Koronakevät vei ja toi liiketoimintamahdollisuuksia

Etlan skenaariotyön mukaan koronan vaikutuksesta Suomen bruttokansantuote pienenee 1-5 prosenttia. Globaali talous on kokenut COVID-19-koronaviruspandemian myötä yhtäaikaisen kysyntä- ja tarjontashokin. Merkittävimmät taloudelliset kustannukset syntyvät Etlan mukaan pandemian pysäyttämistoimenpiteistä.

Kriisin iskiessä päälle yrityksille syntyi etua vahvasta olemassa olevasta verkkoliiketoiminnasta – heille tilanteen vaatima digikolmiloikka ei edellyttänyt suurta lisäpanostusta. Osalle koronakriisi toi uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta niihin tarttuminen vaati innovatiivisuutta ja nopeaa reagointikykyä. Kokosimme yhteen havaintoja tilanteen tuomista muutoksista bisnekseen.

Sijoitusvinkkejä tarjoavan Nordnetblogin artikkelissa todettiin koronakriisistä eniten hyötyviksi aloiksi digitaaliset viihdepalvelut, verkkokaupat, etätyöskentelyyn keskittyvät palvelut, verkko-operaattorit sekä peliyhtiöt. Monet pienemmätkin toimijat ovat lähteneet hakemaan innovatiivisia tapoja vastata koronan myötä syntyneisiin uusiin tarpeisiin, kuten OP Median artikkelissa tuodaan esille: taksiyrittäjä ryhtyi ajamaan ruokakuljetuksia ja liikunta-alan yrittäjä tarjomaan etätunteja.

Verkkojulkaisu Sifted pitää yllä listaa start-upeista, jotka tarjoavat kriisitilanteesta selviytymistä tukevia ratkaisujaan maksutta käyttöön. Joukossa on laaja skaala sovelluksia ja palveluita niin terveydenhuoltoon, henkiseen hyvinvointiin, liikkumiseen, talouteen kuin koulutukseenkin. 

Turvaväleistä huolehtiminen on toiminut osaltaan sysäyksenä kohti lähimaksun ja mobiilimaksamisen laajempaa käyttöönottoa. Samalla käytiin keskustelua lähimaksurajan nostamisesta nykyisestä 50 eurosta. Pivo-sovellus kertoo sivuillaan tarjoavansa ratkaisun verkkokauppaostosten ja lähimaksujen lisäksi muun muassa bussilippujen ostamiseen usealla paikkakunnalla tilanteissa, joissa käteinen ei kelpaa maksuvälineenä, kerrotaan.

Tanskalaisen MobilePay-sovelluksen avulla on nyt mahdollista maksaa ostoksensa lähes kaikissa Suomen päivittäistavarakaupoissa. Maksu toimii ilman lähimaksurajaa ja sovellukseen saa liitettyä myös kanta-asiakaskortit. ”Mobiilimaksaminen onnistuu kassalla käteistä, maksukortteja ja maksupäätettä koskematta ostosten loppusummasta riippumatta, tuomalla kännykkä maksupäätteen lähelle. Esimerkiksi pin-koodia ei maksupäätteellä kysytä, sillä tunnistaminen tapahtuu omalla kännykällä sovellusta avattaessa”, MobilePay Finlandin toimitusjohtaja Noona Puusniekka toteaa.

Sisäilman asiantuntijayritys Cervi kertoo Talotekniikka-lehden sivuilla julkaistussa artikkelissa, kuinka koronatilanteen myötä lähes koko asuintalopuolen tilauskanta lykkääntyi. Suunnitelmissa ollut laajeneminen liike- ja toimitilapuolelle päätettiin aloittaa heillä välittömästi, jotta he pystyivät hyödyntämään tilanteen, jossa hotellit, koulut ja virastot seisoivat tyhjillään.

Samalla kasvanut tarve puhtaalle sisäilmalle on tuonut lisävauhtia digitalisaation hyödyntämiseen. Esineiden internet ja tekoäly tarjoavat tähän monia mahdollisuuksia, jotka tukevat sisäilman laadun lisäksi myös ilmastotavoitteita. ”Koen, että olemme raapaisseet digitaalisuudesta vasta pintaa. Nykyaikaiset järjestelmät tarjoavat huikeita mahdollisuuksia muun muassa energiansäästöön”, Cervin toimitusjohtaja Petri Valve totetaa.

Usealla alalla koronatilanteen tuomiin haasteisiin vastaaminen auttaa ratkomaan myös ilmastokriisiä. Lue lisää uusimmasta Tiedosta-lehdestä, jossa mukana mm. Elisan ja Keskon esimerkkejä ilmastopositiivisesta toiminnasta.

Katsoitko etänä oopperaa? Löysitkö uuden liikuntayhteisön? Jaa kokemuksesi #vapaaaika #digikolmiloikka’sta ja voit voittaa 200 euron lahjakortin.