Vastuullisuusdata on vastuullisuusraportoinnin kulmakiviä – mitä lähestyvä raportointivelvoite tarkoittaa?
Vastuullisuus

Vastuullisuusdata on vastuullisuusraportoinnin kulmakiviä – mitä lähestyvä raportointivelvoite tarkoittaa?

Vastuullisuusraportointi ja vastuullisuusdata ovat olennainen osa organisaation liiketoiminnan kehittämistä ja sen vaikutusten arvioimista yhteiskunnassa. Vuosi 2024 on lainsäädännöllisesti merkittävä vastuullisuusraportoinnin kannalta, sillä uusi CSRD-direktiivi velvoittaa organisaatioita vastuullisuutensa raportointiin.

Vastuullisuusraportointi ja vastuullisuusdata ovat olennainen osa organisaation liiketoiminnan kehittämistä ja sen vaikutusten arvioimista yhteiskunnassa. Vuosi 2024 on lainsäädännöllisesti merkittävä vastuullisuusraportoinnin kannalta, sillä uusi CSRD-direktiivi velvoittaa organisaatioita vastuullisuutensa raportointiin. TIEKEn tammikuun AamuAreena-webinaari käsitteli vastuullisuusraportoinnin uutta CSRD-direktiiviä ja sen pohjalla olevaa ESRS-standardia.

Organisaatiot voivat edistää vastuullisuuttaan vastuullisuusdatan avulla – vastuullisuusdatalla viitataan dataan, jonka avulla todennetaan organisaation vastuullinen toiminta. Vastuullisuusdatan hyödyntäminen auttaa organisaatioita tunnistamaan kehityskohteita ja parantamaan liiketoimintaprosessejaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sen avaaminen sijoittajille, sidosryhmille ja kuluttajille tarjoaa kattavan kuvan yrityksen vastuullisuusponnisteluista, mikä voi houkutella esimerkiksi vastuullisuutta painottavia sijoittajia. Organisaatiot voivat käyttää vastuullisuustietoa päätöksenteon tukena ja integroida sen osaksi liiketoimintastrategiaansa saavuttaakseen liiketoiminnalliset tavoitteet samalla, kun ne huomioivat toimintansa sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.

Vastuullisuusdatan hyödyntäminen ja vastuullisuusraportointi tarjoavat organisaatioille siis mahdollisuuden osoittaa sitoutumisensa kestävään kehitykseen, parantaa läpinäkyvyyttään ja saavuttaa kilpailuetua. Liiketoiminnan johtaminen näiden tekijöiden avulla auttaa organisaatioita myös luomaan pitkäaikaista arvoa sekä ympäristölle että liiketoiminnalleen. Jatkossa vastuullisuusraportointi ei ole organisaatioille ainoastaan kannatettavaa, vaan myös pakollista.

Uudet lait vastuullisuusraportoinnin taustalla

Vuosi 2024 on lainsäädännöllisesti merkittävä vastuullisuusraportoinnin kannalta. Uusi Corporate Social Responsibility Disclosure (CSRD) -direktiivi velvoittaa vastuullisuusraportointiin vuoden 2024 tilikauden tiedoista lähtien. CSRD:n myötä yritysten vastuullisuusraportit tulevat tilinpäätöksen tapaan keskusrekisteriin, josta kaikki kansalaiset voivat katsoa, miten yritykset ovat vastuullisuutensa hoitaneet.

”Tällä hetkellä tiedämme eurolleen, kuinka paljon rahaa meillä on pankkitilillä. CSRD:n myötä pystymme vastaavasti sanomaan miten paljon organisaation toiminta aiheuttaa päästöjä ja vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Jatkossa taloudelliset päätökset tulevatkin pohjautumaan yhä vahvemmin vastuullisuusraportointiin”, avaa TIEKEn AamuAreenassa aiheesta puheenvuoron pitänyt Advisense Oy:n Atso Andersen.

Asteittain voimaan tuleva raportointivelvollisuus koskee aluksi vain suuria pörssiyrityksiä, mutta on tärkeää muistaa, että välillisesti se koskettaa jo nyt suurta joukkoa muitakin organisaatioita.

”Kyseessä on laki, joka sitoo meitä kaikkia. Ensimmäisenä velvoite koskee pörssiyhtiöitä, jotka tulevat raportointia varten tarvitsemaan alihankkijoiltaan tietoa päästöjen määrästä. Nämä alihankkijat ovat usein pk-yrityksiä. Raportointivelvollisuus tulee asteittain voimaan myös muille toimijoille”, Andersen muistuttaa.

CSRD-direktiivin taustalla on ESRS-standardi eli eurooppalainen kestävyysraportointikehys. ESRS määrittää vaatimukset vastuullisuusraportin sisällölle sekä raportoitavalle datalle ja sen avoimuudelle. CSRD-raportit koostetaan XBRL-raportointikielellä, jotta vastuullisuusdataa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. CSRD-raporteissa olevalle datalle on asetettu vaatimuksia myös jäljitettävyyden suhteen.

”Raportointivelvoite tulee asteittain voimaan ja samalla tulee myös pakollinen varmennus raporttien tiedoille. Kestävyystietoja tullaan varmentamaan samaan tapaan kuin tilintarkastaja tarkastaa tilinpäätöstä, mutta varmennuksen taso on hieman alhaisempi”, kertoo niin ikään AamuAreenassa puhumassa ollut Elina Koskentalo Arccos Consulting Oy.stä.

Vaatimukset raportin sisällölle

ESRS sisältää yleisiä ja yhteisiä kriteerejä, jotka koskevat kaikkia vastuullisuusraportointia tekeviä yrityksiä. Yleisten vaatimusten keskiössä on kaksoisolennaisuuden periaate, eli yrityksen toiminnan vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön, mutta toisaalta myös yhteiskunnan ja ympäristön (taloudelliset) vaikutukset yrityksen toimintaan. Niin ikään ESG:n mukaiset ympäristö-, sosiaaliset ja hallintonäkökulmat on huomioitava raportoinnissa.

ESRS tulee sisältämään myös alakohtaisia standardeja.

”Teknologia-ala ei kuulu ensimmäisten alakohtaisten standardien kohteisiin, mutta voidaan olettaa, että standardien laajentuessa ne tulevat koskemaan myös teknologia-alaa. Teknologia-alalla konkreettiset mittarit ja niiden data on jokapäiväistä, joten on luontevaa, että ne näkyvät jatkossa myös alan vastuullisuudessa”, sanoo TIEKEn Antti Sipilä.

TIEKEn tammikuun AamuAreena-webinaari käsitteli vastuullisuusraportoinnin uutta CSRD-direktiiviä ja sen pohjalla olevaa ESRS-standardia. Tallenteet puheenvuoroista näet alla olevista linkeistä.

Datavastuullisuuden valmennuksesta eväitä organisaation vastuullisuuteen

Vastuullisuusdata auttaa organisaatioita raportoimaan vastuullisuuttaan, mutta samaan aikaan on muistettava liiketoiminnassa hyödynnettävän datan vastuullinen käyttö. Datan hyödyntäminen on yksi nykyajan merkittävimmistä liiketoiminnan muodoista. Vastuullisuuden kannalta olennaista on riskien välttäminen ja läpinäkyvyys. Organisaatioiden tulisi pystyä kertomaan, miksi ja mihin käyttöön tiettyä dataa kerätään, miten sitä säilytetään ja kenellä siihen on pääsy. Datavastuullisuus onkin yksi vastuullisuustyön muoto.

TIEKE tarjoaa datan parissa työskenteleville asiantuntijoille datavastuullisuuden valmennusta, jonka tavoitteena on oppia tunnistamaan oman organisaation datavastuullisuuden haasteita ja painopisteitä. Osallistujat saavat myös työkaluja datan vastuullisemmalle keräämiselle ja käytölle. Valmennuksen jälkeen osallistujalla on valmiuksia edistää datavastuullisuutta omassa organisaatiossaan tunnistettujen painopisteiden pohjalta ja tavoitteena onkin, että valmennuksen aikana syntyneet oivallukset kanavoituvat omaan työhön ja organisaation toimintaan laajemminkin.

Seuraava TIEKEn datavastuullisuuden valmennus alkaa 14.03.2024.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell