Osaamismerkit opetushenkilöstön osaamisen todentamisessa
Digikyvykkyys

Osaamismerkit opetushenkilöstön osaamisen todentamisessa

Vapaan sivistystyön henkilöstön osaamista kehitetään pitkäjänteisesti kohti osaamisperusteisten koulutusten suunnittelua ja toteutusta. Osaamisperusteisuutta hyödynnetään osaamismerkkien osaamiskuvauksissa, niinpä osaamismerkit ovatkin luonnollinen tapa todentaa tätä osaamista.

Digitaaliset osaamismerkit ovat erinomainen tapa arvioida koulutuksen suorittajien osaamista. Todentaminen voidaan tehdä esimerkiksi merkkihakemuksen avulla. Kun koulutus tai sen osa on suoritettu hyväksytysti, saa osallistuja digitaalisen osaamismerkin omaan osaamismerkkipassiinsa. Sieltä merkkiä voi jakaa eteenpäin, lisätä linkin vaikkapa sähköiseen allekirjoitukseen tai omaan osaamisportfolioonsa.

Osaamisperusteisuus osaamismerkkien aiheena

Osaamisperusteisuuteen liittyvien koulutusten ensimmäiset osaamismerkit toteutettiin ja myönnettiin TIEKEn Open Badge Factoryssa vuonna 2020. Koulutuksessa oli neljä osiota, joten myös osaamismerkkejä oli neljä. Kun kaikki merkit oli suoritettu hyväksytysti, sai henkilö kuuden opintopisteen arvoisen koontimerkin.

Osaamisperusteisuuden osaamismerkit

Kahdella seuraavalla koulutuskierroksella osaamismerkit päivittyivät ja ne siirtyivät Oulun ammattikorkeakoulun myönnettäviksi. Vuosina 2021-2022 toteutettu koulutus oli kokonaisuudessaan 8 opintopisteen laajuinen ja osallistujat suorittivat yhden tai useamman osion. Jokaisesta hyväksytysti suoritetusta osiosta sai osaamismerkin.

Kolmas, nyt käynnissä oleva Tule, tehdään osaamisperusteisuudesta totta -koulutus on laajuudeltaan neljä opintopistettä ja siinä hyödynnetään edellisen kierroksen osaamismerkkejä soveltuvin osin.

Koulutusten uusimmista osaamismerkeistä löydät tietoa myös Avointen oppimateriaalien kirjastosta.

Lue myös OAMK/AMOKin julkaisu osaamismerkkien hyödyntämisestä osaamisperusteisissa koulutuksissa.

Yhteistyössä rakennetut koulutukset vastaavat vapaan sivistystyön tarpeisiin

TIEKE on toteuttanut Opetushallituksen rahoittamia osaamisperusteisuuteen keskittyviä koulutuksia vapaan sivistystyön henkilöstölle yhteistyössä vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen kanssa vuodesta 2020 alkaen.

Mukana kumppaniverkostossa ovat alusta lähtien olleet Suomen Kansanopistoyhdistys, Kansalaisopistojen liitto KoL, Suomen Kesäyliopistot ry ja Opintokeskus Sivis. Lisäksi kumppaneina tai viestinnällisinä kumppaneina ovat olleet Vapaa Sivistystyö ry, Bildningsalliansen ja Suomen Urheiluopistot.

Vuonna 2021 koulutusyhteistyöhön hyppäsi mukaan myös Oulun ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus, tuoden koulutuksiin lisää asiantuntijasisältöjä.

Logobanneri
Tule, tehdään osaamisperusteisuudesta totta -koulutushankkeen toteuttajaverkosto

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub