Periaate 1: Kestävyys on lähtöoletus
Kun haluat tehdä asioita kestävästi, kysymys ”Miten tällä tekemisellä mennään kohden kestävää kehitystä?” antaa vajavaisen vastauksen verrattuna kysymykseen ”Miten voin tehdä tämän asian siten, että se on itsessään kestävää tai tapahtuu kestävällä tavalla?”. Ero näiden välillä on hienovarainen, mutta merkitsevä, eivätkä kysymykset ole välttämättä toisiaan pois sulkevia. Jälkimmäinen kysymys on kuitenkin usein kestävyyden kannalta merkitsevämpi.
Esimerkiksi kun ostat uuden puhelimen ensimmäisen kysymyksen mukaisesti voit katsoa mikä puhelin sisältää kierrätysosia ja -materiaaleja, kuluttaa vähemmän sähköä, jonka tekemisessä ei ole käytetty konfliktimineraaleja ja jonka valmistuksen työolot ovat hyvät. Nämä asiat on hyvä ottaa huomioon puhelinta ostaessa, koska laitevalinta on tällöin vastuullinen. Kun katsot tätä hankintaa myös toisen kysymyksen näkökulmasta voitkin huomata, että tähän puhelimeen saa päivityksiä vain kahden vuoden ajan, jolloin se vanhenee ja joudut ostamaan uuden puhelimen nopeammin. Toinen malli, jossa kaikki tuotannon seikat eivät ole yhtä hyvällä tolalla voi olla sellainen, johon saa päivityksiä kuuden vuoden ajan. Tällöin sen käyttöikä on huomattavasti pidempi ja näin ollen se on valintana kestävämpi.
Tiesithän tietotekniikan laitteista, että:
- Älypuhelimessa kolmen vuoden käyttöiällä noin 85 % päästöistä muodostuu käytön ulkopuolella, eli valmistuksessa, logistiikassa ja käytöstä poistossa.
- Kannettavassa tietokoneessa tämä luku on noin 70 % kolmen vuoden käyttöiällä.
- Kannettavan tietokoneen valmistukseen neitseellisistä raaka-aineista vaatii noin 1200 kg:n maa-ainesta louhimista.
- Elektroniikkajäte on nopeimmin kasvava jätelaji. Vuonna 2022 sitä tuotettiin 53,6 miljoonaa tonnia.
- Tästä määrästä kierrätettiin maailmanlaajuisesti noin 20 %, Suomessa kierrätysaste on noin 33 %.
Periaate 2: Kestävyys ei ole binääristä, vaan jatkumo
Tämän periaatteen mukaan kestävä kehitys tulee nähdä kestävyyden asteina. Asiat eivät ole vain kestäviä ja kestämättömiä vaan eri asiat ovat eri kestävyyden asteilla erilaisten huomioon otettavien seikkojen suhteen. Kestävyyden lisäämistä kannattaa tavoitella, vaikka täydellisen kestävää vaihtoehtoa ei ole saavutettavissa. Jokainen askel kohti kestävyyttä vie asioita eteenpäin. Kyse on pienistä valinnoista, kuten junan valitsemisesta lennon sijaan lyhyillä matkoilla. Molemmat kuluttavat energiaa, mutta junaliikenteen päästöt ovat noin 1/5 lentoliikenteen päästöistä.
Palataanpa puhelimen ostamisen esimerkkiin. Uuden puhelimen ostaminen kuluttaa aina resursseja, jotka sen tuottamiseen ovat menneet. Seikkoja, joita voit katsoa puhelimia vertaillessasi tai kysyä ostopaikasta ovat esimerkiksi:
- Onko puhelimella ympäristömerkintä?
- Onko puhelimen tekemisessä käytetty kierrätysmateriaaleja? Kuinka paljon?
- Onko puhelimen raaka-aineissa vältetty konfliktimineraaleja? Kuinka suurelta osin?
- Onko puhelimen valmistuksen työolot varmistettu vastuullisiksi? Miltä osin?
- Onko puhelimen elinkaaripäästöt laskettu? Paljonko ne ovat?
Myyjät eivät välttämättä osaa vastata näihin kysymyksiin, mutta niiden kysyminen riittävän usein saa kaupat kiinnittämään asioihin huomiota. Kaikilta valmistajilta näitä tietoja ei löydy hakukoneenkaan avulla. Koska kuluttajina voimme vaikuttaa tekemällä arjessamme kestävämpiä valintoja, on tärkeää tiedostaa omien valintojemme kestävyysvaikutukset.
Periaate 3: Kestävyyttä ei voi erottaa omaksi asiakseen
Tämä periaate liittyy kiinteästi ensimmäiseen ja sen mukaan kestävä kehitys ei ole erillinen huomioon otettava seikka, vaan liittyy kiinteästi kaikkiin muihin seikkoihin. Tämän periaatteen mukaan kestävyys tulee ottaa huomioon kaikkien päätökseen vaikuttavien seikkojen osalta. Kestävyys on sisään leivottu kaikkeen mitä teemme. Kaikissa asioissa on mahdollisuus edistää kestävämpiä elämäntapoja. Olipa kyseessä sitten asuminen, harrastukset, liikkuminen tai työskentely, kaikissa voimme eri asteisella tavalla kestävämpiä tai kestämättömämpiä valintoja.
Jatketaan vielä puhelimen ostamisesimerkkiä. Eri puhelimilla on erilaisia ominaisuuksia ja erilaiset tuotantoketjut. Kun ostat jonkun puhelimen, se saattaa olla valmistettu hyvissä työoloissa, mutta sen raaka-aineiden lähde voi olla epäselvä. Toisessa puhelimessa raaka-aineet saattavat olla vapaita konfliktimineraaleista, mutta sen valmistus tapahtuu epäinhimillisissä oloissa, joissa tehdään 12 tunnin työpäiviä. Kolmannen puhelimen raaka-aineet voivat olla epäselvistä lähteistä ja osin kierrätettyjä, ja pääosin se on valmistettu hyvissä oloissa, mutta kaikkien komponenttien osalta tätä ei ole voitu varmistaa. Ostopäätös on pakko tehdä usein rajoitetuilla tiedoilla ja harvoin on mahdollista tehdä täydellistä ostopäätöstä.
Periaate 4: Kestävässä kehityksessä on kyse kompromisseista eri seikkojen välillä
Kaikilla valinnoillamme on seuraamuksia. Koska elämme kompleksisessa ympäristössä, nämä seuraamukset ovat aina sekä positiivisia, että negatiivisia. Kestävämmissä valinnoissa on tärkeää löytää ne, joissa merkittävimmät vaikutukset ovat pääosin positiivisia ja negatiiviset vaikutukset ovat pääosin vähämerkityksisiä. Meillä ihmisinä on evolutiivinen taipumus pelätä negatiivisia vaikutuksia etukäteen ja keskittyä positiivisiin vaikutuksiin jälkikäteen. Haluamme etukäteen minimoida negatiiviset vaikutukset, jotta valintamme olisi hyvä ja jälkikäteen nähdä valintamme positiivisina, koska haluamme tuntea tehneemme hyvän valinnan.
Esimerkiksi autot ovat erittäin kätevä tapa liikkua. Niillä pääsee paikasta toiseen etenkin harvaan asutuilla alueilla helposti ja nopeasti: 10 kilometriä kävellen vie 2 tuntia (5 km/h), pyöräillen yli puoli tuntia (18 km/h) ja autolla 10 minuuttia (60 km/h). Autot kuitenkin tuottavat päästöjä, ja auto-onnettomuuksissa kuolee noin 200 ihmistä ja loukkaantuu noin 1000 vuosittain. Joka kerta kun lähdemme ajamaan autoa, tuotamme päästöjä ja meillä on mahdollisuus loukkaantua tai kuolla, mutta kävely ei olisi sen vaatiman ajankäytön takia sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä valinta. Kun pääsemme perille turvallisesti, emme yleensä mieti kaikkia mahdollisia vaikutuksia emmekä mahdollisia onnettomuuksia, joihin olisimme voineet joutua. Emme myöskään halua lopettaa ajamista, koska vaihtoehtoista liikkumistapaa ei tiheiden kaupunkialueiden ulkopuolella ole.
Kuten huomaat, periaatteet ovat sinänsä yksinkertaisia ja esitettävissä lyhyinä lauseina. Silti niiden mukaan toimiminen ei aina ole helppoa. Kestävästi toimivassa yhteiskunnassa kaikki asiat kuitenkin ajatellaan kestävyys huomioon ottaen. Ja aina uuden tiedon tullessa tarjolle, parannetaan kestävää toimintaamme.
– – –
Kirjoitus on osa kolmen artikkelin sarjaa, joka käsittelee kestävyyden perusajatuksia ja arjessa tehtävien kestävämpien valintojen tekemistä teknologian käyttämisessä. Tutustu myös:
DiyKS – Digiosaavat yritykset ja yhteisöt Keski-Suomessa
DiyKS-hankeessa olemme auttaneet mikro- ja pk-yrityksiä sekä järjestöjä päivittämään toimintaansa digiaikaan. Olemme mm. järjestäneet webinaareja tietoturvan, tietosuojan, verkkolaskutuksen ja digitaitojen osaamismerkkien teemoista. Tämä artikkeli on tuotettu osana DiyKSin toimintaa.
DiyKS-hankkeen tuotokset on koottu Jamkin hankesivustolle
Katso webinaaritallenteita TIEKEn YouTube-kanavan DiyKS-soittolistalla
Lue miten digitaitojen osaamismerkkejä voi suorittaa DiyKS-hankkeessa 15.12.2023 saakka
Hankeaika
1.9.2022 – 31.12.2023
Hankekumppanit
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk, koordinaattori
TIEKE
Rahoittaja
Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. Rahoitus on myönnetty Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta.
Lisätiedot
Jamk: Timo Kerminen
TIEKE: Hanna Vuohelainen
DiyKS-hankkeen verkkosivut