Osaamismerkit opetushenkilöstön osaamisen todentamisessa
Digikyvykkyys

Osaamismerkit opetushenkilöstön osaamisen todentamisessa

Vapaan sivistystyön henkilöstön osaamista kehitetään pitkäjänteisesti kohti osaamisperusteisten koulutusten suunnittelua ja toteutusta. Osaamisperusteisuutta hyödynnetään osaamismerkkien osaamiskuvauksissa, niinpä osaamismerkit ovatkin luonnollinen tapa todentaa tätä osaamista.

Digitaaliset osaamismerkit ovat erinomainen tapa arvioida koulutuksen suorittajien osaamista. Todentaminen voidaan tehdä esimerkiksi merkkihakemuksen avulla. Kun koulutus tai sen osa on suoritettu hyväksytysti, saa osallistuja digitaalisen osaamismerkin omaan osaamismerkkipassiinsa. Sieltä merkkiä voi jakaa eteenpäin, lisätä linkin vaikkapa sähköiseen allekirjoitukseen tai omaan osaamisportfolioonsa.

Osaamisperusteisuus osaamismerkkien aiheena

Osaamisperusteisuuteen liittyvien koulutusten ensimmäiset osaamismerkit toteutettiin ja myönnettiin TIEKEn Open Badge Factoryssa vuonna 2020. Koulutuksessa oli neljä osiota, joten myös osaamismerkkejä oli neljä. Kun kaikki merkit oli suoritettu hyväksytysti, sai henkilö kuuden opintopisteen arvoisen koontimerkin.

Osaamisperusteisuuden osaamismerkit

Kahdella seuraavalla koulutuskierroksella osaamismerkit päivittyivät ja ne siirtyivät Oulun ammattikorkeakoulun myönnettäviksi. Vuosina 2021-2022 toteutettu koulutus oli kokonaisuudessaan 8 opintopisteen laajuinen ja osallistujat suorittivat yhden tai useamman osion. Jokaisesta hyväksytysti suoritetusta osiosta sai osaamismerkin.

Kolmas, nyt käynnissä oleva Tule, tehdään osaamisperusteisuudesta totta -koulutus on laajuudeltaan neljä opintopistettä ja siinä hyödynnetään edellisen kierroksen osaamismerkkejä soveltuvin osin.

Koulutusten uusimmista osaamismerkeistä löydät tietoa myös Avointen oppimateriaalien kirjastosta.

Lue myös OAMK/AMOKin julkaisu osaamismerkkien hyödyntämisestä osaamisperusteisissa koulutuksissa.

Yhteistyössä rakennetut koulutukset vastaavat vapaan sivistystyön tarpeisiin

TIEKE on toteuttanut Opetushallituksen rahoittamia osaamisperusteisuuteen keskittyviä koulutuksia vapaan sivistystyön henkilöstölle yhteistyössä vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen kanssa vuodesta 2020 alkaen.

Mukana kumppaniverkostossa ovat alusta lähtien olleet Suomen Kansanopistoyhdistys, Kansalaisopistojen liitto KoL, Suomen Kesäyliopistot ry ja Opintokeskus Sivis. Lisäksi kumppaneina tai viestinnällisinä kumppaneina ovat olleet Vapaa Sivistystyö ry, Bildningsalliansen ja Suomen Urheiluopistot.

Vuonna 2021 koulutusyhteistyöhön hyppäsi mukaan myös Oulun ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus, tuoden koulutuksiin lisää asiantuntijasisältöjä.

Logobanneri
Tule, tehdään osaamisperusteisuudesta totta -koulutushankkeen toteuttajaverkosto

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa
Vastuullisuus

Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäiset ympäristökestäviin ohjelmistohankintoihin tarkoitetut kriteerit. Kriteerit tarjoavat organisaatioille käytännön työkalun ohjelmistojen ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristökestävyyden huomioimiseen osana hankintaprosessia.

Marko Silventoinen
Miten energiadata muuttuu energiansäästöksi ja uudeksi liiketoiminnaksi?

Miten energiadata muuttuu energiansäästöksi ja uudeksi liiketoiminnaksi?

Kiinteistöissä syntyy jatkuvasti energiadataa. Yksittäinen data ei kuitenkaan vielä merkitse paljoakaan, mutta siitä tulee arvokasta, jos tietoa onnistutaan hyödyntämään yli järjestelmä- ja organisaatiorajojen. Energiadatan parempi jakaminen voi tukea niin energiansäästöä kuin uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistä. Miten energiadatan liiketoimintaekosysteemi voi tukea tätä kehitystä?

Ella Niemi-Sitte
Ella Niemi-Sitte
Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.