TYÖELÄMÄN MUUTOSTAHTI on vuosikymmeninä ollut nopea. Yhtä raju on ollut osaamisvaatimusten muutos. Sitten 1980-luvun Suomesta on kadonnut liki 600 000 sellaista työpaikkaa, joihin riitti pelkkä perusasteen koulutus. Vuoteen 2030 mennessä Suomesta kadonnee 330 000 työpaikkaa automatisaation seurauksena. Työn sisältö muuttuu paljon useammalla. Toisaalta digitalisaation arvellaan tuottavan uutta työtä enemmän kuin vanhaa katoaa.
OSAAMISVAATIMUKSET MUUTTUVAT, ja mukana tulisi pysyä. Tulevaisuuden työelämän osalta moni asia on epävarma, mutta oppimisen ja osaamisen kehittämisen tärkeydestä ollaan yksimielisiä. Suhteellisen varmana pidetään myös, että pehmeiden taitojen merkitys työelämässä kasvaa. Vahvat vuorovaikutustaidot, kyky luoda uutta ja yhteistyövalmiudet näyttelevät yhä keskeisempää roolia tulevaisuuden työpaikoilla.
”Miten pitää mukana ja innostaa heitä, joille opiskelu ei maistu?”
OPPIMAAN OPPIMISEN TAIDOT ovatkin tulevaisuuden työelämätaidoista ehkä ne keskeisimmät. Osaamistason nosto edellyttää kuitenkin, että pohja on kunnossa. Jokaisella tulisi olla riittävät perustaidot, joille osaamistaan rakentaa. Sekä sellainen inhimillinen pääoma, johon robotti ei pysty. Tunneäly, empatiakyky ja vuorovaikutustaidot ovat globaaleilla työmarkkinoilla arvossa arvaamattomassa.
AIKUISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN kilpistyy yleensä kahteen seikkaan: käytettävissä olevaan aikaan ja opintojen aikaiseen toimeentuloon. Osaamisen kehittämisen väylien tulee olla joustavia ja saavutettavia. Alanvaihto kohtaa yhä useampaa, ja työkalupakkiin tarvitaan myös tutkintoa lyhyempiä kokonaisuuksia osaamisen täydentämiseen. Ammatillisen koulutuksen reformilla on tässä paljon annettavaa.
JOTTA KOKO VÄESTÖ PIDETÄÄN MUKANA muutoksessa, tulee myös työelämän toimijoiden katsoa peiliin. Jokainen meistä voi itse kehittää työelämätaitojaan ja ottaa vastuuta oman osaamisensa kehittämisestä. Yhtä lailla tärkeä on työnantajien rooli. Oppimista ei työpaikoilla tapahdu, ellei työnantaja mahdollista ja jopa edellytä sitä.
HYVÄ JOHTAMISOSAAMINEN onkin tulevaisuudessa kovaa valuttaa. Se on myös kilpailuvaltti. Uudistumiskykyisimmät työnantajat vetävät puoleensa parhaat osaajat.
UUDEN OPPIMINEN INNOSTAA monia. Suomalaiset ovat kurssikansaa. Yksin vapaan sivistystyön kursseille osallistuu liki miljoona opinjanoista vuosittain. Mutta miten pitää mukana ja innostaa heitä, joille opiskelu ei maistu? Se tiedetään, että koulutus kasaantuu.
ERIYTYMISKEHITYKSEN TASAAMINEN on työelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden haasteista keskeisimpiä: koulutusjärjestelmälle, työelämälle ja jokaiselle meistä.
