Millä tolalla on järjestöjen digiosaaminen?
Uutta osaamista

Millä tolalla on järjestöjen digiosaaminen?

Digitalisaatio on jalkautunut järjestöjen arkeen. Olemme hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Käsitykset digitalisaation vaikutuksista ja roolista sekä ylipäätään termin ymmärtäminen vaihtelevat kuitenkin paljon.

Parhaimmillaan digitalisaatio helpottaa organisaation arkea erilaisten ratkaisujen tehostaessa tavoitteiden toteutumista ja prosessien parantamista, oli sitten kyseessä pieni yhdistys tai valtakunnallinen liitto.

Muutos alkaa olemassa olevien käytäntöjen tarkastelusta sekä uudenlaisen toimintakulttuurin kehittämisestä. Pohdittaessa järjestöjen digitaalisen osaamisen tilaa esiin nousevat erityisesti seuraavat asiat:

  1. Digitalisaation mahdollisuuksien ymmärtäminen osana koko järjestön toimintaa.
  2. Johtajan rooli digiosaajana ja uudistusten realistisena jalkauttajana.
  3. Palvelujen yhteentoimivuus niin, että kaikki järjestön toimijat voivat digitaalisia resursseja hyödyntää.
  4. Budjetin ja aikataulun realistinen laadinta.

Suunnitelmallisesti johtaen

Tekemisen ja kehittämisen realismi lähtee strategisesta suunnittelusta, johtamisesta ja uudistusten määrittelystä oman järjestön ehdoilla. Askel kerrallaan tehdyt uudistukset ja eri työkalujen integroiminen toimimaan tehokkaasti yhteen ovat olennainen osa kokonaisuutta.

Suomessa ollaan hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria.

Digiin ei pidä rynnätä, ellei uudistumista voida perustella konkreettisesti ja hyötynäkökulmasta henkilöstölle, luottamushenkilöille ja jäsenistölle. Hyvinä perusteina uusille toiminnan malleille ja ratkaisuille voidaan nähdä niin ajankäytön tehostuminen kuin jäsenpalvelun ja -kokemuksen parantuminen.

Yhdessä kehittäminen, selkeä ohjeistus ja kunnollinen perehdytys ennakoivat onnistunutta uudistusta ja pitkän tähtäimen hyötyjä. Sisäänajo tulee suunnitella osana kokonaisuutta, ja tästä ovat vastuussa ensin johtajat, sitten muut järjestön avainhenkilöt. Koulutusta työkalujen käyttöön voi hankkia myös järjestön ulkopuolelta.

Hyvälle näyttää

Järjestöjohtajan ja sitä kautta henkilöstön positiivinen suhtautuminen uudistamiseen luo otollisen pohjan niin pienille digiaskelille kuin laajemmille strategisille toimenpiteille.

Suomessa ollaan hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Olemme jo nähneet esimerkkejä niin avoimen viestinnän ja valmistelukulttuurin vaikutuksista suurtapahtumien järjestämisessä digipalveluiden avulla kuin rohkeasti toimintaa uudistavien johtajien roolista koko organisaation kehittämisessä.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Tiedosta-lehdessä 2/2017.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta
Vastuullisuus

Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta

EDIFY-EDU on eurooppalainen Erasmus+ -yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa osaamista monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion (DEI/EDI) teemoissa erityisesti pk-yritysten ja johtamisen näkökulmasta. Hanke tarjoaa monipuolisen koulutuskokonaisuuden, joka koostuu kaikille avoimesta englanninkielisestä MOOC-verkkokurssista, maakohtaisesti räätälöitävästä erikoistumiskurssista sekä työelämälähtöisestä työssäoppimisjaksosta.

Nina From
Digikyvykkyys
Yritysten kokemuksia kiertotalouden osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Yritysten kokemuksia kiertotalouden osaamismerkkien suorittamisesta

TIEKEn hallinnoima kiertotalouden osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin asiantuntijatason kiertotalousosaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Toukokuun aikana 15 erikokoisten ja erilaisten yritysten kiertotaloustehtävissä toimivaa henkilöä suoritti osaamismerkkejä yhteistyössä Helsingin Arabian kiertotaloushubin kanssa.

Mikko Eloholma ja Merja Sjöblom
Vastuullisuus
AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Vastuullisuus

AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisten velvoitteiden soveltaminen on alkanut jo helmikuussa 2025.