Yhteinen ymmärrys ja yhteentoimivat järjestelmät jouhevoittavat kauppaa
Digitaalinen taloushallinto

Yhteinen ymmärrys ja yhteentoimivat järjestelmät jouhevoittavat kauppaa

TIEKEn Verkottaja-palvelu saa bisneskumppanusten järjestelmät ymmärtämään toisiaan. Sanomat ja soveltamisohjeet on luotu toimialakohtaisissa työryhmissä.

Verkottajan ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2005 ja uusin päivitys kesäkuussa 2020. Kehitystyön käynnistivät 1990-luvun alussa suomalaiset kaupan ja teollisuuden toimijat, jotka halusivat päästä eroon kalliiksi käyvistä yhteentoimimattomuuksista ja ristiriitaisista sanomamäärittelyistä.

”Nykyään Suomi on maailman johtavia maita yhtenäisien, kaupankäynnin osapuolien välillä sähköisesti siirtyvien, standardimuotoisten sanomien käytössä”, kertoo TIEKEn Heikki Laaksamo.

Laaksamon mukaan Verkottajan sisältöä on alusta asti kehittänyt laaja joukko toimitusketjun osapuolia yhdessä järjestelmätoimittajien ja tiedonsiirto-operaattoreiden kanssa.

Suomi on maailman johtavia maita standardimuotoisten sanomien käytössä kaupankäynnin osapuolien välillä.

Heikki Laaksamo, TIEKE

Periaate on selkeä: Saman pöydän ääressä tavaroiden ja palvelujen ostajat ja toimittajat kertovat omista tarpeistaan. Tältä pohjalta määritellään sanomien soveltamisohjeet, joiden avulla järjestelmätoimittajat ja tiedonsiirto-operaattorit pystyvät kehittämään ratkaisuja, jotka soveltuvat eri toimialoille ja kauppatapahtuman osapuolille – myös kansainväliseen kauppaan.

Operaattorin tärkein työkalu

”Kun ryhdyn tekemään asiakkaalle ratkaisua, katson ensimmäiseksi Verkottajasta, minkälaisilla standardeilla eri sanomat kannattaa toteuttaa. Yleisten standardien pohjalta Verkottajaan on tehty myös toimialakohtaisia määrittelyjä”, sanoo Capgeminin Kari Männistö.

Männistö kertoo esimerkin, joka auttaa maallikkoakin ymmärtämään Verkottajan hyötyjä.

”Ajatellaan vaikkapa käsitettä toimituspäivä kaupan toimitusketjussa. Hankaluuksia tulee, jos sama konekielinen sanoma tarkoittaa myymäläpäällikölle ajankohtaa, jolloin tilattu tavara saapuu hyllyyn, ja valmistajalle ajankohtaa, jolloin erä lähtee tehtaalta. Siinä välissä kuljetusyhtiö ja varastoterminaali tekevät omat tulkintansa toimituspäivästä.”

Verkottajan avulla monitulkintaisuus on helppo välttää. Varmistetaan, että tietty termi tarkoittaa samaa kaikille toimitusketjun osapuolille.

Verkottajan avulla monitulkintaisuus on helppo välttää, sillä palvelusta löytyvät sanomien soveltamisohjekohtaiset tietosisältöluettelot toimitusketjun eri vaiheisiin.  Nämä luettelot ovat syntyneet jokaislle ohjeistettavalle sanomalle tehdyn sisältöanalyysin tuloksena. Analyysilla pyritään varmistamaan, että tietty termi tarkoittaa samaa kaikille toimitusketjun osapuolille.

Pitkän linjan integraatioammattilainen jatkaa havainnollistamista:

”Ennen Verkottajaa eri kaupparyhmät käyttivät sanomaliikenteessä tavarantoimittajiensa kanssa omien liiketoimintojensa määrittelemiä sanomia ja tulkintaohjeita. Kaupat tilasivat tuotteita samoilta tavarantoimittajilta, joiden puolestaan piti määritellä omiin järjestelmiinsä useita erilaisia sanomaversioita eri ostajia varten.”

Tavarantoimittajien arjessa aikaa ja taloudellisia resursseja syövä päällekkäinen työ väheni, kun suomalainen kauppa ja teollisuus ryhtyivät TIEKEn koordinoimissa työryhmissä määrittelemään yhteisiä sanomia ja soveltamisohjeita. Yhteiset käytännöt hyödyttivät myös ostajatahoa, koska niiden avulla uusien yhteyksien toteutus tavarantoimittajien kanssa helpottui merkittävästi.

”Toimialakohtaisten ohjeiden ja suositusten lisäksi Verkottajasta löytyy myös yleisiä, useille eri toimialoille soveltuvia ohjeita ja suosituksia”, Männistö lisää.

Pienelle iso hyöty

Laaksamon mukaan Suomessa toimii lukuisa määrä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa resursseja tuhlautuu rutiinityöhön ja virheiden selvittelyyn sen vuoksi, ettei asiakkaan tilausta tai muuta kauppakumppanilta tullutta tietojoukkoa pystytä vastaanottamaan suoraan omaan järjestelmään, vaan näitä vastaanotetaan sähköpostiin tai puhelimitse.

Laaksamo korostaa, että Verkottaja palvelee myös niitä yrityksiä, jotka ovat vasta harkitsemassa tilaus- ja toimitusprosessien automatisointia.

Verkottaja sisältää myös yrityspäättäjille suunnatun sähköisen tiedonsiirron käsikirjan, joka kertoo, mitä standradoitu tiedonsiirto on, ja minkälaisia vaiheita yritysten väliseen sähköiseen tiedonsiirtoon sisältyy: mitkä ovat tilauksen lähettäjän ja vastaanottajan vastuut ja velvollisuudet, ja mitä heidän on tehtävä, jotta tieto kulkee moitteettomasti.

”Verkottaja on järjestelmätoimittajista ja tiedonsiirto-operaattoreista riippumaton palvelu, josta löytyy myös ohjeita niiden tarjoamien tuotteiden ja palvelujen hankintaan”, Laaksamo lisää.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub