Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?

Kestävyyssiirtymän vauhdittamiseen tarvitaan kuitenkin lisää osaajia ja uusia ratkaisuja.  Koulutusta on jo hyvin tarjolla eri koulutusasteilla ja eri alojen ammattilaisille, ja kiertotalouden etenemistä mitataan useilla eri mittareilla sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kiertotalousosaamista yksilön ja organisaation näkökulmasta voidaan mitata esimerkiksi uuden, valtakunnallisen Kiertotalouden osaamismerkistön avulla.

Nykyinen globaali talousjärjestelmä perustuu ylikulutukseen, mikä näkyy niin luonnonvarojen kuin energian käytössä sekä kulutustottumuksissa. Ylikulutuksen ja nykyisen toimintamme seurauksia ovat ilmastonmuutos, luontokato, roskaantuminen ja saastuminen.

Kestävyyssiirtymä tarkoittaa muutosta globaaliin talousmalliin – siirtymistä pois lineaaritalouden ylikuluttavasta talousmallista, prosesseista ja toimintavoista, kohti kestävää ja reilua maailmantaloutta – joka toimii maapallon kantokyvyn rajoissa. Systeemisellä muutoksella toteutetaan konkreettisia ratkaisuja toimintatapamuutosten lisäksi yhteiskunnan rakenteissa, päätöksenteossa ja prosesseissa. Uusien asioiden oppimisen lisäksi tarvitaan rakenteellista poisoppimista – pois niistä toimintatavoista, jotka pitävät yllä nykyistä ylikulutukseen perustuvaa elämäntapaamme, kohti yhden maapallon kokoista taloutta.

Kestävyyssiirtymän ja systeemiseen muutokseen toteuttamiseen tarvitaan hyvin monialaista osaamista – luonnontiede- ja liiketoimintaosaamista, hallinnollista osaamista, lainsäädäntöä, yhteiskuntatieteitä, sosiaalipolitiikkaa, kulttuurituntemusta ja luovia aloja. Kestävyyssiirtymä koskettaa kaikkia. Koulutuksen kautta tulee turvata alasta ja työtehtävistä riippumaton uusi osaaminen, ja sitä kautta tuodaan kaikille mahdollisuus tasavertaisesti osallistua muutoksen tekemiseen.

Ydinkysymyksiä muutoksessa ovat:

Kiertotalous on yksi ratkaisuista ylikuluttavan lineaaritalouden vaihtoehdoksi. Kiertotalouden perusajatus on pitää käyttöönotetut luonnonvarat käytössä mahdollisimman pitkään ja käyttöiän lopussa kierrättää ne. Sen ytimessä on tavoite suunnitella ja valmistaa kestäviä, korjattavia ja huollettavia tuotteita ja pitää nämä tuotteet käytössä mahdollisimman pitkään.

Kiertotalouden toteutuminen tarkoittaa uudenlaisia ratkaisuja ja toimintatapoja läpi tuotteen elinkaaren, materiaalikehitys- ja tuotesuunnitteluvaiheissa, käytön aikana, elinkaaren lopussa tuotteiden takaisinottovaiheessa, osien ja komponenttien uudelleenkäyttövaiheissa sekä lopulta materiaalikierrätyksen varmistamisessa. Muutos tarkoittaa myös teollisten arvoketjujen ja prosessien kehittämistä sekä kiertotaloudenmukaisten liiketoimintamallien käyttöönottoa. Siirtyminen kestävään kiertotalouteen edellyttää uudenlaista ajattelua sekä uusia toimintamalleja kaikkiin materiaalin ja tuotteen elinkaaren vaiheisiin. Kiertotalouden osaamisen näkökulmasta siirtymään tarvitaan sekä geneerisiä uusia taitoja että alakohtaista kiertotalousosaamista. Kiertotalousosaajan tulee ymmärtää kestävyyssiirtymän tavoitteet ja miksi ja miten kiertotalous voi toimia ratkaisuna taklaamaan globaalia kestävyyskriisiä niin omalla toimialalla kuin omassa työssäkin.

Keväällä 2025 lanseerattu Kiertotalouden osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin asiantuntijatason kiertotalousosaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Merkistö koostuu neljästä perusmerkistä ja kahdesta koontimerkistä. Kullekin perusmerkille on määritetty osaamistavoitteet ja osaamiskriteerit, jotka testataan merkkikohtaisilla arvioitavilla hakemuksilla erilaisten tehtävien kautta.

Kiertotalouden osaamismerkistön ensimmäisessä vaiheessa keskitytään laajoihin kokonaisuuksiin, kuten ymmärrykseen kestävyyssiirtymän ja systeemisen muutoksen tarpeesta globaalissa talousjärjestelmässä sekä muutoksen tarpeesta yhteiskunnan eri sektoreilla. Toisessa vaiheessa edetään enemmän soveltavan osaamisen mittaamiseen. Siinä merkin hakijan pitää osata yhdistää osaamistaan organisaation toimintaan sekä esittää esimerkkejä kiertotalouden toteutumisesta ympäröivässä yhteiskunnassa.

Kiertotalouden osaamismerkistöllä voidaan tunnistaa olemassa olevaa osaamista ja tehdä osaaminen näkyväksi. Osaamismerkistön tavoitteena on toimia osaamisen tunnistamisen työkaluna koulutusjärjestelmän ja työelämän rajapinnalla. Kiertotalouden osaamismerkistön avulla voidaan mitata kiertotalousosaamisen tasoa yhteiskunnassa myös laajemmin. Osaamisen mittaamisen perusteella on huomattavasti helpompaa lähteä kehittämään täydentävää koulutusta eri toimialoille ja organisaatioille, kun tunnistetaan ja tiedetään mahdolliset osaamisen puutteet.

Kiertotalouden osaamismerkistö palvelee erityisesti työnantajia, jotka ovat kehittämässä organisaatiota kohti kiertotaloutta ja näin kasvattamassa oman organisaationsa kiertotalousosaamista. Osaamismerkistön avulla organisaatio saa kattavan kuvan kiertotalousosaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Työnantajat voivat hankkia osaamismerkistön omaan käyttöönsä tai hankkia kiertotalousosaamisen kehittämiseen ja tunnistamiseen liittyvän palvelun koulutuskumppanilta.

Lisäksi merkistöä voidaan hyödyntää esimerkiksi ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa niin henkilöstön kuin opiskelijoiden osaamisen tunnistamiseen. Oppilaitokset ja muut koulutuksen järjestäjät voivat tarjota kiertotalousosaamiseen liittyvää koulutusta ja osaamismerkkien suoritusmahdollisuutta asiakkailleen. Osaamismerkistön keskeistä kohderyhmää ovat myös organisaatioiden työntekijät sekä työnhakijat, joiden on osaamismerkistön avulla helpompi tunnistaa ja todentaa omaa kiertotalousosaamistansa sekä tehdä se haluamallaan tavalla näkyväksi.