A group of officials talking and working on the computer.

Monimuotoisuuden johtaminen vaatii tietoisuutta ja sitoutumista   
Digikyvykkyys

Monimuotoisuuden johtaminen vaatii tietoisuutta ja sitoutumista   

Johtajien monimuotoisuusosaaminen on avainasemassa inklusiivisten työyhteisöjen rakentamisessa. Muutoksen toteuttaminen vaatii monimuotoisuuden edistämistä tukevien koulutusten kehittämistä. Ilman johdon sitoutumista monimuotoisuuden tuomat edut jäävät saavuttamatta.

Monimuotoisuuden edistäminen suomalaisessa työelämässä vaatii jatkuvaa työtä ja sitoutumista.  

”Monimuotoisuus on inhimillisesti oikeudenmukaista. On tärkeää muistaa, että erilaiset ihmiset voivat suorittaa työtä onnistuneesti yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden suuntaisesti”, Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Seija Moilanen sanoo. 

Inhimillisyyden lisäksi monimuotoisuus työelämässä on myös juridisesti tärkeää. Suomessa työnantajilla on monimuotoisuuteen liittyviä velvollisuuksia esimerkiksi yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain perusteella.  

”Työturvallisuuslaki liittyy myös monimuotoisuuteen, sillä turvallinen työpaikka ei tarkoita vain fyysistä turvallisuutta, vaan myös psykologisen turvallisuuden luomista”, Moilanen lisää. 

Moilanen muistuttaa lisäksi, että monimuotoisuus vaikuttaa positiivisesti myös työnantajamielikuvaan. Jos monimuotoisuus aidosti toteutuu, se parantaa työhyvinvointia sekä lisää työpaikan henkilöstön veto- ja pitovoimaa. 

Monimuotoisuusosaamisen haaste on aiheen laajuus 

Moilasen mukaan monimuotoisuusosaamisen haasteita ovat aiheen laajuus ja siihen perehtymisen vaativuus.  

”Monimuotoisuuden aihepiiriin sisältyy aiheita, joista keskustelemista arastellaan. Lisäksi monimuotoisuuden merkitystä ei aina tiedosteta riittävästi organisaation eri tasoilla.”  

Tulevaisuudessa monimuotoisuuden merkitys suomalaisessa työelämässä tulee Moilasen mukaan kuitenkin vain kasvamaan.  

”Työyhteisöt uudistuvat, ja nuoremmille sukupolville monimuotoisuus on itsestäänselvyys. Siksi on tärkeää, että johto ja esihenkilöt ovat tietoisia ja valmiita toimimaan monimuotoisuuden puolesta”, hän toteaa. 

Lempeä itsereflektio voi auttaa johtajaa edistämään monimuotoisuutta 

Johtajat voivat edistää monimuotoisuutta monin konkreettisin toimin. Moilasen mukaan aloittaa voi omasta tietoisuudesta ja ennakko-oletuksista.  

”Lempeä itsereflektio auttaa tunnistamaan omia ennakko-oletuksia ja käsityksiä. Johtajien tulisi tietoisesti rakentaa ja ylläpitää psykologista turvallisuutta työyhteisössä.” 

Monimuotoisuus tulisi ottaa huomioon rekrytointiprosesseissa, perehdytyksessä ja työn opastamisessa ja ohjaamisessa. Esimerkiksi anonyymit rekrytointiprosessit voivat vahvistaa monimuotoisuutta.  

Monimuotoisuus vaatii jatkuvaa oppimista ja sopeutumista 

”Johdon sitoutuminen ja konkreettiset toimet ovat avainasemassa menestyksen saavuttamiseksi”, Moilanen kiteyttää. 

Moilasen mukaan monimuotoisuus vaatii jatkuvaa oppimista ja sopeutumista. 

 ”Johtajien tulee olla valmiita oppimaan ja sopeutumaan muuttuvissa olosuhteissa. Monimuotoisuuden edistäminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta.” 

Tukea on onneksi paljon saatavilla eri toimijoilta. Esimerkiksi TIEKEn EDIFY-EDU-hankkeen johtamiskoulutukset tukevat monimuotoisuuden edistämistä. Hankkeessa luodaan pienistä kokonaisuuksista rakentuvia koulutuskokonaisuuksia, jotka tukevat kaikkien oppijoiden osallistumista ja onnistumista koulutusjärjestelmässä. Työturvallisuuskeskus tarjoaa puolestaan mm. neuvontaa, tilauskoulutuksia ja podcast- ja videomateriaaleja ensiaskeleiden ottamiseksi monimuotoisuuden edistämisessä.  

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell