Tuomme digitalisaation kansalaistoiminnan ytimeen
Elämää tietoyhteiskunnassa

Tuomme digitalisaation kansalaistoiminnan ytimeen

Millä tasolla ovat järjestöjen sometaidot ja data-analytiikka? Miten yhdistysväki suhtautuu etäkokouksiin ja kuinka sujuvasti toiminnassa hyödynnetään pilvipalveluja? Neljäs Järjestödigi-kartoitus valmistuu joulukuussa.

TIEKE, Viestintä-Piritta ja järjestöjen toiminnanohjausjärjestelmien kehittäjä Vitec Avoine Oy kysyivät syksyllä 2020 suomalaisilta järjestöiltä, kuinka tehokkaasti ne hyödyntävät digitaalisia välineitä ja ympäristöjä toiminnassaan.

Laajaan verkkokyselyyn vastasi järjestöaktiiveja yli 500 valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta yhdistyksestä.

Järjestödigin tulokset julki 10.12. klo 9-11.30

Millä tasolla ovat järjestöjen somemarkkinointi- ja datananalysointitaidot? Miten väki suhtautuu etäkokouksiin ja kuinka sujuvasti toiminnassa hyödynnetään pilvipalveluja?

Muun muassa ylläoleviin kysymyksiin saadaan vastaukset Järjestödigi-kartoitus 2020 -julkistamiswebinaarissa torstaina 10.12. klo 9-11.30.

Vuosittain toteutettava kysely tehtiin nyt neljättä kertaa.

”Yksi iso linja vastauksissa toistuu joka kerta: digitalisaation mahdollisuudet oivalletaan, mutta hyödyntäminen jää vajavaiseksi puutteellisen osaamisen vuoksi. Mitä pienempi ja paikallisempi toimija, sitä enemmän tarvittaisiin opastusta”, kertoo Järjestödigi-kartoituksesta TIEKEssä vastaava Hanna Vuohelainen.

Toisin sanoen järjestökentällä tiedetään, että suunnitelmallinen digiresurssien käyttö tehostaa toimintaa, mutta alkuunpääsy on hankalaa, kun ei tunnu löytyvän aikaa, rahaa tai osaamista uusien teknologioiden haltuunottoon.

Kartoitus kannustaa kehittämään

Syksyllä 2020 Järjestödigi-kartoituksen uusi teema oli saavutettavuus.

”Vaikka saavutettavuusvaatimukset eivät lainsäännön näkökulmasta velvoita kaikkia toimijoita, saavutettavuuden huomioon ottaminen hyödyttää kaikkia. Halusimme selvittää, nähdäänkö järjestökentällä selkeän digitaalisen sisällön merkitys toiminnan menestystekijänä”, Vuohelainen taustoittaa.

Vuohelaisen mukaan kyselyllä haluttiin herätellä järjestöjä tarkastelemaan myös kriisiviestintävalmiuksiaan, sillä viimeistään vuoden 2020 koronapandemia ja syksyllä tapahtunut psykoterapia Vastaamon potilastietojen hakkerointi osoittivat, että kielteinen toimintaympäristön tapahtuma voi haavoittaa paitsi järjestöä itseään, myös sen sidosryhmiä.

”Aiemmista Järjestödigi-kartoituksista tiedämme, että valveutuneimmat järjestöt tarttuvat ripeästi ajankohtaisiin haasteisiin. Kun esimerkiksi tietosuoja-asetusta alettiin soveltaa keväällä 2018, saman syksyn kyselyssä vastaukset osoittivat tietosuoja ja -turva osaamisen lisääntyneen henkilötietojen lakisääteisen käsittelyn varmistamiseksi.”

Ryhdy verkoston rakentajaksi

TIEKEn osaamispalveluja tuottava Vuohelainen toivoo, että kansalaiset ja järjestötoimijat ryhtyisivät aktiivisesti edistämään digitukipalvelujen tarjontaa Suomessa.

Hän viittaa Digi- ja väestöviraston valtakunnalliseen digitukiverkostoon, johon  etsitään erilaisia yhteisöjä sekä kertomaan omista tukitarpeistaan että mahdollisuuksistaan ryhtyä tuen tarjoajiksi.

”Jo nyt digitukiverkostossa on mukana toimijoita eri puolilla maata. Henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta on saatavilla esimerkiksi kirjastoissa, kansalaisopistoissa, asukastaloissa ja yhdistyksissä. Digituesta saa apua tietokoneen, matkapuhelimen, tabletin tai muun mobiililaitteen sekä sähköisten palvelujen käyttöön.”

”Digitukitoiveen toteuttaminen ei kuitenkaan ole järjestöille aivan yksinkertaista, vaikka tahtoa olisi. Digituen järjestämiseksi tarvitaan osaamisen lisäksi aikaa ja rahaa”, muistuttaa Vuohelainen.

InPromptu auttaa alkuun

Lopuksi Vuohelainen muistuttaa kevääseen 2021 jatkuvasta TIEKEn InPromptu-hankkeesta, jonka ideana on jalkautua käytännön työpajoiksi ja vertaiskohtaamisiksi, joissa yhdessä otetaan haltuun digitaalisessa toimintaympäristössä tarvittavia perustaitoja.

 ”Toistaiseksi jalkautuminen tarkoittaa kohtaamisia kaikille avoimissa tilaisuuksissa verkossa”, Vuohelainen lisää viitaten koronan vuoksi noudatettaviin turvatoimiin.

InPromptu-hankkeen tuore aikaansaannos on sekä perustason digitaitojen itseopiskelua että ohjaajana toimimista tukeva Osaamiskirja. Opastus alkaa tietokoneen käyttöönotosta, ja laajenee keskeisiin perustaitoihin kuten yleisimpien internetsymbolien merkityksiin, tiedonhallintaan, kansioiden käyttöön, varmuuskopiointiin, käyttäjätunnuksiin ja salasanoihin.

”Toivon Osaamiskirjan marraskuussa julkaistusta verkkoversiosta runsaasti palautetta. Kommenttien perusteella muokkaamme sisältöä edelleen, jotta keväällä 2021 ilmestyvä painettu kirja on mahdollisimman helppolukuinen ja selkeä.”

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell