Kuusi huomiota työn digikolmiloikasta
Elämää tietoyhteiskunnassa

Kuusi huomiota työn digikolmiloikasta

Mitä parhainta työn juhlaa! Mikä olisikaan osuvampi päivä päättää käynnistämämme #digikolmiloikka’n taltionnin ensimmäinen teemaviikko aiheesta #työ. Mitä oppeja, tunnistettuja mahdollisuuksia tai tielle tulleita pullonkauloja koronan myötä päälle vyörynyt digitalisaatioaalto on tuonut eteemme #työn osalta?


Työpaikoilta on siirrytty etätöihin, asiakaskohtaamisista videoneuvotteluihin ja post-iteista selainpohjaisille innovaatioalustoille. Uusia työskentelytapoja on luotu lähes joka sektorille lennossa. 

Kuusi poikkeustilasta poimittua oppia:

  1. Etätyö onkin mahdollista uskottua useammille: miljoonasta etätöihin siirtyneestä noin puolet halukkaita jatkamaankin etätöissä
    Ylen Taloustutkimuksen kyselyyn pohjautuneen jutun mukaan 1400:sta vastanneesta 76% on siirtynyt etätöihin täysin tai lähes kokonaan ja 8% on tehnyt aiempaa enemmän etätöitä. 12% vastanneista sanoo tilanteen olevan etätöiden osalta sama kuin aiemmin ja 4% ei osaa sanoa tilanteen vaikutuksesta asiaan. Jopa puolet olisi halukkaita jatkossakin tekemään etätöitä mahdollisuuksien mukaan.

  2. Valmiudet ja osaaminen vaihtelevat niin organisaatio- kuin yksilötasolla. 
    Etätyöt lähtivät osassa organisaatioita liikkeelle helpommin kuin toisissa. Jos työkalut olivat jo olemassa ja henkilöstö perehdytetty niiden käyttöön, oli siirtymä todennäköisesti sujuvampi: tarvitsi enää hioa toimintatavat tukemaan sitä, että enemmistö työntekijöistä ei ollutkaan konttorilla päivittäin. Jos taas ensin oli hoidettava kuntoon kaikki työkalujen valitsemisesta etätyölupiin ja työkaluihin perehdyttämiseen, ei varmasti ensimmäisten viikkojen tuottavuudelta voinut paljoa odottaa. Kuului organisaatio sitten kumpaan kastiin tahansa, viimeistään lasten siirtyminen kotihoitoon ja etäkouluun vaati myös työyhteisöissä sopeutumista sekä melkoisesti suunnittelua ja uusia toimintamalleja perheissä.

  3. Etätyössäkin tarvitaan tilaa kohtaamisille
    Moni loistava idea on syntynyt kahvikoneen äärellä. Kahvikupposen äärellä on ratkaistu useita ongelmia tai annettu työkaverille hetkeksi jotain ihan muuta ajateltavaa ja sen myötä uutta puhtia työpäivään. Miten tämä tavoitetaan etätöissä?
    TIEKE on monen organisaation lailla käynnistänyt päivittäiset vapaamuotoiset etäkahvittelut, joihin jokainen voi liittyä tilanteensa mukaan. Hyvinvointivalmennusyritys Lifted korostaa sivuillaan parhaita etätyökäytäntöjä kokoavassa artikkelissaan työyhteisössä toisillemme tarjoaman läsnäolon merkitystä. Etätyössä se väistämättä vähenee ja siksi siihen pitäisi panostaa esimerkiksi epämuodollisten aikataulutettujen tai jatkuvien kahvikeskustelujen tai pikaviestimeen luodun keskustelukanavan keinoin. He kannustavat panostamaan ei-tekstimuotoiseen viestintään ja pitämään rohkeasti kameraa päällä palaverien aikana.

  4. Etätyö haastaa totutut johtamiskäytännöt
    Etätyössä luottamuksen merkitys johtamisessa korostuu, sanoo YLE:n artikkelissa Maanpuolustuskorkeakoulun suorituksen johtamisen ja työyhteisön konfliktinhallinnan dosentti Pia Lappalainen. Viime vuosia johtamiskoulutuksen keskiössä olleet valmentava ote ja voimaannuttava makromanageeraaminen eli suurten linjojen johtaminen on viimeistään nyt vietävä puheen tasolta käytäntöön.
    Viestinnän painottuessa entistä enemmän kirjalliseen viestinvaihtoon, on esimiesten Lappalaisen mukaan entistä tärkeämpää muistaa kannustava sävy. Hankalampien asioiden osalta on parasta tarttua puhelimeen. Johtamisen osalta etätöissä katse kääntyy itsensä johtamisen taitoihin, mutta myös omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, kuten Ilmarinen sivuillaan muistuttaa. Rutiinit, ajanhallinta, ergonomia, sosiaaliset suhteet ja liikkuminen – niiden osalta vastuuta ei kannata vierittää johtajalle.

  5. Etänä voi rekrytoida, perehdyttää, työpajailla ja paljon muuta
    TIEKEssä pääsimme testaamaan rekrytoinnin ja perehdyttämisen hoitamista etänä. Hakijoiden ollessa kokeneita videoneuvottelupalveluiden käyttäjiä, haastattelut sujuivat erittäin luontevasti videoyhteyden avulla. Perehdytys vaati toki hieman enemmän suunnittelua ja palastelua sekä avainhenkilöiden helppoa saavutettavuutta ensimmäisinä viikkoina, mutta muilta osin niin valintaprosessi kuin töihin kiinni pääseminenkin sujuivat helposti. Muuhun henkilökuntaan uusi työntekijä pääsi tutustumaan virtuaalikahveilla heti aloituspäivänään.

    Rekrytoinnin ja perehdytyksen lisäksi ideointityöpajat sujuvat tehokkaasti erilaisten alustojen avulla, allekirjoitukset voi hoitaa sähköisesti ja työterveyslääkärikin ottaa vastaan etänä. Huikeita loikkia on tehty myös hallinnon saralla: kaupunginvaltuustojen siirtyminen etäkokouksiin on siitä yksi hieno esimerkki. Herääkin kysymys: onko jotain, jota etänä ei voisi ainakin osittain hoitaa?

  6. Etänä tarjottavat palvelut loivat tilauksen uusille innovaatiolle
    Poikkeusoloissa yritykset on laitettu melkoisen haasteen eteen. Miten tarjota ratkaisuja tai apua tilanteesta selviämiseen mahdollisimman vähin henkilövahingoin? Millaisin uusin tavoin yritykset voivat asiakkaitaan rajoitusten puitteissa palvella?

    Työterveyslaitoksen artikkelissa erikoistutkija Tiina Kalliomäki-Levanto kertoo erityylisistä innovaatioista, joita koronavirusepidemian yhteydessä on syntynyt. Suuri osa niistä liittyy hänen mukaansa tavalla tai toisella suojautumiseen. Ravintoloiden noutopalvelut ja kotiinkuljetukset, liikuntapalveluiden siirtyminen verkkoon sekä tuotantolinjojen valjastaminen käsidesien tai hengityssuojainten valmistamiseen ovat kaikki esimerkkejä tästä.

Oletko vasta työn digikolmiloikan alussa? 

TIEKE tarjoaa etätyöhön siirtyneille ja siirtyville hyödyllisiä tukimateriaaleja. Esimerkiksi Etäkokoukset verkossa – ilmaiset työkalut ja niiden tietoturva -koulutuksen tallenteet löydät Youtubesta: Osa 1/2 ja Osa 2/2. Esityksen diat täällä.

Jos oma digiosaamisen taso mietityttää, voit lähteä liikkeelle Tiviittori-testeillä, joista Tietoyhteiskunta- ja mediataidot-testi on Digi- ja väestötietoviraston järjestämän Digitukiviikon kunniaksi tarjolla maksutta 4.-8.5.2020 ensimmäiselle kahdellesadalle testaajalle.


Hyppää sinäkin mukaan havainnoimaan #digikolmiloikkaa: jaa viikon 19 aikana kokemuksesi #oppiminen #digikolmiloikka’sta!

Olit sitten oppimassa itse tai opastamassa lapsia etäopetuksen äärelle, jaa kanssamme teemaan liittyvät omat havaintosi, kiinnostavimmat uutisotsikot tai parhaat meemit alla mainituilla hashtageilla. Pingaa @tiekery mukaan postaukseen tai kommentoi suoraan viikon teemaa koskevaan julkaisuumme Facebookissa tai LinkedInissä.

Lue seuraavaksi

Elämää tietoyhteiskunnassa
Pureudu TIEKEn kanssa käynnissä olevaan #digikolmiloikka’an
Elämää tietoyhteiskunnassa

Pureudu TIEKEn kanssa käynnissä olevaan #digikolmiloikka’an

Poimitaan yhdessä talteen koronan paljastamat tietoyhteiskuntakehityksen mahdollisuudet ja pullonkaulat. Osallistu jakamalla havaintosi viikoittain vaihtuvista teemoista ja voita 200 euron lahjakortti.

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.