Oppiminen on tulevaisuuden muutosturva
Uutta osaamista

Oppiminen on tulevaisuuden muutosturva

Muuttuva työelämä vaatii tekijöiltään uutta osaamista. Arvioidaan, että puolet tällä hetkellä opiskelevista työskentelee tulevaisuudessa ammateissa, joita ei vielä ole.

Muuttuva työelämä vaatii tekijöiltään uutta osaamista. Arvioidaan, että puolet tällä hetkellä opiskelevista työskentelee tulevaisuudessa ammateissa, joita ei vielä ole.

Työsuhteet monipuolistuvat ja työntekijällä voi olla useita työyhteisöjä samanaikaisesti. Työympäristökään ei ole enää tietty paikka. Nämä trendit tarjoavat tulevaisuuden työntekijöille ja koulutukselle valtavasti erilaisia mahdollisuuksia.

Nyt jos koskaan kouluttautuminen on päättymätön prosessi, johon on varattava resursseja myös työelämässä.

 


Etukäteen kukaan meistä ei tiedä, mitä osaamista tarvitsemme missäkin vaiheessa.
– Kirsti Timperi


Ensisijaisesti vastuu on yksilöllä, mutta koulutuksen tarjonnan ja infran on oltava monipuolista, helposti saatavilla ja kustannuksiltaan kohtuullista. Työnantajan tehtävä on tarjota työntekijöilleen mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, mikä edellyttää johdolta uudenlaista tietämystä ja tulevaisuuden tarpeiden ennakointia. Julkisen tahon pitää huolehtia myös ammatinvaihtajien koulutusmahdollisuuksista kohtuullisine rahoitusratkaisuineen.

Koska kukaan meistä ei etukäteen tiedä, mitä osaamista tarvitsemme missäkin vaiheessa, itse kunkin on perustutkinnosta ja nykyisestä tehtävästä riippumatta koko työuran ajan huolehdittava oppimisvalmiuksista. Jos edellisestä tutkinnosta tai täydennyskoulutuksesta on kulunut jo pitkä rupeama, ajatus saattaa ahdistaa – voinko minä enää oppia uutta?

Koulutuksen tulisikin aina vahvistaa kunkin yksilön tarvitsemia oppimistaitoja sekä valmiuksia muutoksen ymmärtämiseen.

Oppimaan oppiminen on kykyä ja halua ottaa vastaan oppimishaasteita. Se on valmiutta jatkaa työskentelyä myös silloin, kun tehtävät ovat vaikeita ja edellyttävät kykyä ylittää epäonnistumisen tuottamat pettymykset.

Syksyn Tiedosta-lehdessä pohdittiin, riittääkö osaamisemme digityöelämän tehtäviin. Artikkeleista huokuu luottamus ja usko, että muutosta osaamisen kehittämiseen tehdään kaikilla tasoilla, ja suunnitelmia myös toteutetaan.

Jatkuva kehittyminen edellyttää meiltä jokaiselta uskoa omiin vahvuuksiin sekä kykyä iloita ja nauttia uusista haasteista, oppimisesta ja osaamisesta.

Toivotan kaikille rauhaisaa joulun aikaa ja nautinnollista oppimisen vuotta 2018!

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell