Kategoria: Ajankohtaista

Työssäni kasvuvalmentajana kohtaan jatkuvasti yrittäjiä, jotka ovat eri vaiheissa yrittäjäpolkuaan. Tekoälystä on tullut viimeisen vuoden aikana tärkeä osa myös minun työtäni, ja tässä kirjoituksessa jaankin esimerkin siitä, miten olen hyödyntänyt tekoälyä neuvontatyössäni. Kyseisessä tapauksessa tekoäly auttoi asiakasta liiketoiminnan kehittämisessä konkreettisesti ja matalalla aloituskynnyksellä.

Tekoäly ei ole vain suuryritysten asia, vaan se tuo uusia mahdollisuuksia myös pienemmille tilitoimistoille. Kun tekoälyä osataan soveltaa oikeisiin kohteisiin, se säästää aikaa, tehostaa työskentelyä ja voi jopa avata täysin uusia palveluita asiakkaille. Mutta mistä kannattaa aloittaa? Miten tekoälyä voi hyödyntää käytännössä? Näihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia TIEKEn maksuton koulutus tilitoimistoille.

TIEKE ry on saanut vahvistusta tiimiinsä myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja projektiosaamisen rooleihin. Piia Aaltonen, Nina From ja Tommi Salo ovat aloittaneet työt organisaatiossa, tuoden mukanaan arvokasta osaamista ja kokemusta.

Tiukentuvat vastuullisuusvaatimukset haastavat yritykset keräämään ja siirtämään tuotteiden ja toiminnan vastuullisuustietoja läpi toimitusketjujen. Yksi ratkaisu tähän löytyy olemassa olevasta taloushallinnon sanomavälityksestä.

Taloushallinnon dokumenttien dataa voidaan hyödyntää monipuolisesti eri liiketoimintaprosesseissa. Pilottihankkeet osoittavat, että esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyystieto voidaan sisällyttää verkkolaskuihin, mikä tehostaa yritysten toimintaa ja säästää resursseja. Digitaalinen tuotepassikokeilu ja rakennusteollisuuden tilaamisen pilotti ovat jo näyttäneet käytännössä, miten taloushallinnon sanomia voidaan hyödyntää uusilla tavoilla.

Kun yritykset pohtivat digitalisaation hyödyntämistä, mieleen nousee usein kysymyksiä siitä, miten ottaa ensimmäiset askeleet ja mistä oikeastaan kannattaa aloittaa. Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio tuntuvat olevan kaikkialla, mutta yrityksen on usein vaikea hahmottaa, mitkä näistä teknologioista ovat hyödyllisiä juuri heidän liiketoiminnassaan ja miten ne konkreettisesti tukisivat kasvua ja kilpailukykyä. Ensimmäinen askel on kiinnittää huomiota omaan digikyvykkyyteen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisiä velvoitteita on alettu soveltaa 2. helmikuuta 2025 alkaen, ja ne koskevat erityisesti korkeimman riskiluokan tekoälyjärjestelmiä ja tekoälylukutaitoa.

Teknologian nopea kehitys muuttaa työtä ja arkea kiihtyvällä tahdilla. Muutos ei kosketa vain tekniikkaa, vaan vaikuttaa suoraan jokaisen toimintamahdollisuuksiin.

Miten yksilö voi säilyttää toimijuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa tässä teknologian murroksessa? Kysymys on entistä ajankohtaisempi tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden mullistaessa toimintaympäristöämme.

Euroopan teknologiariippuvuus amerikkalaisyrityksistä vaatii uutta ajattelua ja yhteistyötä. Suomella on jo vahva asema tekoälyosaamisessa ja suurteholaskennassa, mutta erityisesti pk-yritysten aktivointi digitalisaatiossa on avainasemassa kilpailukyvyn kehittämisessä. Menestys edellyttää julkisen sektorin, yritysten ja tutkijoiden tiivistä yhteistyötä sekä uudenlaisia toimintamalleja.

Tietoyhteiskunnan kehittäminen ei tapahdu siiloissa. Se vaatii yhteistyötä, uusia ideoita ja konkreettisia tekoja. TIEKEn jäsenyys tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden olla mukana luomassa kestävämpää ja innovatiivisempaa tulevaisuutta. Yhteistyö kattaa monipuolisia hankkeita, koulutuksia ja valmennuksia, jotka tukevat sekä jäsenorganisaatioiden omia tavoitteita että laajempaa yhteiskunnallista kehitystä.

Digitalisaation kiihtyessä sen vaikutukset ulottuvat yhä enemmän niin julkiseen sektoriin, yksityisiin yrityksiin kuin yksilöiden arkeen. Ajantasainen tieto ja osaamisen kehittäminen ovat välttämättömyyksiä sekä organisaatioiden että yksilöiden tulevaisuuden menestykselle. TIEKE tarjoaa tähän tukea edistämällä digitalisaation, datan ja teknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä yhteiskunnassa.

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Digitaalisen taloushallinnon saralla on odotettavissa suuria harppauksia tulevien vuosien aikana. Verkkolaskufoorumin vuotuinen syysseminaari pureutui aiheeseen marraskuussa 2024.

Pysyäkseen tekoälykehityksessä mukana organisaatioiden on tärkeää huolehtia työntekijöiden osaamisen kehittämisestä, jotta kehittyvää teknologiaa pystytään hyödyntämään tietoturva ja tietosuoja huomioiden. TIEKEn Kiljavan opistolle ja T-opistoille toteuttamat tekoälykoulutukset pureutuivat tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksiin opistojen arjen ja käytännönläheisten esimerkkien kautta. Tarkastelussa oli esimerkiksi tekoäly opetustilanteissa ja hallinnollisessa työssä sekä sen vaikutus henkiseen hyvinvointiin. TIEKEn tarjoamat tekoälykoulutukset räätälöidään aina organisaation toiveiden mukaisesti.