Digitaitoja aikuisille
Digikyvykkyys

Kuva: Outi Neuvonen

Digitaitoja aikuisille

Suomi on sijoittunut monilla mittareilla hyvin globaaleissa digivertailuissa, mutta suomalaisten digiosaamisessa on petrattavaa.

Eivätkö kaikki suomalaiset osaakaan käyttää tietokonetta ja älypuhelinta?

”Se on voimakas näköharha. Tämä asia koskee kaikenikäisiä suomalaisia”, TIEKEn digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja sekä InPromptu-hankkeen projektipäällikkö Hanna Vuohelainen sanoo.

Tieto- ja viestintäteknologia on kouluissa tiivis osa opetusta. Samalla meillä on aikuisväestössä paljon ihmisiä, jotka eivät ole oman opintopolkunsa aikana päässeet hankkimaan digitaalisia perustaitoja.

TIEKE tarttui ongelmaan keväällä 2018 InPromptu-hankkeella, johon se on saanut EU:n ESR-rahoitusta. Hanke keskittyy aikuisten digitaitojen kehittämiseen. Näin siksi, että aikuisten PISA-tutkimus PIAAC paljasti, että isolla osalla suomalaisista aikuisista on merkittäviä puutteita digiperustaidoissa.

”On näköharha, että kaikilla on riittävät digitaidot.”

PIAAC-tulokset eivät olleet TIEKElle yllätys, sillä se oli jo aiemmin todennut useiden yhteistyötahojen kanssa saman ilmiön. Kumppaneiden kautta löytyi yksi uusi kanava lähteä korjaamaan tilannetta.

InPromptu käynnistettiin pilotilla, jonka jälkeen toimintamallia on kehitetty määrätietoisesti kolmen vuoden ajan.

”Niiden ihmisten kanssa, joilla on vaatimattomat perustaidot, tarvitaan paljon resursseja vievää lähivalmennusta. Tämä vaatii  jalkautumisen ympäri Suomea. Järjestökumppaneiden, kuten Helsingin Työkanava HeTyn, kanssa olemme tavoittaneet moninaisen joukon aikuisia, jotka tarvitsevat opastusta digitaitoihin.”

TIEKE ja HeTy ovat tuottaneet hankkeessa laajan materiaalipaketin keskeisistä digitaidoista. Sen voi ladata verkosta digitaitojen osaamiskirjana. Kirja on saatavilla pdf-tiedostona. Painettua versiota lähetetään  mukana olleiden yhdistysten käyttöön.

Kahden tason valmennusta

Digivalmennusta on tehty yhdistysten kanssa kahdella tavalla: oppia on annettu yhdistysten jäsenille ja yhdistysaktiiveja on valmennettu käyttämään digitekniikkaa entistä tehokkaammin yhdistysten toiminnan pyörittämiseen.

”Jo pelkästään tiedotteiden tekemiseen, sosiaalisen median kanavien käyttöön ja sähköpostilistojen jakamiseen olemme voineet tuoda yhdistyksille uutta osaamista”, Vuohelainen sanoo.

”Ihmiset ovat huomanneet, että he eivät ole yksin puutteellisten digitaitojen kanssa.”

Hankkeen tavoitteena on ollut se, että yhdistyskumppanit voivat jatkossa valmentaa paikallisesti ihmisiä digitaidoissa. Korona-aika on tuonut tähän omat vaikeutensa, koska yhdistysten on pitänyt rajoittaa toimintaansa.

Toisaalta korona on vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat aiempaa motivoituneempia hankkimaan digitaitoja, koska monien asioiden hoitaminen vaatii perusdigitaitojen hallintaa. Verkko-ostosten tekeminen, nettikonsertit tai verkkotapaamisiin osallistuminen ei ilman niitä onnistu.

”Ihmiset ovat huomanneet, että he eivät ole yksin puutteellisten digitaitojen kanssa.”

Valmennukset on otettu ilolla vastaan. Ihmiset ovat rohkaistuneet digin äärelle. ”Hekin, joilla on ollut korkea kynnys hankia digitaitoja, ovat saaneet niitä ja voivat nyt hyödyntää digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia”, Vuohelainen sanoo.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub
Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli
Vastuullisuus
SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen
Vastuullisuus

SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen

Business Joensuun operoima SOHJO on vakiinnuttanut asemansa Itä-Suomen keskeisimpänä bisnes- ja verkostoitumistapahtumana. Maaliskuussa 2026 Joensuussa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kehittäjäorganisaatioita, sijoittajia ja asiantuntijoita Suomesta ja kansainvälisesti. Keskusteluissa korostuivat kasvu, teknologia ja innovaatiot – kiinteässä yhteydessä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään.

Marko Silventoinen