Tuomme digitalisaation kansalaistoiminnan ytimeen
Elämää tietoyhteiskunnassa

Tuomme digitalisaation kansalaistoiminnan ytimeen

Millä tasolla ovat järjestöjen sometaidot ja data-analytiikka? Miten yhdistysväki suhtautuu etäkokouksiin ja kuinka sujuvasti toiminnassa hyödynnetään pilvipalveluja? Neljäs Järjestödigi-kartoitus valmistuu joulukuussa.

TIEKE, Viestintä-Piritta ja järjestöjen toiminnanohjausjärjestelmien kehittäjä Vitec Avoine Oy kysyivät syksyllä 2020 suomalaisilta järjestöiltä, kuinka tehokkaasti ne hyödyntävät digitaalisia välineitä ja ympäristöjä toiminnassaan.

Laajaan verkkokyselyyn vastasi järjestöaktiiveja yli 500 valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta yhdistyksestä.

Järjestödigin tulokset julki 10.12. klo 9-11.30

Millä tasolla ovat järjestöjen somemarkkinointi- ja datananalysointitaidot? Miten väki suhtautuu etäkokouksiin ja kuinka sujuvasti toiminnassa hyödynnetään pilvipalveluja?

Muun muassa ylläoleviin kysymyksiin saadaan vastaukset Järjestödigi-kartoitus 2020 -julkistamiswebinaarissa torstaina 10.12. klo 9-11.30.

Vuosittain toteutettava kysely tehtiin nyt neljättä kertaa.

”Yksi iso linja vastauksissa toistuu joka kerta: digitalisaation mahdollisuudet oivalletaan, mutta hyödyntäminen jää vajavaiseksi puutteellisen osaamisen vuoksi. Mitä pienempi ja paikallisempi toimija, sitä enemmän tarvittaisiin opastusta”, kertoo Järjestödigi-kartoituksesta TIEKEssä vastaava Hanna Vuohelainen.

Toisin sanoen järjestökentällä tiedetään, että suunnitelmallinen digiresurssien käyttö tehostaa toimintaa, mutta alkuunpääsy on hankalaa, kun ei tunnu löytyvän aikaa, rahaa tai osaamista uusien teknologioiden haltuunottoon.

Kartoitus kannustaa kehittämään

Syksyllä 2020 Järjestödigi-kartoituksen uusi teema oli saavutettavuus.

”Vaikka saavutettavuusvaatimukset eivät lainsäännön näkökulmasta velvoita kaikkia toimijoita, saavutettavuuden huomioon ottaminen hyödyttää kaikkia. Halusimme selvittää, nähdäänkö järjestökentällä selkeän digitaalisen sisällön merkitys toiminnan menestystekijänä”, Vuohelainen taustoittaa.

Vuohelaisen mukaan kyselyllä haluttiin herätellä järjestöjä tarkastelemaan myös kriisiviestintävalmiuksiaan, sillä viimeistään vuoden 2020 koronapandemia ja syksyllä tapahtunut psykoterapia Vastaamon potilastietojen hakkerointi osoittivat, että kielteinen toimintaympäristön tapahtuma voi haavoittaa paitsi järjestöä itseään, myös sen sidosryhmiä.

”Aiemmista Järjestödigi-kartoituksista tiedämme, että valveutuneimmat järjestöt tarttuvat ripeästi ajankohtaisiin haasteisiin. Kun esimerkiksi tietosuoja-asetusta alettiin soveltaa keväällä 2018, saman syksyn kyselyssä vastaukset osoittivat tietosuoja ja -turva osaamisen lisääntyneen henkilötietojen lakisääteisen käsittelyn varmistamiseksi.”

Ryhdy verkoston rakentajaksi

TIEKEn osaamispalveluja tuottava Vuohelainen toivoo, että kansalaiset ja järjestötoimijat ryhtyisivät aktiivisesti edistämään digitukipalvelujen tarjontaa Suomessa.

Hän viittaa Digi- ja väestöviraston valtakunnalliseen digitukiverkostoon, johon  etsitään erilaisia yhteisöjä sekä kertomaan omista tukitarpeistaan että mahdollisuuksistaan ryhtyä tuen tarjoajiksi.

”Jo nyt digitukiverkostossa on mukana toimijoita eri puolilla maata. Henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta on saatavilla esimerkiksi kirjastoissa, kansalaisopistoissa, asukastaloissa ja yhdistyksissä. Digituesta saa apua tietokoneen, matkapuhelimen, tabletin tai muun mobiililaitteen sekä sähköisten palvelujen käyttöön.”

”Digitukitoiveen toteuttaminen ei kuitenkaan ole järjestöille aivan yksinkertaista, vaikka tahtoa olisi. Digituen järjestämiseksi tarvitaan osaamisen lisäksi aikaa ja rahaa”, muistuttaa Vuohelainen.

InPromptu auttaa alkuun

Lopuksi Vuohelainen muistuttaa kevääseen 2021 jatkuvasta TIEKEn InPromptu-hankkeesta, jonka ideana on jalkautua käytännön työpajoiksi ja vertaiskohtaamisiksi, joissa yhdessä otetaan haltuun digitaalisessa toimintaympäristössä tarvittavia perustaitoja.

 ”Toistaiseksi jalkautuminen tarkoittaa kohtaamisia kaikille avoimissa tilaisuuksissa verkossa”, Vuohelainen lisää viitaten koronan vuoksi noudatettaviin turvatoimiin.

InPromptu-hankkeen tuore aikaansaannos on sekä perustason digitaitojen itseopiskelua että ohjaajana toimimista tukeva Osaamiskirja. Opastus alkaa tietokoneen käyttöönotosta, ja laajenee keskeisiin perustaitoihin kuten yleisimpien internetsymbolien merkityksiin, tiedonhallintaan, kansioiden käyttöön, varmuuskopiointiin, käyttäjätunnuksiin ja salasanoihin.

”Toivon Osaamiskirjan marraskuussa julkaistusta verkkoversiosta runsaasti palautetta. Kommenttien perusteella muokkaamme sisältöä edelleen, jotta keväällä 2021 ilmestyvä painettu kirja on mahdollisimman helppolukuinen ja selkeä.”

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Uusi verkkosivusto auttaa ymmärtämään tietosuojaa harrastuksissa
Digikyvykkyys

Uusi verkkosivusto auttaa ymmärtämään tietosuojaa harrastuksissa

Harrastustoiminnan tietosuojaan liittyvä ohjeistava materiaalipaketti on julkaistu tällä viikolla osoitteessa tietosuojaharrastuksissa.fi. Sivuston materiaaleja on kehitetty syksystä 2022 alkaen tietosuojavaltuutetun toimiston ja TIEKEn yhteisessä GDPR4CHLDRN-hankkeessa. Harrastustoimintaa järjestävät yhdistykset, harrastavat lapset ja nuoret, nuorten vanhemmat ja hankkeen ohjausryhmä ovat osallistuneet hankkeeseen antamalla arvokasta palautetta tuotettuihin materiaaleihin läpi koko kehitysprosessin ajan.

Mikko Eloholma
Digikyvykkyys
Monimuotoisuuden johtaminen vaatii tietoisuutta ja sitoutumista   
Digikyvykkyys

Monimuotoisuuden johtaminen vaatii tietoisuutta ja sitoutumista   

Johtajien monimuotoisuusosaaminen on avainasemassa inklusiivisten työyhteisöjen rakentamisessa. Muutoksen toteuttaminen vaatii monimuotoisuuden edistämistä tukevien koulutusten kehittämistä. Ilman johdon sitoutumista monimuotoisuuden tuomat edut jäävät saavuttamatta.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Monimuotoisuus edistää innovaatioita ja kilpailukykyä  
Digikyvykkyys

Monimuotoisuus edistää innovaatioita ja kilpailukykyä  

Monimuotoisuus on noussut keskeiseksi teemaksi työelämässä, ja ICT-ala voi toimia suunnannäyttäjänä muiden toimialojen monimuotoisuustyölle. Netlightin Talent Manager Julius Hurrin ja FIBS ry:n Yritysvastuuasiantuntija Greta Anderssonin mukaan monimuotoisuus edistää innovointia ja parantaa päätöksentekoa. Menestyäkseen monimuotoisuustyössä yritysten on sitouduttava pitkäjänteiseen prosessiin, jossa johdon tuki ja konkreettiset toimet ovat avainasemassa.

Viestintätoimisto Aivela