mitä tietoa niillä jo on ja mitä niiltä mahdollisesti vaaditaan.
”Isommat yritykset alkavat vaatia datapisteitä omia raportointejaan varten. Pk-yritykset voivat tutkia, mitä tietoa on saatavilla ja mitä vielä puuttuu. Kannattaa kysyä isommilta yrityksiltä, mitä tietoa ne tarvitsevat,” Kauko neuvoo.
Sandvik on toteuttanut digitaalisten tuotepassien pilotteja, esimerkiksi akkupassin, joka oli esillä Las Vegasin kaivosmessuilla. Pilotti herätti kiinnostusta, mutta paljasti myös haasteita.
”Datapisteiden määrä on valtava. Pelkästään yksittäisen tuotteen, kuten akun, seuraaminen on yllättävän ison työn takana. Osa datapisteistä on helposti saatavilla, mutta joidenkin saaminen haltuun on haastavampaa,” Kauko toteaa.
Puumalainen uskoo, että yritysten kannattaa panostaa dataan erityisesti tietoturvan näkökulmasta.
”Kun IoT tulee joka paikkaan, jääkaapista alkaen, se mahdollistaa myös uudenlaisia tietoturvauhkia. Tietoturva-asiat korostuvat entistä enemmän kaiken sääntelyn myötä.”
Digitaaliset tuotepassit ja datasäädös hyödyttävät myös kuluttajia
Tuotepassit ja datasäädös hyödyttävät myös kuluttajia. Tuotepassi auttaa arvioimaan, kannattaako tuote korjata, mitä osia siitä puuttuu, paljonko korjaus maksaa ja paljonko siihen menee aikaa.
Eero Kauko näkee, että loppukäyttäjät saavat datasta konkreettista hyötyä.
”Loppukäyttäjät voivat saada helpommin itselleen valmiiksi käsiteltyä dataa, joka auttaa heitä omassa toiminnassaan. He pystyvät tekemään omaa työtään tehokkaammin tai kehittämään omaa toimintaansa haluttuun suuntaan.”
Puumalainen muistuttaa kuitenkin, että elektroniikka-alalla kuluttajien käyttäytyminen on haaste kierrätyksen kannalta.
”Nykyään ihmiset tekevät ostopäätöksiä hinta edellä, ja halvinta laitetta harvoin kannattaa korjata. Jos esimerkiksi työtunti maksaa 70 euroa, niin 30 euron kahvinkeitintä ei lähdetä korjaamaan.”
Mitä yritysten pitäisi nyt tehdä?
Yritysten on syytä tuntea data-asetuksen antamat mahdollisuudet ja velvoitteet ja valmistautua datasäädökseen, jota sovelletaan syksystä 2025 alkaen.
Käytännössä yritysten kannattaa nyt:
- Tunnistaa, mitä IoT-tuotteita yritys valmistaa tai käyttää, ja kartoittaa näiden laitteiden keräämä data sekä nykyiset datavirrat
- Rakentaa tekniset järjestelmät ja rajapinnat, joiden kautta asiakkaat pääsevät käyttämään IoT-tuotteiden keräämää dataa helposti ja turvallisesti
- Suunnitella tietosuoja- ja tietoturvakäytännöt, jotka täyttävät datasäädöksen vaatimukset ja varmistavat turvallisen datan jakamisen
- Valmistautua kolmansien osapuolten datapyyntöihin ja luoda selkeät käytännöt sille, miten datan käyttötarkoitus rajataan ja valvotaan
- Hyödyntää digitaalisia tuotepasseja omien tuotteiden vastuullisuus- ja kiertotaloustietojen jakamiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen
TIEKEn DataVa-hanke auttaa elektroniikka- ja sähkölaiteteollisuuden pk-yrityksiä omien datavalmiuksiensa tunnistamisessa ja kehittämisessä. Valmennus alkaa elokuussa 2025.
DataVa-hanke tarjoaa elektroniikka- ja sähkölaiteteollisuuden pk-yrityksille konkreettista apua datavalmiuksien kehittämiseen. Hankkeessa yritykset saavat maksuttoman valmennuksen, jonka avulla ne oppivat tunnistamaan omat datavalmiutensa, valmistautumaan EU:n datasääntelyyn ja kehittämään uutta datapohjaista liiketoimintaa. Yrityksille tarjotaan myös datatalouden taitojen osaamismerkistö ja työkaluja kuten datavalmiustesti, jolla yritykset voivat kartoittaa nykytilansa.
Älä jää odottamaan velvoitteiden voimaantuloa, vaan ilmoittaudu nyt mukaan maksuttomaan valmennukseen! Lisätietoja hankkeesta ja valmennuksesta antaa myös TIEKEn asiantuntija Mikko Eloholma.
Mitä datasäädös tarkoittaa julkiselle sektorille ja kuluttajille?
Datasäädös astuu näistä kahdesta ajankohtaisesta sääntelystä voimaan ensimmäisenä, jo ensi syksynä. Siksi sen vaikutuksiin onkin syytä kiinnittää huomiota mahdollisimman pian.
Mitä datasäädös tarkoittaa julkiselle sektorille?
- IoT-datan saa käyttöön helpommin ja pienemmillä kustannuksilla.
- Palveluiden kehittäminen ja kehittämistarpeiden ennustaminen voivat mahdollistua IoT-datan ansiosta.
- Selkeät ja yhdenmukaiset pelisäännöt selkiyttävät yhteistyötä toimittajien kanssa. Toisaalta vielä ei ole tarkkaa tietoisuutta siitä, mitä datasäädöksen kautta voidaan vaatia toimittajilta.
- Sääntelyvaatimukset voivat helpottaa hankintaohjeiden laatimista. On kuitenkin huomioitava, että datasäädös koskettaa vain suurimpia toimijoita, ei mikro- ja pienyrityksiä.
- Sääntelyyn vastaamiseksi on tärkeää pohtia, kuka organisaatiossa vastaa toimeenpanosta.
- Ennen datan hyödyntämistä tulee ymmärtää, milloin IoT-data on henkilötietoa.
- Huomioitava vaikutukset palveluiden suostumustenhallintaan ja tilaajan käyttöliittymän tietoihin sekä niiden anonymisointiin ja pseudonymisointiin.
Lähde: Kuntaliitto. Katso myös www.kuntaliitto.fi/eudigidata.
Mitä datasäädös tarkoittaa kuluttajille?
- Kuluttajilla on oikeus päästä käsiksi omistamiensa laitteiden tuottamaan dataan.
- Kuluttajilla on oikeus siirtää laitteen data kolmannelle osapuolelle esimerkiksi huollon hankkimista varten.
- Datasäädös parantaa kuluttajien oikeutta vaihtaa pilvipalvelutarjoajaa ja siirtää tietojaan järjestelmästä toiseen.
- Dataa ei saa käyttää kilpailevan tuotteen kehittämiseen.
- Osa verkkoon kytkettyjen laitteiden keräämästä datasta on henkilötietoa, jolloin henkilöllä on käytössä myös tietosuojalainsäädännön turvaamia oikeuksia.
