Osaamismerkit opetushenkilöstön osaamisen todentamisessa
Digikyvykkyys

Osaamismerkit opetushenkilöstön osaamisen todentamisessa

Vapaan sivistystyön henkilöstön osaamista kehitetään pitkäjänteisesti kohti osaamisperusteisten koulutusten suunnittelua ja toteutusta. Osaamisperusteisuutta hyödynnetään osaamismerkkien osaamiskuvauksissa, niinpä osaamismerkit ovatkin luonnollinen tapa todentaa tätä osaamista.

Digitaaliset osaamismerkit ovat erinomainen tapa arvioida koulutuksen suorittajien osaamista. Todentaminen voidaan tehdä esimerkiksi merkkihakemuksen avulla. Kun koulutus tai sen osa on suoritettu hyväksytysti, saa osallistuja digitaalisen osaamismerkin omaan osaamismerkkipassiinsa. Sieltä merkkiä voi jakaa eteenpäin, lisätä linkin vaikkapa sähköiseen allekirjoitukseen tai omaan osaamisportfolioonsa.

Osaamisperusteisuus osaamismerkkien aiheena

Osaamisperusteisuuteen liittyvien koulutusten ensimmäiset osaamismerkit toteutettiin ja myönnettiin TIEKEn Open Badge Factoryssa vuonna 2020. Koulutuksessa oli neljä osiota, joten myös osaamismerkkejä oli neljä. Kun kaikki merkit oli suoritettu hyväksytysti, sai henkilö kuuden opintopisteen arvoisen koontimerkin.

Osaamisperusteisuuden osaamismerkit

Kahdella seuraavalla koulutuskierroksella osaamismerkit päivittyivät ja ne siirtyivät Oulun ammattikorkeakoulun myönnettäviksi. Vuosina 2021-2022 toteutettu koulutus oli kokonaisuudessaan 8 opintopisteen laajuinen ja osallistujat suorittivat yhden tai useamman osion. Jokaisesta hyväksytysti suoritetusta osiosta sai osaamismerkin.

Kolmas, nyt käynnissä oleva Tule, tehdään osaamisperusteisuudesta totta -koulutus on laajuudeltaan neljä opintopistettä ja siinä hyödynnetään edellisen kierroksen osaamismerkkejä soveltuvin osin.

Koulutusten uusimmista osaamismerkeistä löydät tietoa myös Avointen oppimateriaalien kirjastosta.

Lue myös OAMK/AMOKin julkaisu osaamismerkkien hyödyntämisestä osaamisperusteisissa koulutuksissa.

Yhteistyössä rakennetut koulutukset vastaavat vapaan sivistystyön tarpeisiin

TIEKE on toteuttanut Opetushallituksen rahoittamia osaamisperusteisuuteen keskittyviä koulutuksia vapaan sivistystyön henkilöstölle yhteistyössä vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen kanssa vuodesta 2020 alkaen.

Mukana kumppaniverkostossa ovat alusta lähtien olleet Suomen Kansanopistoyhdistys, Kansalaisopistojen liitto KoL, Suomen Kesäyliopistot ry ja Opintokeskus Sivis. Lisäksi kumppaneina tai viestinnällisinä kumppaneina ovat olleet Vapaa Sivistystyö ry, Bildningsalliansen ja Suomen Urheiluopistot.

Vuonna 2021 koulutusyhteistyöhön hyppäsi mukaan myös Oulun ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus, tuoden koulutuksiin lisää asiantuntijasisältöjä.

Logobanneri
Tule, tehdään osaamisperusteisuudesta totta -koulutushankkeen toteuttajaverkosto

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela