A group of officials talking and working on the computer.

Monimuotoisuuden johtaminen vaatii tietoisuutta ja sitoutumista   
Digikyvykkyys

Monimuotoisuuden johtaminen vaatii tietoisuutta ja sitoutumista   

Johtajien monimuotoisuusosaaminen on avainasemassa inklusiivisten työyhteisöjen rakentamisessa. Muutoksen toteuttaminen vaatii monimuotoisuuden edistämistä tukevien koulutusten kehittämistä. Ilman johdon sitoutumista monimuotoisuuden tuomat edut jäävät saavuttamatta.

Monimuotoisuuden edistäminen suomalaisessa työelämässä vaatii jatkuvaa työtä ja sitoutumista.  

”Monimuotoisuus on inhimillisesti oikeudenmukaista. On tärkeää muistaa, että erilaiset ihmiset voivat suorittaa työtä onnistuneesti yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden suuntaisesti”, Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Seija Moilanen sanoo. 

Inhimillisyyden lisäksi monimuotoisuus työelämässä on myös juridisesti tärkeää. Suomessa työnantajilla on monimuotoisuuteen liittyviä velvollisuuksia esimerkiksi yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain perusteella.  

”Työturvallisuuslaki liittyy myös monimuotoisuuteen, sillä turvallinen työpaikka ei tarkoita vain fyysistä turvallisuutta, vaan myös psykologisen turvallisuuden luomista”, Moilanen lisää. 

Moilanen muistuttaa lisäksi, että monimuotoisuus vaikuttaa positiivisesti myös työnantajamielikuvaan. Jos monimuotoisuus aidosti toteutuu, se parantaa työhyvinvointia sekä lisää työpaikan henkilöstön veto- ja pitovoimaa. 

Monimuotoisuusosaamisen haaste on aiheen laajuus 

Moilasen mukaan monimuotoisuusosaamisen haasteita ovat aiheen laajuus ja siihen perehtymisen vaativuus.  

”Monimuotoisuuden aihepiiriin sisältyy aiheita, joista keskustelemista arastellaan. Lisäksi monimuotoisuuden merkitystä ei aina tiedosteta riittävästi organisaation eri tasoilla.”  

Tulevaisuudessa monimuotoisuuden merkitys suomalaisessa työelämässä tulee Moilasen mukaan kuitenkin vain kasvamaan.  

”Työyhteisöt uudistuvat, ja nuoremmille sukupolville monimuotoisuus on itsestäänselvyys. Siksi on tärkeää, että johto ja esihenkilöt ovat tietoisia ja valmiita toimimaan monimuotoisuuden puolesta”, hän toteaa. 

Lempeä itsereflektio voi auttaa johtajaa edistämään monimuotoisuutta 

Johtajat voivat edistää monimuotoisuutta monin konkreettisin toimin. Moilasen mukaan aloittaa voi omasta tietoisuudesta ja ennakko-oletuksista.  

”Lempeä itsereflektio auttaa tunnistamaan omia ennakko-oletuksia ja käsityksiä. Johtajien tulisi tietoisesti rakentaa ja ylläpitää psykologista turvallisuutta työyhteisössä.” 

Monimuotoisuus tulisi ottaa huomioon rekrytointiprosesseissa, perehdytyksessä ja työn opastamisessa ja ohjaamisessa. Esimerkiksi anonyymit rekrytointiprosessit voivat vahvistaa monimuotoisuutta.  

Monimuotoisuus vaatii jatkuvaa oppimista ja sopeutumista 

”Johdon sitoutuminen ja konkreettiset toimet ovat avainasemassa menestyksen saavuttamiseksi”, Moilanen kiteyttää. 

Moilasen mukaan monimuotoisuus vaatii jatkuvaa oppimista ja sopeutumista. 

 ”Johtajien tulee olla valmiita oppimaan ja sopeutumaan muuttuvissa olosuhteissa. Monimuotoisuuden edistäminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta.” 

Tukea on onneksi paljon saatavilla eri toimijoilta. Esimerkiksi TIEKEn EDIFY-EDU-hankkeen johtamiskoulutukset tukevat monimuotoisuuden edistämistä. Hankkeessa luodaan pienistä kokonaisuuksista rakentuvia koulutuskokonaisuuksia, jotka tukevat kaikkien oppijoiden osallistumista ja onnistumista koulutusjärjestelmässä. Työturvallisuuskeskus tarjoaa puolestaan mm. neuvontaa, tilauskoulutuksia ja podcast- ja videomateriaaleja ensiaskeleiden ottamiseksi monimuotoisuuden edistämisessä.  

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

Digikyvykkyys
TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä
Digikyvykkyys

TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digikyvykkyyden, datatalouden, digitaalisen taloushallinnon ja vaikuttavuuden saralla. Haemme nyt myynnin ammattilaista työskentelemään palveluidemme ja tuotteidemme myynnin parissa.