Osaamistili jatkuvan oppimisen tueksi

Osaamistili jatkuvan oppimisen tueksi

Arviolta noin miljoonan työikäisen taitoja ja osaamista on päivitettävä ammattien mullistuksessa. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti.

UUSIA KEINOJA TARVITAAN osaamisen kehittämiseen ja osaajapulan ehkäisemiseen. Yhdeksän akavalaisen liiton ideoima Osaamistili olisi uusi vakuutustyyppinen turva osaamisen kehittämiseen.

SANOTAAN, ETTÄ TYÖ OPETTAA. Kyllä, mutta ei enää sitä kaikkea, mitä työntekijä ja työnantaja tarvitsevat teknisen kehityksen kiihdyttämässä työelämän muutoksessa. Osaaminen on työntekijän paras pääoma ja osaava työntekijä työnantajan tulosta tuottava kilpailuvaltti.

OSAAMISEN TURVAAMINEN TUKEE yksilön hyvinvointia ja on myös tehokas keino työttömyyden ennaltaehkäisyyn. Osaamisen päivitys on myös hyvä keino ikäsyrjinnän taustalla vellovia ennakkoluuloja vastaan.

PALJON PUHUTAAN OSAAJAPULASTA, kun sopivia työntekijöitä ei tunnu löytyvän. Työelämän nopea muutos antaa ajankohtaisen perusteen kysyä, onko uudelleen- ja täydennyskoulutukseen panostettu riittävästi? Ovatko toimet unohtuneet ja ilmassa on vain paljon puhetta elinikäisen eli jatkuvan oppimisen tärkeydestä? Jotta puheista siirrytään tekoihin, akavalaiset liitot haluavat osaamistilin osaksi hallitusohjelmaa.

OSAAMISTILILLE JOKAINEN TYÖIKÄINEN SAISI vuosittain työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksuilla rahoitettavan osaamissetelin kouluttautumisen kustannuksiin. Käytännön operoinnista, maksujen keräämisestä ja setelin maksatuksesta vastaisi Työllisyysrahasto (vuoden 2019 alussa yhdistynyt Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto).

MYÖS TYÖLLISYYSVIRANOMAINEN VOIS OHJATA varoja osaamistilille. Rahaa voisi käyttää sellaiseen koulutukseen, joka vahvistaa yksilön kompetenssia muuttuvilla työmarkkinoilla. Mallia täydentäisi yksilön oikeus vähentää koulutuskuluja verotuksessa. Setelin vuosittaiseksi summaksi on ehdotettu tässä vaiheessa 200 euroa.

OSAAMISTILI OLISI TASAPUOLINEN yksilölle ja koulutuksen järjestäjille. Osaamistilille varattu pääoma ei vanhenisi. Sitä voisi kartuttaa ja käyttää suuremman summan kerralla. Osaamistili olisi helppo tapa järjestää tarvittava lisä- ja täydennyskoulutus ilman uusia rakenteita.

MUILTAKIN TAHOILTA, kuten Akavasta ja EK:sta on esitetty erilaisia koulutustili- ja koulutussetelimalleja. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti. Nyt tarvitaan tekoja, puheiden aika on ohi.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
DATASTEP-hanke tukemaan Uudenmaan pk-yritysten datalähtöistä kehitystä
Tekoäly ja datatalous

DATASTEP-hanke tukemaan Uudenmaan pk-yritysten datalähtöistä kehitystä

Pk-yrityksissä datan hyödyntäminen on yhä alkuvaiheessa, mikä hidastaa kansainvälisesti skaalautuvien ratkaisujen syntyä ja näkyy Uudellamaalla datalähtöisten kasvuyritysten vähäisyytenä. Juuri käynnistynyt DATASTEP-hanke vahvistaa pk-yritysten datatalousosaamista sekä TKI-toimijoiden roolia datalähtöisen liiketoiminnan tukena. Tavoitteena on vauhdittaa yritysten kasvua ja lisätä alueen vetovoimaa teknologiatoimijoille.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 
Digikyvykkyys

Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 

Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa tekoäly ja algoritmit ohjaavat yhä enemmän arkea ja verkossa toimimista, mutta ymmärrys niiden toiminnasta ja riskeistä ei synny itsestään. DatatAItaja-hanke vastasi tähän tarpeeseen tuomalla tekoäly- ja datalukutaidon lähelle nuoria, heidän opettajia ja nuorten vanhempia sekä luokkahuoneissa että valtakunnallisesti avoimen verkkomateriaalin kautta.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen