Tulevaisuudessa tieto vaikkapa vaahtomuovipatjan alkuperäisistä valmistusaineista voidaan säilöä luotettavasti bittiavaruuteen odottamaan sen kierrätystä vuosikymmen tai kaksi myöhemmin. Lohkoketjuteknologialla ylläpidetyssä digitaalisessa tuotepassissa valmistusketjun toimijat lisäävät tuotepassiin omat tietonsa patjan materiaaleista. Ketjun loppupäässä oleva kierrätyslaitos voi lukea tuotepassiin tallennetut tiedot ja valita patjalle sopivan kierrätysmenetelmän.
TIEKEn Uudenmaan liitolle tekemä Lohkoketjuteknologia kiertotaloudessa -selvitys pureutui uuden teknologian mahdollisuuksiin Uudellemaalle rakentuvassa kiertotalouslaaksossa.
”Haluamme auttaa yrityksiä löytämään uusia datan käyttöön, vihreään teknologiaan ja digitaalisuuteen perustuvia liiketoimintamalleja”, kertoo selvityksen tekijä, TIEKEn digivirittäjä Timo Simell.
Lohkoketju on lahjomaton
Lohkoketju on jatkuvasti kertyvä hajautettu datakokonaisuus, jonka kaikki tapahtumat ovat aikajärjestyksessä, kaikkien osapuolten vahvistamia ja tallennettu niin, ettei mitään voi muuttaa tai väärentää. Lohkoketjujen tunnetuin nykysovellus ovat kryptovaluutat, mutta seuraava hajautetun lohkoketjuteknologian läpimurto voi tapahtua vaikkapa kansainvälisenä maksuverkkona. Arvopapereiden ja rahan siirtämisessä hajautettu teknologia voi tehdä monet nykyiset välittäjäorganisaatiot tarpeettomiksi.
Myös kiertotalousalalla vastaavalle luottamusketjun takaavalle teknologialle olisi paljon käyttöä. Lohkoketjuteknologia ja hajautettu kirjaustapa voi mahdollistaa läpinäkyvyyden läpi toimitusketjun. Hajautettu luonne voi myös helpottaa yhteistyötä kiertotalouden eri sidosryhmien, tuottajien, kuluttajien, kierrättäjien ja sääntelyviranomaisten kesken.
Valmisteilla oleva EU:n kiertotaloutta edistävä direktiiviehdotus linjaa, että jatkossa lähes kaikkien fyysisten tuotteiden tiedot tullaan tallentamaan digitaaliseen tuotepassiin. Vahva ehdokas tuotteen koko elinkaaren käsittävien tietojen varastointiin on lohkoketjuteknologia.
”Hajautetulla tietojen kirjaamismenettelyllä voidaan varmistaa tuotteista ja materiaaleista kirjatun tiedon muuttumattomuus”, Simell kertoo.
Kiertotalous kasvuala
Kiertotalous on tätä nykyä huima kasvuala.
”Materiaalien kiertotalousaste on Tilastokeskuksen kiertotalousindikaattorien mukaan alle 6 prosenttia”, Timo Simell muistuttaa.
Nykyiset kiertotalousekosysteemit, kuten autojen romuttaminen tai paperinkierrätys, ovat yhden suuren toimijan ympärille syntyneet kiertotalousryppäitä. Pk-yritykset toimivat siinä osana isomman yrityksen luomaa ekosysteemiä. Uusia kiertotalouden yrityksiä on syntynyt muun muassa ylijäämä- ja hävikkiruoan ympärille sekä elektroniikan ja käytettyjen vaatteiden myyntiin ja kunnostukseen.
Uudenmaan kiertotalouslaakso haluaa toimia kasvualustana kiertotalouden uusille ratkaisuille. ”Kiertotalous onnistuukin parhaiten yritysverkostoissa”, Timo Simell toteaa.
Niiden pystyttämisen ytimessä on data ja sen yhteentoimivuus. ”Rohkaiseva esimerkki kiertotalouden arvoketjun kehittämisestä on alan etujärjestö Suomen Tekstiili & Muoti ry. Se on käynnistänyt hankkeen alan kiertotalouden, siihen liittyvän tuotepassin ja digitalisaatioon perustuvan arvoketjun kehittämiseksi.”
Mahdollisuuksia ei tunneta
TIEKEn selvityksessä haastateltiin joukko kiertotalousalan toimijoita ja järjestettiin kaksi avointa työpajaa kiertotalousalan yrityksille. ”Työpajoissa ideoitiin esimerkiksi digitaalisen tuotepassin käyttömahdollisuuksia.”
Haastattelujen perusteella tuotantoyritykset suhtautuvat neutraalisti tuotepasseihin ja lohkoketjuteknologiaan. ”Mutta haastatteluissa ja työpajoissa tuli selvästi esille, että lohkoketju on kiertotalouden piirissä toimiville ihmisille vielä kohtalaisen tuntematon.”
Lohkoketjun edut pääsevät oikeuksiinsa, kun useat yritykset toimivat yhteistyössä osana samaa arvoketjua. Mikään välttämätön edellytys lohkoketjuteknologia ei kuitenkaan ole, kertoo selvitys. Esimerkiksi Suomen Autokierrätys Oy on rakentamassa laajaa digitaalista alustasovellusta auton kierrätykseen. Sen käyttäjiksi tulevat kaikki autonkierrätystoimintaan liittyvät organisaatiot Suomessa. Lohkoketjuteknologiaa ei alustasovelluksessa tulla käyttämään, sillä sen hyödyt arvioitiin pieniksi.
Oma data ensin haltuun
Valitusta teknologiasta riippumatta Timo Simellin ensimmäinen neuvo kiertotalousalan yrityksille on ottaa ensin oma data haltuun.
”Datan yhteentoimivuuden ansiosta yritykset voivat tehdä tehokkaampaa yhteistyötä muiden verkostossa toimivien yritysten kanssa.”
Lohkoketjuteknologia on vielä kehitysvaiheessa. Työpajoissa nostettiin esille mahdollisuus, jossa yksittäiset yritykset tai yritysverkostot käyttäisivät lohkoketjuun perustuvia ratkaisuja palveluoperaattorin tarjoamina palveluina, samaan tapaan kuin nykyiset sähköisten rahtikirjatietojen välityspalvelut toimivat.
”Ratkaisu olisi käyttää lohkoketjua Blockchain as a Service -pilvipalveluna. Tällöin lohkoketjua käytettäisiin ohjelmointirajapintojen kautta. Rajapintojen käyttö helpottaisi myös lohkoketjujen integraatioita yritysten vanhoihin tietojärjestelmiin”, Timo Simell pohtii.
Tilaa TIEKEn uutiskirje
Selvitys julkaistaan kokonaisuudessaan lähiaikoina. Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tiedon julkaisusta tuoreeltaan!
