Kohti työtä -hanke osaamismerkkejä testaamassa
Digikyvykkyys

Kohti työtä -hanke osaamismerkkejä testaamassa

Digitaidot ovat nykypäivän kansalaistaitoja. Mitä jos et osaisikaan tai uskaltaisi? Entä jos käytössäsi on vain ikivanha läppäri, jossa on Windows Vista?

Digitaidot ovat nykypäivän kansalaistaitoja. Pankkiasiat, verotus, Kela-asiat, työpaikat… kaikki hoituu netissä. Mitäpä jos et osaisikaan tai et uskaltaisi tai entä jos käytössäsi on vain ikivanha läppäri, jossa on Windows Vista? Mistä kaikesta jäisit paitsi ja miten hankalaa omien asioiden hoitaminen olisikaan? Digitaidottomuus syrjäyttää ja syrjäytynyt ihminen ahdistuu, eikä välttämättä näe mahdollisuuksia ympärillään. Digitaitojen puute voi olla jopa suoranainen työllistymisen este ja vaikeuttaa kouluttautumista ja uralla etenemistä.

Opetushallituksen rahoittamassa Kohti työtä -hankkeessa (Ahjolan setlementti, Tampere) olemme järjestäneet valmennusta digi- ja viestintätaidoissa yli 50-vuotiaille työttömille, mielenterveyskuntoutujille ja maahanmuuttajille. Osallistujat ovat joko kuntouttavassa työtoiminnassa, sosiaalisessa kuntoutuksessa tai he ovat mukana harrasteluonteisesti opiskellen.

Hankkeessa on ollut tärkeää se, että koulutus on räätälöity osallistujien tarpeiden mukaan ja että osallistujat saavat riittävästi yksilöllistä tukea. Halusimme tarjota myös mahdollisuuden opittujen taitojen todentamiseen ja iloksemme saimme olla mukana pilotoimassa Osuvat taidot -osaamismerkkejä.

Etänäkin pystyttiin toimimaan ”yllättävän hyvin”.

Hankeemme käynnistyi syksyllä 2020 ja viiden pienryhmän työskentely päättyy touko-kesäkuussa 2021. Koronapandemiasta huolimatta pystyimme toteuttamaan 120 tunnin kurssit, vaikka lähitapaamiset jäivät joillakin ryhmillä todella vähiin. Eräs osallistujista totesikin, että etänäkin pystyttiin toimimaan ”yllättävän hyvin”.

Etätyöskentely ja paikkariippumattomuus on tullut tutuksi niin ohjaajille kuin opiskelijoillekin.

Osallistujien taitotasoissa oli suuria eroja: osa aloitti aivan alkeista, osalla taas aiemmat taidot kaipasivat päivitystä ja aukkojen paikkaamista. Osaamismerkkien suorittaminen oli vapaaehtoista ja vain noin kolmannes osallistujista aloitti merkkien suorittamisen. Aluksi useampikin oli kiinnostunut, mutta todennäköisesti innostus laantui, kun jouduimme siirtymään etätyöskentelyyn. Kahdessa maahanmuuttajaryhmässä osaamismerkkien suorittaminen todettiin myös liian vaikeaksi heikon kielitaidon vuoksi. Loppujen lopuksi kahdeksan osallistujaa sai suoritettua perusosaajatason merkit ja neljälle osallistujalle myönnettiin kaikki 10 osaamismerkkiä.

Osaamismerkit olivat osallistujille uusi tuttavuus. Todennäköisesti niiden hyöty ei kaikille kokonaisuudessaan auennut ja jatkossa onkin varattava enemmän aikaa merkkien käyttötavoista kertomiseen. Osaamismerkkien tunnettuus mietitytti myös osallistujia ja pohdimmekin keinoja, joilla merkkien painoarvoa voi tarvittaessa selittää. Osaamismerkkitestien tekeminen ja merkkien vastaanottaminen sujui pääosin vaivatta, myös silloin, kun hakemus palautettiin täydennettäväksi.

Osaamismerkkien suorittaminen oli suurimmalle osalle innostava ja palkitseva kokemus.

Joidenkin testikysymysten hankaluudesta huolimatta osaamismerkkien suorittaminen oli suurimmalle osalle innostava ja palkitseva kokemus. Muutama osallistuja mainitsi, että merkkihakemusten tekemisestä oli välitöntäkin hyötyä puhtaasti oman oppimisen ja osaamisen testaamisessa. Tätä puolta kannattaa myös painottaa jatkossa osaamismerkkejä esitellessä. Syksyllä 2021 Kohti työtä- valmennuksessa käynnistetään uusia ryhmiä ja vuodenvaihteessa aloitamme myös samansisältöisen jatkohankkeen. Uudessa hankkeessa osaamisen ja oppimisen tunnustaminen osaamismerkein on aiempaa keskeisemmässä asemassa.

Niin…entä se osallistuja, jolla oli käytössään vain vanha Windows Vista -läppäri, ja jonka digitaidot riittivät lähinnä koneen käynnistämiseen. Vanhan koneen päivittäminen ei ollut mahdollista, joten hankimme osallistujan käyttöön edullisen ja kunnostetun kierrätyslaitteen. Osallistuja sai laitteeseen puolentoista tunnin pikakoulutuksen ja tuona aikana koneelle asennettiin myös Teams. Seuraavalla viikolla alkoi etäopetus ja omista epäilyistään huolimatta osallistuja pääsi mukaan. Myöhemmin hän kertoi oppineensa käyttämään sähköpostia ja Kelan palveluja, etsimään tietoa netistä ja ”sellaisia muita helppoja asioita”. Koulutuksen päätyttyä osallistuja halusi myös lunastaa laitteen omakseen.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela