Korkeintaan kolmannes meistä lukee palveluiden ehdot ja tietosuojaselosteet, kertovat Eurobarometrin 2019 löydökset. Jos emme ole tarkkoina, voi käydä niin kuin klassikkoesimerkissä: Yhdysvaltalaisen yliopiston viestinnän opiskelijoille tehdyssä The Biggest Lie on the Internet: Ignoring the Privacy Policies and Terms of Service Policies of Social Networking Services –tutkimuksessa suurin osa opiskelijoista hyväksyi kuvitteellisen sosiaalisen median palvelun käyttöehdot ja luovutti esikoislapsensa vastineeksi palvelun käytöstä sekä luvan kaikkien tietojensa jakamiseen kolmansien osapuolten kuten vaikkapa NSA:n käyttöön.

Sitran teettämän Digitaalisten palveluiden käyttö 2021 -tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista lukeutuu ryhmään ”tietämättömät ja varovaiset”, jotka eivät tunne sovellusten ja palvelujen käyttöehtoja tai tietosuoja-asetuksen säädöksiä ja oikeuksia kovin hyvin, eivätkä käytä oikeuksiaan yleisesti.

Jokaisella on oikeus yksityiselämäänsä. Fyysisessä maailmassa ei olisi lainkaan asiallista käytöstä, jos joku seuraisi sinua, kurkkisi päiväkirjaasi, lähettäisi asiattomia viestejä ystävillesi ja työntäisi postilaatikkosi täyteen mainospostia. Sama koskee digitaalista ympäristöä. Sielläkin meillä on oikeus pitää yksityisyytemme ja oikeus henkilötietojemme suojaan. Jostain syystä emme kuitenkaan jaksa aina olla tietojemme kanssa tarkkana. Tämä voi johtua useammasta syystä, joista on tunnistettavissa ainakin seuraavia:

Kätevyyden houkutus: Uusien sovellusten ja laitteiden käyttöönotto on usein kätevää ja nopeaa. Porhalletaan sovelluskauppaan, painetaan ”Hyväksy” ja päästään käytössä alkuun. Käyttöönoton helppous voi kuitenkin johtaa siihen, että palvelun tietosuojaan tutustuminen unohtuu. Varsinkin, jos sattuu tarvitsemaan sovelluksen juuri käsillä olevassa hetkessä.

Halu kuulua joukkoon: Monet meistä tunnistanevat tilanteen, jossa tuttu ihminen suosittelee jonkin applikaation tai pelin lataamista. Sen enempää miettimättä saatamme tarttua toimeen ja ajatella, että onhan se käytössä ”jo kaikilla muillakin”. Ehkä ajatuksissamme luotamme siihen, että se ”joku muu” on tietosuojaankin jo perehtynyt. Tutun ryhmän toimintatavat saattavat houkutella myös jakamaan sisältöjä – vaikkapa kuvia yhteisistä tuttavista – sosiaalisen median alustoilla ilman sen perusteellisempaa harkintaa.  Jos somepalvelua ei ota käyttöön, saattaa kokea jäävänsä paitsi arjen keskusteluista ja jopa ihmissuhteiden ylläpito voi muodostua haastavammaksi.

Tiedon ja osaamisen puute: Teknologinen ympäristö saattaa näyttäytyä monimutkaisena, emmekä osaa arvioida riskejä, joita henkilötietojen antamiseen, käyttöön ja jakamiseen liittyy. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja niin lasten kuin aikuistenkin ymmärrystä palveluiden toimintaperiaatteista sekä kaikille kuuluvista tietosuojaoikeuksista on tarpeen ylläpitää ja lisätä. Aikuisilla on erityinen vastuu tukea lasta digitaalisen ympäristön ymmärtämisessä ja myös opastaa turvallisissa toimintatavoissa.

Vaikea kieli: Meillä on oikeus saada tietoa siitä, mihin tarkoitukseen henkilötietojamme kerätään ja miten niitä käsitellään. Informaatio tulisi antaa tiiviisti esitetyssä ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, kun informaatio on suunnattu lapsille. Tietosuojaselosteissa ja muissa henkilötietojen käsittelystä kertovissa tiedoissa käytetty kieli on kuitenkin paikoitellen edelleen monimutkaista, mikä tekee niiden lukemisesta raskasta ja ymmärtämisestä vaikeaa. Esteeksi voi tulla myös kielitaito. Ei nimittäin ole sanottua, että sovelluksen ja tietosuojaselosteen kieli olisi sama: Vaikka sovellus olisi esimerkiksi kielellä A, henkilötietojen käsittelystä saatetaan kertoa ainoastaan kielellä B.

Luottamus teknologioihin: Saatamme luottaa liikaa siihen, että henkilötietojamme suojataan asianmukaisesti ja käytetään vain palvelujen tarjoamiseen. Tutustuminen siihen, miten yritys kertoo käsittelevänsä ja suojaavansa henkilötietoja, auttaa arvioimaan, luotammeko ja haluammeko kyseistä palvelua käyttää.

Yritykset ja palveluntarjoajat ovat vastuussa asiakkaidensa henkilötietojen suojaamisesta ja asianmukaisesta käsittelystä. Samoin ovat yhdistykset ja järjestöt jäsentensä ja osallistujiensa henkilötiedoista. Heikko tietosuoja voi pilata yrityksen maineen ja asiakasluottamuksen. Läpinäkyvyys tietojen käsittelyssä on omiaan lisäämään luottamusta, mikä on entistä tärkeämpää datatalouden kehittyessä. Harvoin kukaan moittii tekstejä liian selkeiksi, mikä pätee myös tietosuojakäytännöistä kertomiseen.

Palveluntarjoajien vastuulla toki on suojata ja käsitellä henkilötietojamme asianmukaisesti, mutta voimme myös itse vaikuttaa omien – ja ystäviemme – tietojen suojassa pysymiseen olemalla huolellisia, tutustumalla palveluiden ehtoihin sekä henkilötietojen käsittelyn käytöntöihin sekä jättämällä arveluttavat sovellukset lataamatta.

_{Euroopan unionin rahoittama. Tämän julkaisun sisältö edustaa vain kirjoittajien näkemyksiä ja he ovat niistä yksin vastuussa. Euroopan unioni tai Euroopan komissio eivät ole vastuussa tämän julkaisun sisällöstä.}