Vastaava murros koettiin kouluissa ja korkeakouluissa. Etäopiskelusta, tai pikemmin itseopiskelusta tuli hetkessä opettajien ja oppilaiden arkea. Luokkahuoneista lähdettiin kuitenkin niin kiireellä, ettei opettajille ehditty opettaa etäpedagogiikkaa eikä oppilaille itseohjautuvaa opiskelua. Osalta se sujuu luonnostaan, kaikilta ei. Kevään arvosanat saattavat yllättää.
Etätyön, -oppimisen ja -kokousten tekniikka on ollut valmiina pitkään. Käyttöönoton esteenä ovat olleet lähinnä tottumukset ja asenteet. Digiloikka on jäänyt ottamatta, koska ihmisten kykyyn johtaa itseään ei olla luotettu. Työtä on totuttu arvioimaan ajan eikä tulosten perusteella.
Koronavirus levisi niin nopeasti, ettei etätyövälineiden käyttöä ehditty kouluttaa.
Ennen koronavirusta etätyötä sai tehdä monella työpaikalla vain esimiehen luvalla esimerkiksi kaksi päivää kuussa, mitä pidettiin suurena luottamuksen osoituksena. Vasta kun pandemian rajoittamistoimet eivät jättäneet vaihtoehtoja, vastahakoisemmankin johtajan oli pakko hyväksyä tilanne; joko tehtiin etätöitä tai ei tehty mitään töitä.
Kaikkiin tehtäviin etätyö ei sovi, eikä etätöihin siirtyminen kertarysäyksellä ole ollut kenellekään helppoa. Koronavirus levisi niin nopeasti, että jos etätyövälineet eivät olleet entuudestaan tuttuja, niiden käyttöä ei ehditty kouluttaa. Antti Holman ratkiriemukas Youtube-video Äiti ja Skaips-komferemssi on koettu monessa perheessä, kun sadattuhannet suomalaiset ovat osallistuneet ensimmäiseen verkkokokoukseensa ilman koulutusta tai teknistä tukea.
Vanhaan ei ole paluuta, kun nyt olemme nähneet etätyön ja -oppimisen toimivan. Pandemian jälkeen aiempaa useampi on etätöissä yhden tai useamman päivän viikossa. Tämä näkyy työmatkaliikenteessä, toimitilavuokrissa ja lounasravintoloiden pöydissä. Todennäköisesti myös sairauspoissaolot vähenevät, kun entistä useampi tuntee hallitsevansa omaa työtään.
Pelkkä etävälineiden hankkiminen ja kouluttaminen eivät riitä. Hajautetut työ- ja oppimisyhteisöt tarvitsevat uutta johtamista ja pedagogiikkaa. TIEKEn tavoin monella pandemiaa etätöihin väistäneellä työpaikalla on otettu käyttöön virtuaaliset kahvitauot, verkkokokoukset, joilla ei ole asialistaa.
Etätyön ja -opiskelun ergonomiaa, työsuojelua ja vastuita pitää miettiä pandemian jälkeen. Kattaako kunnan vakuutus, jos koululainen katkaisee jalkansa etäoppitunnilla? Kuka on vastuussa kotityöpisteen ergonomiasta? Työpaikalla voi olla käytössä tuhansien eurojen säätökalusteet, mutta etätöissä kökitään selkä kyyryssä kesämökin pöydän kulmalla. Fysioterapeuteille riittää töitä.
Pureudu TIEKEn kanssa käynnissä olevaan #digikolmiloikka’an!
Poimitaan yhdessä talteen koronan paljastamat tietoyhteiskuntakehityksen mahdollisuudet ja pullonkaulat. Osallistu jakamalla havaintosi viikoittain vaihtuvien teemojen alla ja voita 200 euron lahjakortti.
Jaa kanssamme teemaan liittyvät omat havaintosi, kiinnostavimmat uutisotsikot tai parhaat meemit alla mainituilla hashtageilla. Pingaa @tiekery mukaan postaukseen tai kommentoi suoraan viikon teemaa koskevaan julkaisuumme Facebookissa tai LinkedInissä.
Uuden teeman avaamme aina maanantaisin. Poimimme viikon päätteeksi herkullisimmat huomiot esiin osoitteessa https://tieke.fi/digikolmiloikka/. Arvomme viikolla 24 kaikkien osallistuneiden kesken 200 euron lahjakortin Verkkokauppa.comiin.
Viikko 18: #työ #digikolmiloikka @tiekery
Viikko 19: #oppiminen #digikolmiloikka @tiekery
Viikko 20: #ruoka #digikolmiloikka @tiekery
Viikko 21: #bisnes #digikolmiloikka @tiekery
Viikko 22: #vapaaaika #digikolmiloikka @tiekery
Viikko 24: Voittaja arvotaan.
Koosteet julkaistaan sivulla Digikolmiloikka.
