Millä tolalla on järjestöjen digiosaaminen?

Millä tolalla on järjestöjen digiosaaminen?

Digitalisaatio on jalkautunut järjestöjen arkeen. Olemme hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Käsitykset digitalisaation vaikutuksista ja roolista sekä ylipäätään termin ymmärtäminen vaihtelevat kuitenkin paljon.

Parhaimmillaan digitalisaatio helpottaa organisaation arkea erilaisten ratkaisujen tehostaessa tavoitteiden toteutumista ja prosessien parantamista, oli sitten kyseessä pieni yhdistys tai valtakunnallinen liitto.

Muutos alkaa olemassa olevien käytäntöjen tarkastelusta sekä uudenlaisen toimintakulttuurin kehittämisestä. Pohdittaessa järjestöjen digitaalisen osaamisen tilaa esiin nousevat erityisesti seuraavat asiat:

  1. Digitalisaation mahdollisuuksien ymmärtäminen osana koko järjestön toimintaa.
  2. Johtajan rooli digiosaajana ja uudistusten realistisena jalkauttajana.
  3. Palvelujen yhteentoimivuus niin, että kaikki järjestön toimijat voivat digitaalisia resursseja hyödyntää.
  4. Budjetin ja aikataulun realistinen laadinta.

Suunnitelmallisesti johtaen

Tekemisen ja kehittämisen realismi lähtee strategisesta suunnittelusta, johtamisesta ja uudistusten määrittelystä oman järjestön ehdoilla. Askel kerrallaan tehdyt uudistukset ja eri työkalujen integroiminen toimimaan tehokkaasti yhteen ovat olennainen osa kokonaisuutta.

Suomessa ollaan hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria.

Digiin ei pidä rynnätä, ellei uudistumista voida perustella konkreettisesti ja hyötynäkökulmasta henkilöstölle, luottamushenkilöille ja jäsenistölle. Hyvinä perusteina uusille toiminnan malleille ja ratkaisuille voidaan nähdä niin ajankäytön tehostuminen kuin jäsenpalvelun ja -kokemuksen parantuminen.

Yhdessä kehittäminen, selkeä ohjeistus ja kunnollinen perehdytys ennakoivat onnistunutta uudistusta ja pitkän tähtäimen hyötyjä. Sisäänajo tulee suunnitella osana kokonaisuutta, ja tästä ovat vastuussa ensin johtajat, sitten muut järjestön avainhenkilöt. Koulutusta työkalujen käyttöön voi hankkia myös järjestön ulkopuolelta.

Hyvälle näyttää

Järjestöjohtajan ja sitä kautta henkilöstön positiivinen suhtautuminen uudistamiseen luo otollisen pohjan niin pienille digiaskelille kuin laajemmille strategisille toimenpiteille.

Suomessa ollaan hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Olemme jo nähneet esimerkkejä niin avoimen viestinnän ja valmistelukulttuurin vaikutuksista suurtapahtumien järjestämisessä digipalveluiden avulla kuin rohkeasti toimintaa uudistavien johtajien roolista koko organisaation kehittämisessä.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Tiedosta-lehdessä 2/2017.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub