Osaamistili jatkuvan oppimisen tueksi
Uutta osaamista

Osaamistili jatkuvan oppimisen tueksi

Arviolta noin miljoonan työikäisen taitoja ja osaamista on päivitettävä ammattien mullistuksessa. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti.

UUSIA KEINOJA TARVITAAN osaamisen kehittämiseen ja osaajapulan ehkäisemiseen. Yhdeksän akavalaisen liiton ideoima Osaamistili olisi uusi vakuutustyyppinen turva osaamisen kehittämiseen.

SANOTAAN, ETTÄ TYÖ OPETTAA. Kyllä, mutta ei enää sitä kaikkea, mitä työntekijä ja työnantaja tarvitsevat teknisen kehityksen kiihdyttämässä työelämän muutoksessa. Osaaminen on työntekijän paras pääoma ja osaava työntekijä työnantajan tulosta tuottava kilpailuvaltti.

OSAAMISEN TURVAAMINEN TUKEE yksilön hyvinvointia ja on myös tehokas keino työttömyyden ennaltaehkäisyyn. Osaamisen päivitys on myös hyvä keino ikäsyrjinnän taustalla vellovia ennakkoluuloja vastaan.

PALJON PUHUTAAN OSAAJAPULASTA, kun sopivia työntekijöitä ei tunnu löytyvän. Työelämän nopea muutos antaa ajankohtaisen perusteen kysyä, onko uudelleen- ja täydennyskoulutukseen panostettu riittävästi? Ovatko toimet unohtuneet ja ilmassa on vain paljon puhetta elinikäisen eli jatkuvan oppimisen tärkeydestä? Jotta puheista siirrytään tekoihin, akavalaiset liitot haluavat osaamistilin osaksi hallitusohjelmaa.

OSAAMISTILILLE JOKAINEN TYÖIKÄINEN SAISI vuosittain työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksuilla rahoitettavan osaamissetelin kouluttautumisen kustannuksiin. Käytännön operoinnista, maksujen keräämisestä ja setelin maksatuksesta vastaisi Työllisyysrahasto (vuoden 2019 alussa yhdistynyt Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto).

MYÖS TYÖLLISYYSVIRANOMAINEN VOIS OHJATA varoja osaamistilille. Rahaa voisi käyttää sellaiseen koulutukseen, joka vahvistaa yksilön kompetenssia muuttuvilla työmarkkinoilla. Mallia täydentäisi yksilön oikeus vähentää koulutuskuluja verotuksessa. Setelin vuosittaiseksi summaksi on ehdotettu tässä vaiheessa 200 euroa.

OSAAMISTILI OLISI TASAPUOLINEN yksilölle ja koulutuksen järjestäjille. Osaamistilille varattu pääoma ei vanhenisi. Sitä voisi kartuttaa ja käyttää suuremman summan kerralla. Osaamistili olisi helppo tapa järjestää tarvittava lisä- ja täydennyskoulutus ilman uusia rakenteita.

MUILTAKIN TAHOILTA, kuten Akavasta ja EK:sta on esitetty erilaisia koulutustili- ja koulutussetelimalleja. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti. Nyt tarvitaan tekoja, puheiden aika on ohi.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Taloushallinnon sanomavälitys tarjoaa ratkaisun yritysten vastuullisuustietojen siirtoon
Digitaalinen taloushallinto

Taloushallinnon sanomavälitys tarjoaa ratkaisun yritysten vastuullisuustietojen siirtoon

Tiukentuvat vastuullisuusvaatimukset haastavat yritykset keräämään ja siirtämään tuotteiden ja toiminnan vastuullisuustietoja läpi toimitusketjujen. Yksi ratkaisu tähän löytyy olemassa olevasta taloushallinnon sanomavälityksestä.

Viestintätoimisto Aivela
Ajankohtaista
Verkkolaskujen data avaa uusia mahdollisuuksia
Ajankohtaista

Verkkolaskujen data avaa uusia mahdollisuuksia

Taloushallinnon dokumenttien dataa voidaan hyödyntää monipuolisesti eri liiketoimintaprosesseissa. Pilottihankkeet osoittavat, että esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyystieto voidaan sisällyttää verkkolaskuihin, mikä tehostaa yritysten toimintaa ja säästää resursseja. Digitaalinen tuotepassikokeilu ja rakennusteollisuuden tilaamisen pilotti ovat jo näyttäneet käytännössä, miten taloushallinnon sanomia voidaan hyödyntää uusilla tavoilla.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Digikyvykkyyden kasvattaminen – mitä se käytännössä on?
Digikyvykkyys

Digikyvykkyyden kasvattaminen – mitä se käytännössä on?

Kun yritykset pohtivat digitalisaation hyödyntämistä, mieleen nousee usein kysymyksiä siitä, miten ottaa ensimmäiset askeleet ja mistä oikeastaan kannattaa aloittaa. Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio tuntuvat olevan kaikkialla, mutta yrityksen on usein vaikea hahmottaa, mitkä näistä teknologioista ovat hyödyllisiä juuri heidän liiketoiminnassaan ja miten ne konkreettisesti tukisivat kasvua ja kilpailukykyä. Ensimmäinen askel on kiinnittää huomiota omaan digikyvykkyyteen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Helena Laitinen