Yhteinen ymmärrys ja yhteentoimivat järjestelmät jouhevoittavat kauppaa
Digitaalinen taloushallinto

Yhteinen ymmärrys ja yhteentoimivat järjestelmät jouhevoittavat kauppaa

TIEKEn Verkottaja-palvelu saa bisneskumppanusten järjestelmät ymmärtämään toisiaan. Sanomat ja soveltamisohjeet on luotu toimialakohtaisissa työryhmissä.

Verkottajan ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2005 ja uusin päivitys kesäkuussa 2020. Kehitystyön käynnistivät 1990-luvun alussa suomalaiset kaupan ja teollisuuden toimijat, jotka halusivat päästä eroon kalliiksi käyvistä yhteentoimimattomuuksista ja ristiriitaisista sanomamäärittelyistä.

”Nykyään Suomi on maailman johtavia maita yhtenäisien, kaupankäynnin osapuolien välillä sähköisesti siirtyvien, standardimuotoisten sanomien käytössä”, kertoo TIEKEn Heikki Laaksamo.

Laaksamon mukaan Verkottajan sisältöä on alusta asti kehittänyt laaja joukko toimitusketjun osapuolia yhdessä järjestelmätoimittajien ja tiedonsiirto-operaattoreiden kanssa.

Suomi on maailman johtavia maita standardimuotoisten sanomien käytössä kaupankäynnin osapuolien välillä.

Heikki Laaksamo, TIEKE

Periaate on selkeä: Saman pöydän ääressä tavaroiden ja palvelujen ostajat ja toimittajat kertovat omista tarpeistaan. Tältä pohjalta määritellään sanomien soveltamisohjeet, joiden avulla järjestelmätoimittajat ja tiedonsiirto-operaattorit pystyvät kehittämään ratkaisuja, jotka soveltuvat eri toimialoille ja kauppatapahtuman osapuolille – myös kansainväliseen kauppaan.

Operaattorin tärkein työkalu

”Kun ryhdyn tekemään asiakkaalle ratkaisua, katson ensimmäiseksi Verkottajasta, minkälaisilla standardeilla eri sanomat kannattaa toteuttaa. Yleisten standardien pohjalta Verkottajaan on tehty myös toimialakohtaisia määrittelyjä”, sanoo Capgeminin Kari Männistö.

Männistö kertoo esimerkin, joka auttaa maallikkoakin ymmärtämään Verkottajan hyötyjä.

”Ajatellaan vaikkapa käsitettä toimituspäivä kaupan toimitusketjussa. Hankaluuksia tulee, jos sama konekielinen sanoma tarkoittaa myymäläpäällikölle ajankohtaa, jolloin tilattu tavara saapuu hyllyyn, ja valmistajalle ajankohtaa, jolloin erä lähtee tehtaalta. Siinä välissä kuljetusyhtiö ja varastoterminaali tekevät omat tulkintansa toimituspäivästä.”

Verkottajan avulla monitulkintaisuus on helppo välttää. Varmistetaan, että tietty termi tarkoittaa samaa kaikille toimitusketjun osapuolille.

Verkottajan avulla monitulkintaisuus on helppo välttää, sillä palvelusta löytyvät sanomien soveltamisohjekohtaiset tietosisältöluettelot toimitusketjun eri vaiheisiin.  Nämä luettelot ovat syntyneet jokaislle ohjeistettavalle sanomalle tehdyn sisältöanalyysin tuloksena. Analyysilla pyritään varmistamaan, että tietty termi tarkoittaa samaa kaikille toimitusketjun osapuolille.

Pitkän linjan integraatioammattilainen jatkaa havainnollistamista:

”Ennen Verkottajaa eri kaupparyhmät käyttivät sanomaliikenteessä tavarantoimittajiensa kanssa omien liiketoimintojensa määrittelemiä sanomia ja tulkintaohjeita. Kaupat tilasivat tuotteita samoilta tavarantoimittajilta, joiden puolestaan piti määritellä omiin järjestelmiinsä useita erilaisia sanomaversioita eri ostajia varten.”

Tavarantoimittajien arjessa aikaa ja taloudellisia resursseja syövä päällekkäinen työ väheni, kun suomalainen kauppa ja teollisuus ryhtyivät TIEKEn koordinoimissa työryhmissä määrittelemään yhteisiä sanomia ja soveltamisohjeita. Yhteiset käytännöt hyödyttivät myös ostajatahoa, koska niiden avulla uusien yhteyksien toteutus tavarantoimittajien kanssa helpottui merkittävästi.

”Toimialakohtaisten ohjeiden ja suositusten lisäksi Verkottajasta löytyy myös yleisiä, useille eri toimialoille soveltuvia ohjeita ja suosituksia”, Männistö lisää.

Pienelle iso hyöty

Laaksamon mukaan Suomessa toimii lukuisa määrä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa resursseja tuhlautuu rutiinityöhön ja virheiden selvittelyyn sen vuoksi, ettei asiakkaan tilausta tai muuta kauppakumppanilta tullutta tietojoukkoa pystytä vastaanottamaan suoraan omaan järjestelmään, vaan näitä vastaanotetaan sähköpostiin tai puhelimitse.

Laaksamo korostaa, että Verkottaja palvelee myös niitä yrityksiä, jotka ovat vasta harkitsemassa tilaus- ja toimitusprosessien automatisointia.

Verkottaja sisältää myös yrityspäättäjille suunnatun sähköisen tiedonsiirron käsikirjan, joka kertoo, mitä standradoitu tiedonsiirto on, ja minkälaisia vaiheita yritysten väliseen sähköiseen tiedonsiirtoon sisältyy: mitkä ovat tilauksen lähettäjän ja vastaanottajan vastuut ja velvollisuudet, ja mitä heidän on tehtävä, jotta tieto kulkee moitteettomasti.

”Verkottaja on järjestelmätoimittajista ja tiedonsiirto-operaattoreista riippumaton palvelu, josta löytyy myös ohjeita niiden tarjoamien tuotteiden ja palvelujen hankintaan”, Laaksamo lisää.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä
Digikyvykkyys

Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä

Mikä yhdistää digi- ja kiertotalousosaamista sekä pian myös tekoälyosaamista? Kaikkien näiden osaaminen on helposti tunnistettavissa TIEKEn hallinnoimien valtakunnallisten osaamismerkkien avulla. Tänä vuonna on myönnetty jo 9500 osaamismerkkiä, ja myönnettyjen merkkien kokonaismäärä on jo yli 85.000. Tuleva generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyvä osaamismerkistö mahdollistaa mm. tekoälysäädöksen vaatimuksen mukaisen tekoälyosaamisen tunnistamisen.

Merja Sjöblom
Vastuullisuus
Ympäristökestävyys koskee jokaista yritystä, mutta harva tietää oman tasonsa
Vastuullisuus

Ympäristökestävyys koskee jokaista yritystä, mutta harva tietää oman tasonsa

Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän tietoa ympäristövaikutuksistaan. Ympäristökriteerit nousevat esiin asiakkaiden vaatimuksissa, hankintaketjuissa, rahoituksessa ja tarjouspyynnöissä. Samalla monessa yrityksessä herää kysymys: teemmekö jo riittävästi – vai pitäisikö tehdä enemmän? Entä mihin asioihin kehittämistä kannattaisi ensiksi kohdistaa?

Marko Silventoinen
Vastuullisuus
On aika tehdä ohjelmistojen ympäristövaikutukset näkyviksi
Vastuullisuus

On aika tehdä ohjelmistojen ympäristövaikutukset näkyviksi

Digitaaliset palvelut ovat arjen perusta, mutta niiden ympäristövaikutukset jäävät usein näkymättömiin. Kun organisaatiot rakentavat ja hankkivat ohjelmistoja, ne tekevät samalla valintoja, jotka vaikuttavat energiankulutukseen, hiilijalanjälkeen ja resurssien käyttöön pitkälle tulevaisuuteen.

Marko Silventoinen