Työn murros koskettaa jokaista suomalaista ja kaikkia toimialoja tavalla tai toisella. Nämä muutospaineet pakottavat meidät siirtymään jatkuvan oppimisen aikaan. Tästä ollaan Suomessa jopa hämmästyttävän yksimielisiä, ja asiaan on innolla tartuttu. Niinpä oppimisen ja osaamisen alueella tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja eri toimijat ovat pohtineet ratkaisuja monitahoisiin kysymyksiin.
Perusopetus on kaiken kulmakivi, ja siihen Suomi myös investoi. Lasten ja nuorten tutkintokoulutukseen käytetään julkista rahaa kolminkertaisesti verrattuna työuran aikaiseen oppimiseen. Nyt onkin aika tarkastella työuran aikaista oppimista ja siihen suunnattavia investointeja. Jatkuvan oppimisen strategia voi toteutua monin tavoin, ja eri toimijoiden vaihtoehdoilla.
Osaaminen on paras sosiaaliturva, sillä se mahdollistaa työn, toimeentulon ja osallisuuden.
Jotta saamme laadukkaita oppimispolkuja tarjolle riittävästi, on syytä pohtia yksityisten väylien rinnalla julkisten kouluttajien osaamisen, kokemuksen, ohjelmien ja sisältöjen käyttöä tutkintoon johtavan koulutuksen ohella myös kansakunnan jatkuvan oppimisen tarpeisiin.
Voidaankin kysyä, millaisen roolin yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat työuran aikaisen oppimisen edistämiseksi. Jatkuvan oppimisen malli edellyttää myös sitä, että ammatilliset oppilaitokset, avoin korkeakouluopetus ja vapaa sivistystyö tuottavat omilla paikkakunnillaan työelämän tarpeiden mukaista koulutusta. Näin niiden asema paikkakunnan julkisyhteisöjen ja yritysten henkilöstökoulutuksessa vahvistuu, ja pk-yritykset saavat kaipaamaansa tukea henkilöstön kehittämisessä.
Tulevaisuudessa jokaisen suomalaisen vastuu oman osaamisensa vaalimisesta kasvaa opiskelun siirtyessä lapsuudesta ja nuoruudesta tasaiseksi virraksi koko elämän varrelle. Silloin tarvitaan myös entistä parempia oppimisen taitoja; tärkeintä on kyky, halu ja into oppia joustavasti uutta, myös töiden ohessa.
Jatkuvan oppimisen aikakausi merkitsee myös siirtymistä kohti entistä tasaarvoisempaa yhteiskuntaa. Osaaminen on paras sosiaaliturva, sillä se mahdollistaa työn, toimeentulon ja osallisuuden. Osaamisen muuttuminen kertainvestoinnista jatkuvaksi oppimiseksi on valtava muutos, eikä se tietenkään synny ilmaiseksi, vaan vaatii investointeja eri tahoilta.
Kevätkauden Tiedosta-lehti esittelee tällä kertaa näkökulmia tulevaisuuden oppivaan, osaavaan ja onnistuvaan Suomeen.
Toivotan hyvää kesää ja innostavia ajatuksia juttujen parissa!
Tiedosta-lehti 1/2019 ilmeistyi toukuussa teemalla: Tulevaisuuden Suomi oppii, osaa ja onnistuu.
