HYVIN SAAVUTETTAVANA ja edullisena vaihtoehtona avoin yliopisto palvelee joustavasti jatkuvan oppimisen tarpeita ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi verkkovälitteiset opinnot mahdollistavat opiskelun vaikkapa työn ohella.
VIIME VUONNA Suomen avoimissa yliopistoissa opiskeli noin 90 000 opiskelijaa – se on yli kaksi kertaa Helsingin yliopiston opiskelijamäärä. Opintopisteitä avointen yliopistojen opiskelijoille kertyi vuonna 2018 kaikkiaan noin 365 000.
LUVUT OVAT SUURIA, mutta riittämättömiä, kun niitä verrataan valtion taholta linjattuun osaamisen kehittämisen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittämistä edelleen. Olemme ottaneet tämän haasteen vastaan ilolla Jyväskylän yliopistossa.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ on asettanut avoimelle yliopisto-opetukselle tavoitteen laajentua, monipuolistua ja syventyä. Yksi keino laajentumiseen on avoimen yliopiston ja tiedekuntien välisen yhteistyön tiivistäminen. Kun tiedekunnat suunnittelevat täydennyskoulutuksia työssäkäyvien tarpeisiin, ne voisivat nykyistä enemmän hyötyä esimerkiksi avoimen yliopiston verkko-opetusosaamisesta.
Monipuolistumisessa kyse on pitkälti tarjonnan ja suoritustapojen muokkaamisesta erilaisien opiskelijoiden tarpeisiin. Syventäminen voisi tuoda jatkossa avoimiin yliopistoihin yhä enemmän maisteritason opintoja.
SUOMESSA ON 14 AVOINTA YLIOPISTOA ja 23 avointa ammattikorkeakoulua. Kiitos korkeakoulujen välisen kilpailun, meillä on varsin kattava avoin koulutustarjonta ja siinä tehokkaita, saavutettavia ja digitaalisia verkko-oppimisen muotoja.
AVOINTEN KORKEAKOULUJEN YHTEISTÖLLÄ voimme entisestään nostaa laatua esimerkiksi karsimalla päällekkäistarjontaa ja -hallinnointia. Yhteensopivat tietojärjestelmät ja oppimisympäristöt sekä verkko-opetusmateriaalien yhteistuotanto ovat avaimia yhä laadukkaampaan ja tehokkaampaan avoimeen korkeakouluopetukseen.
YHTEISTYÖSSÄ SAAVUTAMME enemmän kuin kilpailemalla. OKM:n yliopistojen rahoitusmalli 2020 palkitsee yhteistyössä toteuttavista opinnoista. Hyvä yhteistyö edellyttää sellaisten rakenteiden häivyttämistä, joista ei opiskelijalle ole hyötyä.
TARVITSEMME YHTENÄISET KÄYTÄNNÖT aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen eri korkeakoulujen välillä. Aikuisopiskelijan opintososiaaliset edut ovat myös varsin kirjavat. Koulutusseteli olisi ratkaisu, joka edistäisi kansalaisten sujuvaa jatkuvan oppimisen opintopolkua.
