Osaamismerkit opetushenkilöstön osaamisen todentamisessa
Digikyvykkyys

Osaamismerkit opetushenkilöstön osaamisen todentamisessa

Vapaan sivistystyön henkilöstön osaamista kehitetään pitkäjänteisesti kohti osaamisperusteisten koulutusten suunnittelua ja toteutusta. Osaamisperusteisuutta hyödynnetään osaamismerkkien osaamiskuvauksissa, niinpä osaamismerkit ovatkin luonnollinen tapa todentaa tätä osaamista.

Digitaaliset osaamismerkit ovat erinomainen tapa arvioida koulutuksen suorittajien osaamista. Todentaminen voidaan tehdä esimerkiksi merkkihakemuksen avulla. Kun koulutus tai sen osa on suoritettu hyväksytysti, saa osallistuja digitaalisen osaamismerkin omaan osaamismerkkipassiinsa. Sieltä merkkiä voi jakaa eteenpäin, lisätä linkin vaikkapa sähköiseen allekirjoitukseen tai omaan osaamisportfolioonsa.

Osaamisperusteisuus osaamismerkkien aiheena

Osaamisperusteisuuteen liittyvien koulutusten ensimmäiset osaamismerkit toteutettiin ja myönnettiin TIEKEn Open Badge Factoryssa vuonna 2020. Koulutuksessa oli neljä osiota, joten myös osaamismerkkejä oli neljä. Kun kaikki merkit oli suoritettu hyväksytysti, sai henkilö kuuden opintopisteen arvoisen koontimerkin.

Osaamisperusteisuuden osaamismerkit

Kahdella seuraavalla koulutuskierroksella osaamismerkit päivittyivät ja ne siirtyivät Oulun ammattikorkeakoulun myönnettäviksi. Vuosina 2021-2022 toteutettu koulutus oli kokonaisuudessaan 8 opintopisteen laajuinen ja osallistujat suorittivat yhden tai useamman osion. Jokaisesta hyväksytysti suoritetusta osiosta sai osaamismerkin.

Kolmas, nyt käynnissä oleva Tule, tehdään osaamisperusteisuudesta totta -koulutus on laajuudeltaan neljä opintopistettä ja siinä hyödynnetään edellisen kierroksen osaamismerkkejä soveltuvin osin.

Koulutusten uusimmista osaamismerkeistä löydät tietoa myös Avointen oppimateriaalien kirjastosta.

Lue myös OAMK/AMOKin julkaisu osaamismerkkien hyödyntämisestä osaamisperusteisissa koulutuksissa.

Yhteistyössä rakennetut koulutukset vastaavat vapaan sivistystyön tarpeisiin

TIEKE on toteuttanut Opetushallituksen rahoittamia osaamisperusteisuuteen keskittyviä koulutuksia vapaan sivistystyön henkilöstölle yhteistyössä vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen kanssa vuodesta 2020 alkaen.

Mukana kumppaniverkostossa ovat alusta lähtien olleet Suomen Kansanopistoyhdistys, Kansalaisopistojen liitto KoL, Suomen Kesäyliopistot ry ja Opintokeskus Sivis. Lisäksi kumppaneina tai viestinnällisinä kumppaneina ovat olleet Vapaa Sivistystyö ry, Bildningsalliansen ja Suomen Urheiluopistot.

Vuonna 2021 koulutusyhteistyöhön hyppäsi mukaan myös Oulun ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus, tuoden koulutuksiin lisää asiantuntijasisältöjä.

Logobanneri
Tule, tehdään osaamisperusteisuudesta totta -koulutushankkeen toteuttajaverkosto

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Haaga-Helian lehtori Nina Rostén työkiertoon TIEKEen Green ICT -aiheiden pariin
Vastuullisuus

Haaga-Helian lehtori Nina Rostén työkiertoon TIEKEen Green ICT -aiheiden pariin

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun IT-puolen lehtori Nina Rostén aloitti maaliskuussa työkiertojakson TIEKEssä Green ICT -teemojen parissa. Rosténille aihe ei ole vieras – hän on perehtynyt kestävän ICT:n kokonaisuuksiin jo aiempien TIEKEn koulutusten kautta ja vienyt teemoja myös Haaga-Helian opetukseen. TIEKEssä Rosténin tehtävät keskittyvät erityisesti Green ICT -palvelujen kehittämiseen.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?
Digikyvykkyys

Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?

Tekoäly voi sujuvoittaa työtä merkittävästi, mutta edellyttää aivan uudenlaista otetta työpaikan toimintatapoihin. Onnistuminen ei synny itsestään: se vaatii selkeää tukea, aikaa harjoittelulle ja yhteistä ymmärrystä siitä, missä työtehtävissä tekoäly tuo todellista hyötyä.

Virpi Kalakoski
Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti eivät ole IT-kysymyksiä vaan liiketoiminnan jatkuvuuden kysymyksiä. Suomi on 92-prosenttisesti riippuvainen ulkomaisista digitaalisista palveluista, ja tilanne on sama koko EU:ssa: Microsoftin, Amazonin ja Googlen osuus EU:n pilvipalveluista on noin 70 prosenttia. Miten suomalainen organisaatio voi varmistaa, että kriittiset järjestelmät toimivat ja data on saatavilla myös poikkeustilanteissa?

Viestintätoimisto Aivela