Avainsana: vastuullisuus

Kestävyysteema on näkynyt jo vuosia suomalaisten yritysten verkkosivuilla sekä ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Euroopan unionin vuonna 2024 voimaan astunut kestävyysraportointidirektiivi CSRD vaatii yrityksiltä yrityksen toimintojen läpinäkyvää raportointia. Isojen suomalaisten yritysten verkkosivuilta löytyykin nykyisellään satojen sivujen mittaiset kestävyysraportit, joissa käsitellään yritysten arvoja ja aktiviteetteja valittujen kestävyysteemojen suhteen. 

Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmä on siirtymässä kohti digiaikaa. ViDA (VAT in the Digital Age) -uudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia, joiden tavoitteena on modernisoida ALV-käytäntöjä ja yhtenäistää sähköinen laskutus, jolloin reaaliaikainen raportointi koko EU:n alueella paranee. Uudistuksella halutaan myös vähentää ALV-petoksia, edistää talousdatan reaaliaikaista seurantaa sekä keventää yritysten hallinnollista taakkaa pitkällä aikavälillä erityisesti rajat ylittävässä kaupassa.

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen.

Kestävyyssiirtymän toteuttaminen edellyttää laajaa, poikkitieteellistä, ja sektorirajat ylittävää systeemitason muutosta ja uudenlaista osaamista. Kiertotalous on yksi ratkaisuista ylikuluttavan lineaaritalouden vaihtoehdoksi. Yhteiskunnan kaikilla sektoreilla tarvitaan kiertotalousosaamista ja mittareita osaamisen tunnistamiseen, jotta saadaan kuva siitä, kuinka pitkällä siirtymässä kohti kestävää kiertotaloutta ollaan.

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin, nostaen esiin digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaisimpia ilmiöitä – aina osaamisen tunnistamisesta digitalisaation ja digitaitojen edistämiseen. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen: se järjestettiin ensi kertaa Tampereella ja konferenssin teemana oli osuvasti ”paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”.

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen. Tämä vaatii taustaksi hyvää johtajuutta, psykologisesti turvallista työkulttuuria sekä ihmisiä, jotka haluavat aidosti kehittää itseään, osallistua ja nähdä enemmän hyviä puolia kuin huonoja.

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet – DUM on valtakunnallisesti merkittävä kehittämishanke, joka luo perustan tulevaisuuden digitaaliselle taloushallinnolle ja laajemmin datataloudelle. Tavoitteena on älykäs ja automaattinen taloushallinto. Peppol-sanomat on keskeisessä roolissa, sillä se mahdollistaa tilausten, toimitusten ja laskujen välittämisen standardoidussa muodossa.

Datatalouden ja siihen liittyvien teknologioiden hyödyntäminen on tärkeää, jotta yritysten kilpailukyky vahvistuu. Oleellista on henkilöstön kehittäminen ja osaavan kumppanin löytäminen. DUM-hankkeen avulla pyritään kehittämään pk-yritysten datatalousosaamista sekä hyödyntämään dataa liiketoiminnan kasvun ja tuen vahvistamiseksi. Datatalous antaa yrityksille mahdollisuuden seurata liiketoimintaa reaaliajassa ja tehdä parempia päätöksiä. Keskeisiä teemoja ovat Peppol-sanomien* käyttöönotto, datan hyödyntäminen prosessijohtamisessa sekä liiketoiminnan ennakointi ja raportointi.

LOBRA-hanke pyrkii vastaamaan logistiikka-alan haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita yhteiskuntamme, yritykset ja yksilöt kohtaavat. Logistiikka-ala on merkittävä, joten sen vaikutukset ulottuvat työllistämisestä tuottavuuden tehostamiseen, digitalisaation kiihdyttämiseen ja automatisaation etujen esiintuomiseen. Hankkeen tavoitteena on edistää uuden teknologian käyttöönottoa logistiikkatoimialalla, parantaa tuottavuutta ja minimoida työyhteisön negatiivisia vaikutuksia.

DatatAItaja-hankkeessa lisätään 11–16-vuotiaiden nuorten ja heidän opettajiensa tekoälylukutaitoa sekä vahvistetaan heidän ymmärrystään algoritmeista, tietosuojasta ja tietoturvasta. Hankkeen toiminta keskittyy kouluihin Microsoftin datakeskusalueilla Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä.

TIEKE ry on saanut vahvistusta tiimiinsä myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja projektiosaamisen rooleihin. Piia Aaltonen, Nina From ja Tommi Salo ovat aloittaneet työt organisaatiossa, tuoden mukanaan arvokasta osaamista ja kokemusta.

Tiukentuvat vastuullisuusvaatimukset haastavat yritykset keräämään ja siirtämään tuotteiden ja toiminnan vastuullisuustietoja läpi toimitusketjujen. Yksi ratkaisu tähän löytyy olemassa olevasta taloushallinnon sanomavälityksestä.

Tekoäly on rantautunut suomalaisten järjestöjen arkeen – mutta varovaisesti. Tuore Järjestödigi 2024 -kartoitus osoittaa, että vaikka kiinnostusta löytyy, tekoälyn käyttö on vielä monessa järjestössä kokeiluasteella.

Arki on usein tasapainoilua digitalisaation kanssa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osan se on jättänyt ulkopuolelle.

Tietoyhteiskunnan kehittäminen ei tapahdu siiloissa. Se vaatii yhteistyötä, uusia ideoita ja konkreettisia tekoja. TIEKEn jäsenyys tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden olla mukana luomassa kestävämpää ja innovatiivisempaa tulevaisuutta. Yhteistyö kattaa monipuolisia hankkeita, koulutuksia ja valmennuksia, jotka tukevat sekä jäsenorganisaatioiden omia tavoitteita että laajempaa yhteiskunnallista kehitystä.

Datan ja tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. On aika pysähtyä miettimään, miksi ja mihin tarkoitukseen keräät dataa, miten sitä säilytät ja kuka siihen pääsee käsiksi? TIEKEn datavastuullisuuden valmennus pureutuu näihin kysymyksiin.