Kategoria: Ajankohtaista

Datatalouden merkitys kasvaa. Tarvitaan uutta osaamista, jotta yrityksissä pystytään paremmin hyödyntämään dataa liiketoiminnan kasvun tueksi. EU:n ulkopuolisen verkkolaskutuksen odotetaan helpottuvan suomalaisyrityksille tänä vuonna, kun Peppolin kansainvälisen laskun malli otetaan käyttöön Euroopassa (PINT).

Yrityksen keräämästä datasta voi saada merkittävää pontta liiketoimintaan. Ensimmäinen askel kehitystyöhön on nykytilanteen ymmärtäminen. TIEKE on julkaissut uuden datavalmiuskartoituksen, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan kehityskohteensa ja löytämään seuraavat askeleet datan hyödyntämisessä.

ITK-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Tampereella Tampere-talossa 23.–25.4.2025 teemalla ”Paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”. TIEKEläiset ovat tavattavissa koko konferenssin ajan Tampere-talon ensimmäisessä kerroksessa näytepaikalla 129. Mukanamme tuomme innostavan työpajan sekä tietoiskun.

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen. Tämä vaatii taustaksi hyvää johtajuutta, psykologisesti turvallista työkulttuuria sekä ihmisiä, jotka haluavat aidosti kehittää itseään, osallistua ja nähdä enemmän hyviä puolia kuin huonoja.

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet – DUM on valtakunnallisesti merkittävä kehittämishanke, joka luo perustan tulevaisuuden digitaaliselle taloushallinnolle ja laajemmin datataloudelle. Tavoitteena on älykäs ja automaattinen taloushallinto. Peppol-sanomat on keskeisessä roolissa, sillä se mahdollistaa tilausten, toimitusten ja laskujen välittämisen standardoidussa muodossa.

Tekoälyn käyttöön kohdistuu suuria odotuksia. Useat organisaatiot ovat jo kokeilleet soveltaa generatiivista tekoälyä, mutta laajempi käyttöönotto ja liiketoimintaa merkittävästi uudistavat ratkaisut antavat vielä odottaa itseään. Jatkossa tarvitaan tuottavuustavoitteiden rinnalle kokonaisvaltaista näkökulmaa, jossa tekoälyn käyttöönottoa tuetaan ihmislähtöisesti ja työhyvinvointi huomioiden.

Työssäni kasvuvalmentajana kohtaan jatkuvasti yrittäjiä, jotka ovat eri vaiheissa yrittäjäpolkuaan. Tekoälystä on tullut viimeisen vuoden aikana tärkeä osa myös minun työtäni, ja tässä kirjoituksessa jaankin esimerkin siitä, miten olen hyödyntänyt tekoälyä neuvontatyössäni. Kyseisessä tapauksessa tekoäly auttoi asiakasta liiketoiminnan kehittämisessä konkreettisesti ja matalalla aloituskynnyksellä.

Tekoäly ei ole vain suuryritysten asia, vaan se tuo uusia mahdollisuuksia myös pienemmille tilitoimistoille. Kun tekoälyä osataan soveltaa oikeisiin kohteisiin, se säästää aikaa, tehostaa työskentelyä ja voi jopa avata täysin uusia palveluita asiakkaille. Mutta mistä kannattaa aloittaa? Miten tekoälyä voi hyödyntää käytännössä? Näihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia TIEKEn maksuton koulutus tilitoimistoille.

TIEKE ry on saanut vahvistusta tiimiinsä myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja projektiosaamisen rooleihin. Piia Aaltonen, Nina From ja Tommi Salo ovat aloittaneet työt organisaatiossa, tuoden mukanaan arvokasta osaamista ja kokemusta.

Tiukentuvat vastuullisuusvaatimukset haastavat yritykset keräämään ja siirtämään tuotteiden ja toiminnan vastuullisuustietoja läpi toimitusketjujen. Yksi ratkaisu tähän löytyy olemassa olevasta taloushallinnon sanomavälityksestä.

Taloushallinnon dokumenttien dataa voidaan hyödyntää monipuolisesti eri liiketoimintaprosesseissa. Pilottihankkeet osoittavat, että esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyystieto voidaan sisällyttää verkkolaskuihin, mikä tehostaa yritysten toimintaa ja säästää resursseja. Digitaalinen tuotepassikokeilu ja rakennusteollisuuden tilaamisen pilotti ovat jo näyttäneet käytännössä, miten taloushallinnon sanomia voidaan hyödyntää uusilla tavoilla.

Kun yritykset pohtivat digitalisaation hyödyntämistä, mieleen nousee usein kysymyksiä siitä, miten ottaa ensimmäiset askeleet ja mistä oikeastaan kannattaa aloittaa. Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio tuntuvat olevan kaikkialla, mutta yrityksen on usein vaikea hahmottaa, mitkä näistä teknologioista ovat hyödyllisiä juuri heidän liiketoiminnassaan ja miten ne konkreettisesti tukisivat kasvua ja kilpailukykyä. Ensimmäinen askel on kiinnittää huomiota omaan digikyvykkyyteen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisiä velvoitteita on alettu soveltaa 2. helmikuuta 2025 alkaen, ja ne koskevat erityisesti korkeimman riskiluokan tekoälyjärjestelmiä ja tekoälylukutaitoa.

Teknologian nopea kehitys muuttaa työtä ja arkea kiihtyvällä tahdilla. Muutos ei kosketa vain tekniikkaa, vaan vaikuttaa suoraan jokaisen toimintamahdollisuuksiin.

Miten yksilö voi säilyttää toimijuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa tässä teknologian murroksessa? Kysymys on entistä ajankohtaisempi tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden mullistaessa toimintaympäristöämme.

Euroopan teknologiariippuvuus amerikkalaisyrityksistä vaatii uutta ajattelua ja yhteistyötä. Suomella on jo vahva asema tekoälyosaamisessa ja suurteholaskennassa, mutta erityisesti pk-yritysten aktivointi digitalisaatiossa on avainasemassa kilpailukyvyn kehittämisessä. Menestys edellyttää julkisen sektorin, yritysten ja tutkijoiden tiivistä yhteistyötä sekä uudenlaisia toimintamalleja.