Artikkeli on ilmestynyt ensimmäisen kerran TIEKEn Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen -julkaisussa. Tutustu sähköiseen julkaisuun sen omalla sivulla tai tilaa painettu julkaisu.
Mahtoiko kevään 1986 ylioppilas aavistaa, miten kauaskantoisesti lukion Pascal-ohjelmointikurssi vaikuttaisi ammatinvalintaan? Kun Merja Sjöblom vuonna 2004 aloitti TIEKEssä, hän oli jo reilut kymmenen vuotta kouluttanut tieto- ja viestintäteknologiataitoja, sekä suomalaisissa organisaatioissa että maailmalla.
”TIEKE oli tuttu toimija erityisesti siksi, että hyödynsin työssäni TIEKEn kehittämiä Tietokoneen ajokorttitutkintoja.”
Vuonna 1994 TIEKEn lanseeraama Tietokoneen A-ajokortti on osoittautunut vankaksi perustaksi osaamisen kehittämisen jatkotyölle. Vuosituhannen vaihteessa tarjolle tulivat AB-ajokortti ja Kansalaisen @-ajokortti. Vuonna 2003 valikoima laajeni langattoman viestinnän tutkintoon, ja 2007 oli TIETY – Tietotyötutkinnon vuoro.
”TIEKEn tutkinnot vakiinnuttivat asemansa niin työllisyyttä edistäviin julkisiin hankkeisiin kuin omaehtoisen oppimisen välineeksi”, toteaa Sjöblom.
Vuoden 2020 lopulla noin 180 organisaatiota ympäri Suomen tarjosi TIEKEn tutkintoihin tähtäävää koulutusta ja järjesti näyttökokeita.
Yksilöstä yhteisöön
Kun Hanna Vuohelainen vuonna 2008 aloitti TIEKEn osaamispalveluissa, työpöydällä odotti tutkintoperheen uusin jäsen, TIETY – Tietotyötutkinto.
”Uutta oli TIETYn yhteisöllisyys – enää tieto- ja viestintäteknologiataitoja ei pidetty pelkästään yksilön osaamispääomana, vaan ne ymmärrettiin välineiksi, joilla tiimit toteuttavat organisaation strategisia tavoitteita.”
TIETYn yhteisölliset periaatteet osuivat aikakauteen, jolloin digitaaliset ja globaalit työyhteisöt olivat arkea yhä useammille.
”Työskentely virtuaaliympäristössä vaatii uusia taitoja, toimintatapoja ja ajattelua”, Vuohelainen sanoo.
Toki työelämän osaamistarpeissa on tapahtunut muitakin muutoksia. Pelkästään sosiaalinen media on 2000-luvun edetessä myllertänyt toimintaympäristöä tavalla, joka edellyttää organisaatioilta sekä mahdollisuuksien että uhkien ymmärrystä, selkeitä käytäntöjä ja yhteisiä pelisääntöjä.
”Tieto-ja viestintäteknologiaosaamisessa ei ole kysymys pelkästään teknisestä näppäryydestä vaan organisaatiokulttuureista, toimintamalleista ja johtamisesta”, Vuohelainen summaa.
Vuohelaisen mukaan osaamistavoitteiden ja -tasojen määrittelyä ja kuvausta tarvitaan lähes hankkeessa kuin hankkeessa, samoin oppeja erilaisista osaamisen tunnistamisen tavoista.
”Tutkintojen ja laajan toimijaverkoston kanssa tehty työ on luonut vankan pohjan tämänhetkiselle ja myös tulevaisuudessa tehtävälle työlle”, Vuohelainen toteaa.
Opetusta päivittämässä
Vaikka Suomessa on TIEKEn alkuvuosista lähtien ymmärretty tieto- ja viestintäteknologian käyttöön perehdyttämisen tärkeys, vasta 2000-luvulla huomattiin, että joukosta puuttuu keskeinen kohderyhmä eli opettajat.
Vuosina 2011–2016 TIEKE oli mukana toteuttamassa eOppimiskeskuksen Open Päivitys -ohjelmaa, jolla vahvistettiin opettajien digitaalista ammattiosaamista ja yleissivistystä. Opetushallituksen rahoittamassa täydennyskoulutuksessa tutustuttiin oppimisanalytiikkaan, hankittiin audiovisuaalista osaamista, laadittiin digistrategioita sekä perehdyttiin tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön. Open Päivitykseen osallistui peruskouluissa, lukioissa, esiopetuksessa ja vapaassa sivistystyössä työskenteleviä opettajia sekä oppilaitosten johtajia.
”Open Päivityksellä oli tärkeä rooli valmistauduttaessa vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, joissa tieto- ja viestintäteknologisista taidoista tuli laaja-alainen osaamisalue kouluopetukseen”, Merja Sjöblom sanoo.
Vuonna 2014 lukioissa alettiin valmistautua sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. ”Me täällä TIEKEssä hankimme Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projektissa osaamista lukioiden opastamiseen”, Hanna Vuohelainen kertoo. Ensimmäinen kokonaan digitaalinen ylioppilaskoe järjestettiin vuonna 2019.
Opettajat pääsivät tosielämän digitulikokeeseen, kun koronapandemia pisti koulujen ovet säppiin keväällä 2020.
”TIEKEssä hanketyö ja tilauskoulutukset mahdollistivat nopeat liikkeet, joilla vastattiin äkilliseen tilanteeseen. Sen lisäksi, että toiminta reivattiin tottuneesti verkkoon, tuettiin sekä yhdistys- että oppilaitostoimijoita heidän haasteissaan omaksua uusia välineitä ja toimintatapoja”, Vuohelainen kertoo.
Vuorovaikutteisesti verkossa
Keväästä 2020 TIEKEn webinaariosallistujille tutuksi tullut Mikko Eloholma tutki vuonna 2017 Helsingin yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan valmistuneessa gradussaan paitsi lukiolaisten käsityksiä teknologisesta kehityksestä, myös ohjelmointiopetuksen vaiheita suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa.
”Ohjelmointia opetettiin lukioissa 1980-luvulla, mutta seuraavalla vuosikymmenellä se yllättäen väheni. Vuoden 2014 opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen ohjelmointia harjoitellaan kaikilla asteilla. Tavoitteena ei ole kouluttaa nuorista koodareita, vaan tarjota ymmärrys digitaalisen ympäristön toimintaperiaatteista”, Eloholma kertoo.
Hanna Vuohelainen mainitsee 2000-luvun tietoyhteiskunnan keskeisinä kansalaistaitoina tietoturvasta ja tietosuojasta huolehtimisen, medialukutaidon ja digitaalisten palvelujen käytön osaamisen.
Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat merkittävässä roolissa niin perusdigitaitojen kouluttajina kuin uusien, digitalisaatiota hyödyntävien opetusmenetelmien edistäjinä.
”Osaamisperusteisuus, osaamisen arviointi, tunnistaminen ja tunnustaminen ovat seuraava iso askel vapaan sivistystyön kentällä”, toteaa Merja Sjöblom.
”Digitaalisaatio on mullistanut oppimisympäristöt ja -menetelmät. Emme enää kokoonnu luokkahuoneisiin, vaan opiskelemme verkossa. Vertaisoppiminen ja tutorointi tekevät prosesseista vuorovaikutteisia, internetin MOOC-koulutukset ja esimerkiksi Youtubessa jaettavat videot tuovat tiedon kaikkien ulottuville”, Sjöblom summaa.
Selvityksestä ratkaisuun
TIEKE selvitti tietotekniikan käyttäjien perusvalmiuksia ja koulutustarvetta 1980-luvulla. Tietokoneen ajokortti lanseerattiin 1994.
Tutkinnon kehittämiseen osallistuivat opetusviranomaiset, työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt sekä eri koulutusorganisaatioiden edustajia. Opetusministeriö ja Opetushallitus ottivat ajokortin valtakunnallisiin tietotekniikkastrategioihin ja tutkintojen perusteisiin.
Tietokoneen ajokortista muodostui perusta TIEKEn monipuoliselle toiminnalle tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen kehittäjänä yhteiskunnan eri alueilla. Suomalaisinnovaatiosta ottivat mallia myös kansainvälisen tietokoneen ajokortin kehittäjät.
Vuonna 2021 TIEKE tarjoaa useita ratkaisuja sekä digiosaamisen mittaamiseen että taitojen kartuttamiseen.
