Piirros Heikki Pälviä

Osaajia työelämän tarpeisiin

Osaajia työelämän tarpeisiin

Tampereen yliopisto kouluttaa data-analytiikan osaajia korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattuna työvoimakoulutuksena. Työllistymisprosentti koulutuksen jälkeen on ollut varsin hyvä.

Tampereen yliopiston järjestämä data-analytiikan ensimmäinen työvoimakoulutus pyörähti käyntiin helmikuussa 2016 ja lähes saman sisältöistä koulutusta toistettiin vielä kaksi kertaa sen jälkeen.

Neljäs, uudistettu versio koulutusohjelmasta, alkoi tämän vuoden maaliskuussa. Kolmessa ensimmäisessä koulutuksessa mukana oli 12 opiskelijaa kussakin ja nyt maaliskuussa alkaneessa koulutuksessa opiskelijoita on 16.

Koulutuksen toteuttajaksi Tampereen yliopisto valikoitui Pirkanmaan ELY-keskuksen tarjouskilpailun kautta.

Kokeneille konkareille

Data-analytiikan koulutukset on suunnattu henkilöille, joilla jo on korkeakoulututkinto, johon on sisältynyt esimerkiksi tietojenkäsittelyä, tilastotiedettä, matematiikkaa tai tietotekniikan opintoja.

Koulutukseen valituilla on useasti joko diplomi-insinöörin tai AMK-insinöörin tai filosofian maisterin tutkinto tietojenkäsittelystä.

Koulutuksen aloittavilla tulee lisäksi olla jonkin verran ohjelmointikokemusta. Koulutus on herättänyt runsaasti kiinnostusta, viimeksi alkaneeseen koulutukseenkin haki jopa 81 henkilöä ja heistä siis 16 valittiin mukaan.

Jatkuvaa parantamista

Koulutusten kesto oli ensimmäisissä toteutuksissa viitisen kuukautta, mutta nyt kestoa on kuukaudella lisätty. Myös koulutuksen sisältöä on muokattu pitkin matkaa osallistujapalautteiden perusteella. Ensimmäisissä koulutuksissa varsinaiseen data-analyysiin liittyvien sisältöjen lisäksi mukana oli tietokantaosaamista ja pilviteknologiaa. Nämä on jätetty pois, sillä koulutusohjelman kärki halutaan pitää data-analyysin työvaiheiden, menetelmien ja työkalujen opiskelussa, joiden läpikäynti ja omaksuminen vie oman aikansa.

Koulutuksessa tutustutaan koneoppimiseen, niin ohjatun kuin ohjaamattoman oppimisen menetelmiin, joita harjoituksissa sovelletaan erilaisiin aineistoihin. Päätyökaluna opinnoissa käytetään avoimen lähdekoodin
R/RStudio-ohjelmistoja.

Opintojakson lopussa tutustutaan myös Big Data -tekniikoihin.

Monipuolinen paketti

Varsinaisen data-analyysin lisäksi koulutuksessa on omat opintojaksot datan visualisoinnista sekä datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Visualisoinnissa paneudutaan menetelmiin ja työkaluihin, joilla data saadaan muutettua näkyväksi ja ymmärrettäväksi, ja data-analytiikka liiketoiminnassa -jaksolla opitaan, miten data-analytiikalla rakennetaan uusia liiketoimintamalleja.

Koulutus suoritetaan osallistumalla lähiopetuspäiviin, tekemällä etätehtävät ja suorittamalla työssäoppimisjakso, jonka aikana teoriajaksolla opittuja asioita on mahdollisuus soveltaa käytäntöön. Työssäoppimispaikat ovat löytyneet monilta toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä.

Opetusjakson ja työssäoppimisen osuus koulutuksesta on likimain puolet ja puolet. Tavoitteena on, että opiskelija työllistyisi siihen yritykseen jossa hän työssäoppimisjakson suorittaa.

Osallistujien työllistymisprosentti on ollut varsin hyvä, kun tilannetta on tarkasteltu kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen loppumisesta.

Ovi auki yliopistoon

Data-analytiikkakoulutusten pääsisältö on koostettu luonnontieteiden tiedekunnan kansainvälisen Big Data -maisteriohjelman kursseista.

Soveltuvan pohjakoulutuksen omaavat täydennyskoulutettavat voivat osallistua maisteriohjelman kursseille tutkinto-opiskelijoiden kanssa, mikäli innostusta riittää.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Haaga-Helian lehtori Nina Rostén työkiertoon TIEKEen Green ICT -aiheiden pariin
Vastuullisuus

Haaga-Helian lehtori Nina Rostén työkiertoon TIEKEen Green ICT -aiheiden pariin

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun IT-puolen lehtori Nina Rostén aloitti maaliskuussa työkiertojakson TIEKEssä Green ICT -teemojen parissa. Rosténille aihe ei ole vieras – hän on perehtynyt kestävän ICT:n kokonaisuuksiin jo aiempien TIEKEn koulutusten kautta ja vienyt teemoja myös Haaga-Helian opetukseen. TIEKEssä Rosténin tehtävät keskittyvät erityisesti Green ICT -palvelujen kehittämiseen.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?
Digikyvykkyys

Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?

Tekoäly voi sujuvoittaa työtä merkittävästi, mutta edellyttää aivan uudenlaista otetta työpaikan toimintatapoihin. Onnistuminen ei synny itsestään: se vaatii selkeää tukea, aikaa harjoittelulle ja yhteistä ymmärrystä siitä, missä työtehtävissä tekoäly tuo todellista hyötyä.

Virpi Kalakoski
Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti eivät ole IT-kysymyksiä vaan liiketoiminnan jatkuvuuden kysymyksiä. Suomi on 92-prosenttisesti riippuvainen ulkomaisista digitaalisista palveluista, ja tilanne on sama koko EU:ssa: Microsoftin, Amazonin ja Googlen osuus EU:n pilvipalveluista on noin 70 prosenttia. Miten suomalainen organisaatio voi varmistaa, että kriittiset järjestelmät toimivat ja data on saatavilla myös poikkeustilanteissa?

Viestintätoimisto Aivela