Pilotti: Kiertotalousosaamisen tunnistaminen osaamismerkein
Digikyvykkyys

Pilotti: Kiertotalousosaamisen tunnistaminen osaamismerkein

Kiertotalous on ja tulee olemaan merkittävä läpileikkaava teema kaikessa taloudellisessa toiminnassa, ja sen vuoksi kiertotalousosaamisen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Osaamista on tärkeää myös mitata ja tehdä näkyväksi – pilotissa kiertotalousosaamista tunnistetaan ja tehdään näkyväksi digitaalisin osaamismerkein.

Kiertotalouden osaamismerkistön pilottihanke vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla työnantajille keinon kiertotalousosaamisen tunnistamiselle ja kehittämiselle. Samalla pilotoitava osaamismerkistö palvelee työntekijöitä ja työnhakijoita helpottamalla kiertotalousosaamisen näkyväksi tekemistä.

Kiertotalouden osaamismerkistö

Kiertotalouden osaamismerkistö -hankkeessa on luotu geneerisen kiertotalousosaamisen tunnistamiseen soveltuva digitaalinen osaamismerkistö. Luotua osaamismerkistöä pilotoidaan tulevien kuukausien aikana rakennusalan, kemian alan ja teknologiateollisuuden toimialoilla.

Merkistö koostuu neljästä suoritettavasta osaamismerkistä, jotka on jaettu kahdelle tasolle.

  1. Kiertotalouden perusteet
  2. Kiertotalouden periaatteet ja toimintamallit
    • Koontimerkki: Kiertotalouden perusosaaja
  3. Digitalisaatio, data ja tekoäly kiertotaloudessa
  4. Kiertotalouden kehittäminen ja soveltaminen
    • Koontimerkki: Kiertotalouden ratkaisija
Kiertotalouden osaamismerkistö

Osaaminen todennetaan merkkihakemusten avulla. Jokainen neljästä merkkihakemuksesta sisältää niin monivalintatehtäviä kuin ns. toiminnallisia tehtäviä, esimerkiksi avoimia vastauksia tai tiedonhaun tehtäviä.

Kahden ensimmäisen hyväksytysti suoritetun osaamismerkin jälkeen henkilö saa Kiertotalouden perusosaaja -koontimerkin. Kun kaikki neljä osaamismerkkiä on suoritettu hyväksytysti, myönnetään henkilölle Kiertotalouden ratkaisija -koontimerkki.

Kiertotalouden osaamismerkistö palvelee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työnantajat saavat kattavan kuvan organisaation kiertotalousosaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Työntekijöiden ja työnhakijoiden on puolestaan osaamismerkistöä hyödyntäen helpompi tunnistaa ja todentaa omaa kiertotalousosaamistaan sekä tehdä se haluamallaan tavalla näkyväksi.

Hankkeessa ei toteuteta koulutusta, vaan tunnistetaan olemassa olevaa, työelämässä kertynyttä osaamista. Parhaimmillaan merkistö kannustaa jo pilotin aikana osallistujia kehittämään kiertotalousosaamistaan ja keskustelemaan teemoista työpaikoillaan ja verkostoissaan.

Mukaan pilottiin?

Jos kiinnostuit merkistön pilotoinnista, vielä pääsee mukaan! Otamme pilottiin mukaan rakennus-, kemian- ja teknologiateollisuuden yrityksiä.

Hanketiedot

Hankkeen toteuttavat AFRY, Turun amk ja TIEKE ja toteutusaika on marraskuu 2023 – lokakuu 2024. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Työ- ja elinkeinoministeriö ja rahoituslähde on Euroopan unionin NextGenerationEU.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela