Koronakevät vei ja toi liiketoimintamahdollisuuksia
Ajankohtaista

Koronakevät vei ja toi liiketoimintamahdollisuuksia

Etlan skenaariotyön mukaan koronan vaikutuksesta Suomen bruttokansantuote pienenee 1-5 prosenttia. Globaali talous on kokenut COVID-19-koronaviruspandemian myötä yhtäaikaisen kysyntä- ja tarjontashokin. Merkittävimmät taloudelliset kustannukset syntyvät Etlan mukaan pandemian pysäyttämistoimenpiteistä.

Kriisin iskiessä päälle yrityksille syntyi etua vahvasta olemassa olevasta verkkoliiketoiminnasta – heille tilanteen vaatima digikolmiloikka ei edellyttänyt suurta lisäpanostusta. Osalle koronakriisi toi uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta niihin tarttuminen vaati innovatiivisuutta ja nopeaa reagointikykyä. Kokosimme yhteen havaintoja tilanteen tuomista muutoksista bisnekseen.

Kotitoimistolle siirtyminen hyödytti stay-at-home-toimijoita – muiden innovoitava pärjätäkseen kisassa

Sijoitusvinkkejä tarjoavan Nordnetblogin artikkelissa todettiin koronakriisistä eniten hyötyviksi aloiksi digitaaliset viihdepalvelut, verkkokaupat, etätyöskentelyyn keskittyvät palvelut, verkko-operaattorit sekä peliyhtiöt. Monet pienemmätkin toimijat ovat lähteneet hakemaan innovatiivisia tapoja vastata koronan myötä syntyneisiin uusiin tarpeisiin, kuten OP Median artikkelissa tuodaan esille: taksiyrittäjä ryhtyi ajamaan ruokakuljetuksia ja liikunta-alan yrittäjä tarjomaan etätunteja.

Start-upit tarttuivat koronan hillintään ja hoitoon

Verkkojulkaisu Sifted pitää yllä listaa start-upeista, jotka tarjoavat kriisitilanteesta selviytymistä tukevia ratkaisujaan maksutta käyttöön. Joukossa on laaja skaala sovelluksia ja palveluita niin terveydenhuoltoon, henkiseen hyvinvointiin, liikkumiseen, talouteen kuin koulutukseenkin. 

Vauhtia maksutapojen muutokseen

Turvaväleistä huolehtiminen on toiminut osaltaan sysäyksenä kohti lähimaksun ja mobiilimaksamisen laajempaa käyttöönottoa. Samalla käytiin keskustelua lähimaksurajan nostamisesta nykyisestä 50 eurosta. Pivo-sovellus kertoo sivuillaan tarjoavansa ratkaisun verkkokauppaostosten ja lähimaksujen lisäksi muun muassa bussilippujen ostamiseen usealla paikkakunnalla tilanteissa, joissa käteinen ei kelpaa maksuvälineenä, kerrotaan.

Tanskalaisen MobilePay-sovelluksen avulla on nyt mahdollista maksaa ostoksensa lähes kaikissa Suomen päivittäistavarakaupoissa. Maksu toimii ilman lähimaksurajaa ja sovellukseen saa liitettyä myös kanta-asiakaskortit. ”Mobiilimaksaminen onnistuu kassalla käteistä, maksukortteja ja maksupäätettä koskematta ostosten loppusummasta riippumatta, tuomalla kännykkä maksupäätteen lähelle. Esimerkiksi pin-koodia ei maksupäätteellä kysytä, sillä tunnistaminen tapahtuu omalla kännykällä sovellusta avattaessa”, MobilePay Finlandin toimitusjohtaja Noona Puusniekka toteaa.

Korona aikaisti laajentumista – digistä etumatkaa

Sisäilman asiantuntijayritys Cervi kertoo Talotekniikka-lehden sivuilla julkaistussa artikkelissa, kuinka koronatilanteen myötä lähes koko asuintalopuolen tilauskanta lykkääntyi. Suunnitelmissa ollut laajeneminen liike- ja toimitilapuolelle päätettiin aloittaa heillä välittömästi, jotta he pystyivät hyödyntämään tilanteen, jossa hotellit, koulut ja virastot seisoivat tyhjillään.

Samalla kasvanut tarve puhtaalle sisäilmalle on tuonut lisävauhtia digitalisaation hyödyntämiseen. Esineiden internet ja tekoäly tarjoavat tähän monia mahdollisuuksia, jotka tukevat sisäilman laadun lisäksi myös ilmastotavoitteita. ”Koen, että olemme raapaisseet digitaalisuudesta vasta pintaa. Nykyaikaiset järjestelmät tarjoavat huikeita mahdollisuuksia muun muassa energiansäästöön”, Cervin toimitusjohtaja Petri Valve totetaa.

Digikolmiloikalla ilmastofiksumpaan liiketoimintaan

Usealla alalla koronatilanteen tuomiin haasteisiin vastaaminen auttaa ratkomaan myös ilmastokriisiä. Lue lisää uusimmasta Tiedosta-lehdestä, jossa mukana mm. Elisan ja Keskon esimerkkejä ilmastopositiivisesta toiminnasta.


Hyppää sinäkin mukaan havainnoimaan #digikolmiloikkaa: jaa viikon 21 aikana kokemuksesi #vapaaaika #digikolmiloikka’sta!

Katsoitko etänä oopperaa? Löysitkö uuden liikuntayhteisön? Jaa kokemuksesi #vapaaaika #digikolmiloikka’sta ja voit voittaa 200 euron lahjakortin.

Lue seuraavaksi

Datatalous
Energiansäästöä datalla – yhteistyöllä kohti energiatehokkaampaa kiinteistönhallintaa työhyvinvointi huomioiden
Datatalous

Energiansäästöä datalla – yhteistyöllä kohti energiatehokkaampaa kiinteistönhallintaa työhyvinvointi huomioiden

Rakennettu ympäristö kuluttaa merkittävän osan energiasta ja tuottaa suuren osan päästöistä. Energiansäästöä datalla -hanke tarttuu tähän haasteeseen yhdistämällä isännöintipalvelujen, kiinteistöhallinnan, huoltopalveluiden ja teknologiaosaajien voimat. Tavoitteena on kehittää datan hyödyntämistä energiatehokkuuden parantamiseksi siten, että samalla edistetään alan ammattilaisten työhyvinvointia.

Nina From
Digitaalinen taloushallinto
Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon
Digitaalinen taloushallinto

Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon

Syyskuussa käynnistynyt Peppol-kouluttajakoulutus tuo Suomeen uudenlaista osaamista digitaalisen taloushallinnon saralle. Koulutus toteutetaan TIEKEn ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä, osana Datatalouden Uudet Mahdollisuudet (DUM) -hanketta. TIEKE vastaa koulutuspakettien tuottamisesta ja kouluttajien kouluttamisesta, loppuvuonna Jamk alkaa kouluttamaan keskisuomalaisia yrityksiä datan hyödyntämisessä liiketoiminnassa, jolle Peppol-sanomat luovat hyvää pohjaa.

Nina From
Datatalous
Datalla Energiansäästöä -hanke mukana Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa
Datatalous

Datalla Energiansäästöä -hanke mukana Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa

Datalla Energiansäästöä -hanke tuo uutta näkökulmaa isännöinti- ja kiinteistö-palvelualalle hyödyntämällä vertailudataa energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on auttaa isännöitsijöitä ja taloyhtiöitä tunnistamaan säästömahdollisuudet, perustelemaan energiatehokkuustoimet osakkaille ja muuttamaan ne konkreettisiksi euroiksi. Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa hankekumppanit esittelivät käytännön ratkaisuja ja innosti alan toimijoita mukaan kehitystyöhön.

Teemu Lehtinen, KIRAHub (KIRA-InnoHub ry)