Kategoria: Ajankohtaista

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Pysyäkseen tekoälykehityksessä mukana organisaatioiden on tärkeää huolehtia työntekijöiden osaamisen kehittämisestä, jotta kehittyvää teknologiaa pystytään hyödyntämään tietoturva ja tietosuoja huomioiden. TIEKEn Kiljavan opistolle ja T-opistoille toteuttamat tekoälykoulutukset pureutuivat tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksiin opistojen arjen ja käytännönläheisten esimerkkien kautta. Tarkastelussa oli esimerkiksi tekoäly opetustilanteissa ja hallinnollisessa työssä sekä sen vaikutus henkiseen hyvinvointiin. TIEKEn tarjoamat tekoälykoulutukset räätälöidään aina organisaation toiveiden mukaisesti.

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

TIEKEllä on pitkä historia osaamisen kehittämisen ja tunnistamisen parissa. Toimiminen kansainvälisillä foorumeilla on tuonut arvokasta kokemusta siitä, miten yhteinen sävel löytyy, vaikka eri maiden toimintatavat eroavat toisistaan. Yhteistyö on avainasemassa, kun tavoitteena on kehittää osaamista Euroopan laajuisesti ja edistää esimerkiksi mikrokredentiaalien käyttöönottoa.

Nykyisessä nopeasti muuttuvassa työelämässä organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän siitä, miten ne tunnistavat ja kehittävät henkilöstönsä osaamista. Suomessa on perinteisesti painotettu tutkintotodistuksia, mutta osaamista kertyy yhä enemmän työelämässä ja vapaa-ajalla myös epävirallisemmilla tavoilla. Digitaaliset osaamismerkit ovat keskeinen väline osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä.

Vaikka digitaalisuuden ja digitaalisten palveluiden käyttöönotto yleistyy yrityksissä, on henkilökohtainen viestintä edelleen korvaamatonta monissa tilanteissa. Digivälineet tehostavat monia toimintoja ja oikein käytettynä ne lisäävät aikaa henkilökohtaiseen kanssakäymiseen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Jos yritys kohtaa haasteita yhteistyössä ICT-toimittajansa kanssa, on usein edessä toimittajan vaihto. Mutta millä aikataululla tämä onnistuu? Asia riippuu laaditusta sopimuksesta, jossa saattaa kuitenkin olla tulkinnanvaraa. Tällöin yritys joutuu pohtimaan, minkälaisilla irtisanomisajoilla ICT-sopimuskumppanistaan pääsee eroon ilman suurempia riskejä.

Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin on herätty verrattain myöhään alan nopeaan laajenemiseen nähden. Koska ratkaisut ovat vielä lapsenkengissä, luodaan alan edelläkävijöitä juuri nyt. VISIIRI – Vihreän siirtymän ICT-ekosysteemi -hankkeella on visiona tehdä Suomesta vihreän ICT:n kärkimaa vuoteen 2030 mennessä. Ilmasto- ja ympäristöongelmat eivät katoa itsestään ja nykyisellä kehityksellä ne tulevat pahenemaan. Tämä tulee kärjistämään kysyntää vihreälle teknologialle, jonka markkinoiden ennustetaan kasvavan noin 22 % vuodessa seuraavien 8 vuoden aikana (Fortune Business Insights).

Data Spaces Alliance Finlandin alkusyksyn toiminta on käynnistynyt aktiivisena. Allianssi kokoaa yhteen suomalaiset dataliiketoiminnan edelläkävijät ja tukee yrityksiä datatalouden haasteissa sekä mahdollisuuksissa. Tässä katsaus kauden tärkeimpiin tapahtumiin ja tuleviin hankkeisiin.

Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyky perustuu yhä enenevissä määrin digitaaliseen osaamiseen. Ilman digityökalujen hyödyntämistä yrityksillä on riski jäädä kilpailijoistaan jälkeen. TIEKE on kehittänyt pitkään menetelmiä, jotka auttavat yrityksiä tunnistamaan oman digiosaamisensa tason ja löytämään sopivat ratkaisut sen kehittämiseen.

Logistiikka-alan kilpailukyky riippuu yhä enemmän datan ja digitalisaation hyödyntämisestä. Yritysten on ensisijaisen tärkeää kartoittaa digikyvykkyytensä ja ottaa käyttöön oikeat työkalut, jotta ne voivat pysyä kilpailijoiden tahdissa ja täyttää sääntelyn vaatimukset. TIEKE tarjoaa logistiikka-alan yrityksille ratkaisuja, joiden avulla ne voivat parantaa digitaalista osaamistaan, tehostaa toimintaansa ja varmistaa työhyvinvoinnin.

Tietosuojan varmistaminen saattaa yhdistyksissä tulla helposti tyrmätyksi työläänä, hankalana ja epäselvänä. Oikein hoidettu tietosuoja ei kuitenkaan ole vain lakisääteinen velvoite, vaan se auttaa yhdistystä toimimaan selkeästi ja turvallisesti. Tietosuoja harrastuksissa -sivusto tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja ja ohjeita, joiden avulla yhdistyksen hallitus voi varmistaa, että tietosuoja on hoidettu asianmukaisesti.

Kun yritys ostaa ICT-konsultointia, konsulttiraportteja ja dokumentteja ICT-firmalta, optimistinen ostaja voi odottaa saavansa automaattisesti myös tekijänoikeuden ja muut immateriaalioikeudet hintaviin konsultointihankintoihinsa. Suomessa ICT-alan käytäntö on kuitenkin usein toinen. Pääsääntöisesti konsultointi- ja asiantuntijapalveluja myyvät konsultit pitävät omistusoikeuden tuotoksiinsa itsellään ja asiakas saa vain rajoitetun käyttöoikeuden hänelle luovutettuun dokumentaatioon.